Perseet penkkiin ja EK polvilleen. Orjatyö pois - kyllähän ihmisen (bussikuskinkin) pitää voida elää palkallaan.
Orjatyö pois!
ssttanan vihainen
8387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rahaa ei riitä bussikuskeille, kun kaikki jaetaan pankolla makaileville kepulaisille.
Mistäs niille sitten pitäisi maksaa, bussikuskit kun ovat muistaakseni viime päivät makoilleet lähinnä pankolla.
Noin vain yleensä ottaen palkan pitäisi olla niin suuri, että sillä on mahdollista elättää itsensä. Jos joku väittää, ettei bussikuskin työ ole tarpeeksi arvokasta ja vaativaa työtä, sanoo samalla yhteiskunnan voivan tulla toimeen ilman yleistä liikennettä.
On aivan oikein, että talonpojalle maksetaan. Olisi häpeällistä jos talonpoika kuolisi köyhyytensä vuoksi nälkään.
Johan nyt on, ei sieltä pankon päältä jouda edes lakkoilemaan ja pankkitilillä senkun kilisee. On se vaan niin väärin, niin väärin.
Työtaistelu - lakko - on tyystin eri asia kuin kepuluusereiden pankolla makoilu.
Talonpoika mainostaa kärkkäästi itseään yrittäjänä... ei yrittäjälle mitään makseta - hän saa "palkkansa" yrittämisensä tuloksesta... oliko uutinen???
Maatalousyrittäjät olivat kyllä tuiki tavallisia yrittäjiä, kunnes sinunkaltaisesi (rautalehti) oikeistolaiset eurososialistit liittivät Suomemme tähän iki-ihanaan sosiaalidemokraattisten eurostotasavaltojen liittoon.
Toki viljelijöille maksettiin tukea ennen EU:takin, mutta tuki oli luonteeltaan lähinnä suoraa hintatukea sekä katokorvauksia.
Katokorvaukset ovat viljelijöille eräänlainen valtion myöntämä vakuutus, jolla pyritään korvaamaan viljelijöille ilman heidän omaa syytään aiheutuneet ansiotulojen menetykset. Esimerkiksi kasvun kannalta poikkeuksellisen huonot kesäsäät saattavat hyvinkin viedä koko sadon. Katokorvauksilla pyritään siis madaltamaan yksittäiselle viljelijälle aiheutuvaa taloudellista vahinkoa. Käytännössä tämä sama järjestelmä on voimassa kaikissa palkansaajajärjestöissä työttömyysvakuutuksen nimellä.
Hintatukea taas maksetaan siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä jokaisella Suomalaisella on varaa syödä. Nimittäin useimmilla ihmiskunnan edustajilla, olivatpa nämä sitten bussikuskeja, insinöörejä tai vaikkapa naiscurlingmaajoukkueen kolmansia varalakaisijoita, on kuitenkin melkoisen pakottava tarve aterioida likimain joka päivä. Toisin sanoen ruoan tulee olla kaupoissa riittävän edullista, jotta jokaisella, myös työttömällä, opiskelijalla tai kansaneläkkeen naurettavan pienellä pohjaosalla kituuttavalla eläkeläisvanhuksellakin olisi mahdollisuus hankkia jokapäiväinen leipänsä.
Ellei viljelijöille näitä tukia maksettaisi, laskuttaisivat viljelijät tuotteistaan enemmän jatkojalostamoilta, jotka taas maksattaisivat katteen pienenemisen tukkuliikkeiden ja vähittäistavarakauppojen kautta loppukädessä kuluttajilla. Tästä taas seuraisi, kuten jo edellä yritin hieman selittää, että ruoan hinta kaupoissa tulisi olemaan kohtuuttoman suuri ajatellen kaikkein pienituloisimpia väestöryhmiä.
Eli siis käytännössä voidaankin todeta, etteivät viljelijät tukia tarvitse, vaan suurin hyötyjä ko. tuista on yksittäinen kuluttaja.
Jokseenkin tällainen oli tukipolitiikka aikana ennen EU:n ja Suomen pyhää avioliittoa. EU:n tukipolitiikkaa en tunne juuri lainkaan, mutta sen tiedän, ettei se ainakaan meidän vanhasta kansallisesta systeemistämme juuri ole järkeistynyt. EU kun tuntuu maksavan lähinnä vain jyvistä, jotka maahan laitat. Sen sijaan se, korjaatko sieltä koskaan mitään pois, tuntuu olevan täysin yhden tekevää.
Miksi sitten muille yritys-sektoreille ei ole rakennettu vastaavanlaista tukipo-litiikkaa. Olisi varmasti erittäin hyvä, pyrkiä tukemaan tiettyjä pienteollisuuden aloja yhteiskunnan taholta huomattavasti nykyistä enemmän. Mutta kruununkin rahavarat ovat rajalliset, eikä rahaa valitettavasti tunnu millään riittävän joka paikkaan, minne sitä kipeästi tarvittaisiin.
On kuitenkin huomattava, ettei esim. matkapuhelimen värikuoria valmistava yritys ole samalla tavalla perushyödykkeen tuottaja, kuin mitä ns. alkutuotanto on. Niinpä näillä yrityksillä, jotka toki tänä päivänä ovat elintärkeitä kansakuntamme hyvinvoinnin kannalta, on mahdollisuus hinnoitella tuotteensa kilpailukykyisin hinnoin, ilman valtion apuakin. Köyhä kun ei välttämättä kännykkää tarvitse, toisin kuin ruokaa.
EU:n kunniaksi on sanottava, että se tukee kohtuullisen hyvin pk-yritysten toimintaa sekä näiden alueellisesti tasapainoista sijoittumista, lähinnä maksamalla tukea alueellisille kehitysrahastoille, sekä tarjoamalla aloittaville yrityksille ns. starttirahaa.
Tästä syystä en näekään EU:ta lainkaan sellaisena mörkönä, kuin ehkä kirjoitukseni alkuvaiheessa annoin ymmärtää. Tosin jos olisin vuonna 1994 ollut äänioikeutettu, olisin todennäköisesti äänestänyt unioniin liittymistä vastaan. Tänä päivänä olen jopa hienokseltaan kallistumassa EU:n perustuslakiehdotuksen kannalle. Joskaan minun mielipiteelläni ei taida kyseisen asian suhteen olla mitään merkitystä.
ps. Kirjoittaja ei ole koskaan toiminut, eikä luultavasti myöskään tule koskaan toimimaan maatalousyrittäjänä, mutta minulla on ollut mahdollisuus sukulaistilalla seurata hyvinkin läheltä kyseisen ammatin harjoittamisen autuutta ja murheita. Itse olen työskennellyt muutamia vuosia lähinnä hitsarina ja tänä päivänä olen viittä tai ainakin kymmentä vaille valmis koneinsinööri.
Pahoittelen kirjoitukseni pituutta, se on eräs peruspaheistani. Mutta kiitos kuitenkin sinulle joka jaksoit lukea tämänkin jutun loppuun.
Yrittäjä saa palkkansa siitä montako potkii pihalle ja paljonko maksaa palkkaa työntekijöille.
Mitä vähemmän maksaa palkkoja työntekijöille sen enemmän saa itse palkkaa.