Adventistit eivät usko

Mikael = Jeesus = Jehova adventistipastorin opetuksen mukaisesti.

Sinullahan nyt jutut on heti aamusta..... Tottakai uskomme armolahjoihin, nehän ovat edelleen voimassa. Pyhä Henki tosin jakaa lahjojaan, niinkuin Hän itse tahtoo, ei niin että seurakunta sanelee, kuten joissakin karismaattisissa "ympyröissä", että nyt sinun on pakko ruveta puhumaan kielillä, eihän me muuten uskota, että olet täyttynyt Pyhällä Hengellä. Onneksi Raamatusta selviää tämäkin asia.

http://kirjasto.adventist.fi/28-opinkohtaa-lahjat

Kuka sellaista on väittänytkään? Laitoin linkin näkyville, että on mustaa valkoisella asiasta. En kiellä, etteikö advarit olisi laodikelailaisia, ainakin osittain, mutta turha millään palavuudella on muittenkaan seurakuntien ylpeillä. Jos täällä olisi palavia seurakuntia, jotka olisivat täysin Herralle antautuneita ja elämä olisi kokonaan Pyhän Hengen johdossa, uskoontulleiden määrä olisi ihan toista luokkaa. Eli jos yksi sormi osoittaa advareihin, muut sormet osoittavat muihin penseisiin.

Kyllä uskovat.

Adventistit eivät usko ...

Luotujaan ikuisesti piinaavaan Jumalaan.

Tässä olen vuosikymmenten saatossa kuunnellut näistä armolahjoista monenlaista sananselitystä.

Mitä se Pyhä Henki loppujenlopuksi tekee, on srk. rakentamiseksi toimintaa.

Mikä se toiminta on ollut, mitä taas siellä tuomiolla on katseltu, on se, mitä lähimmäinen on saanut. On nälkäistä syötetty, alastonta puetettu jne.
Oletteko samaa mieltä?
Heille Herra sanoi, että menkää, sillä heille oli hän valmistanut sija, sillä näillä teoilla oli itse Herraa palveltu.

Oli siellä toinenkin joukko. Ehkä tässä meidän ajassa katsottuna niin äänekäs oli joukko ja toimelias.

Suussa oli Herra, Herra. parannettiin ja hänen nimessään kovasti touhuttiin.

Mikä oli lopputulos. ? *= Menkää pois, minun tyköäni te --- laittomuuden tekijät --

Eli puuttui rakkaus, Jumalan tahto, jne.

Ääntä oli ja tapahtumia.

Herra, kuitenkin tahtoo, että mentäisiin sinne kammioon, suljetaan ovi ja rukoillaan.
Eli siellä kammion salaisuuksien äärellä Herra maksaa.
Ehkä siinä tulee enemmän pysähdyttyä kuuntelemaan ja menenään Isän suunnitelmissa.

Voihan niitä tupsuja nuttuusa laittaa ja pitää näkyviä rukouksia katujen kulmilla.
Sitä näyttävyyttähän mielellään haetaan ja ajatellaan voiman olevan siinä, ja mitä kovempi ääni, sitä enemmän voimaa.

Haetaan toisaalta juuri armolahjoja merkeistä ja ihmeistä. "Näytä meille merkki, niin uskomme" ajatuksella.

Olisiko niin.? . En oikein usko, kun hedelmiä olen näitten vuosikymmenten ääressä katsellut suunnalta ja toiselta. Ehkä kovasti esissä ollut, että bussilasteittain on tultu pidemmältäkin kuulemaan, on kaatunut korkealta.
Ei Herra ollut siellä.

Mutta, jossain pienessä tuulenhyminässä, siellä on Henki vaikuttanut ja ihmistä tullut uskoon.

Sellaisenkin armolahjojen keskellä, hiljaisuudessa Mestari käy ja ylösnousemuksessa moni kuuro saa kuulonsa, rampa hyppii kuin peura.
ts. sairaat paranevat.

Usko vie voittoon ja Herra tekee kaiken.

Niin, ne armolahjat. Armolahja ei tule ihmisestä, se on Jumalan työ meissä.
Armolahja ei näinollen välttämättä ollut se kova äänikään, hälinä ympärillä.
Päinvastoin. Herra on paennut Henkensä puolesta sellaisista.

Pyhää ei ole annettu omin voimin pyhittyvälle.. se ei olisi rakentanut Kristuksen ruumista oikeaan suuntaan.

Siitä perustuksestahan on kyse, mihin on rakennettu.