"Scarlett O'Hara ei ollut kaunis, mutta sitä harvoin tulivat huomanneeksi ne, jotka joutuivat hänen viehätysvoimansa lumoihin..."(1) Myös tieteiden keisari on kohtalokas paradigma. Humanismin yhtenäisteoriaa evoluutiota vaivaa kehäpäättelyn ongelma, jonka oivaltaa syvällisesti Mika Häkkisen oranssien/sinisten aurinkolasien suoman metaforan kautta. Koska hysteria ruokkii itse itseään, voidaan kysyä: ollaanko lajien muuntelukapasiteetin suhteessa ajanjaksoihin menetetty suhteellisuudentaju?
Keskimäärin yhden lajin päivässä arvellaan kuolleen sukupuuttoon vuodesta 1758, josta lähtien eläinlajien tilastoja on pidetty. Vuoden 1998 IUCN Worldwatch-raportin mukaan suurista eläimistä parhaiten tunnetaan linnut, joiden lajimäärä on 10 000 tietämillä ja joista uhanalaisia on yli tuhat. Matelijoita lienee niin ikään 10 000 paikkeilla, ja nisäkkäitä on noin 4400, joista neljänneksen olemassaolo on vaarassa. Matelijoista joka viides, sammakkolajeista joka neljäs ja kaloista joka kolmas on tänään uhanalainen.
Mitä kasvillisuuteen tulee, niin viimeisen sadan vuoden aikana puolet maapallon kosteikoista on tuhoutunut ja puolet metsistä kaadettu. Maapallon maapinta-alasta (jää ja kallio poislukien) häiriytymätöntä on 27 %. USA:ssa luonnonmetsistä on jäljellä 15 %, Kanadassa 40 %, Euroopassa ja Kiinassa 1 %. Alkaneen vuosisadan aikana ennustetaan Telluksen eliölajeista puolen kuolevan sukupuuttoon. Nopeuden uskotaan tätä nykyä olevan tuhatkertainen fossiiliaineistosta pääteltyyn taustaan nähden (2). Tätä vauhtia joissakin tuhansissa vuosissa päästäisiin bakteerien valtakauden tilastopoikkeamista kokolailla kokonaan.
Teknokratian käppyrät ovat kyllä tempaisseet viimeisten parin sadan vuoden aikana eksponentiaalisiksi, mutta jospa luteita rassaa myös kertaluokkien ero geologisen ja biologisen ajanmäärityksen välillä? Entropian saldo pääomittuu WWF:n rahastoa varmemmin, koska termodynamiikan toinen pääsääntö on loppujen lopuksi ns. luonnonlaki.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Hysteria.htm
Keskimäärin yhden lajin päivässä arvellaan kuolleen sukupuuttoon vuodesta 1758, josta lähtien eläinlajien tilastoja on pidetty. Vuoden 1998 IUCN Worldwatch-raportin mukaan suurista eläimistä parhaiten tunnetaan linnut, joiden lajimäärä on 10 000 tietämillä ja joista uhanalaisia on yli tuhat. Matelijoita lienee niin ikään 10 000 paikkeilla, ja nisäkkäitä on noin 4400, joista neljänneksen olemassaolo on vaarassa. Matelijoista joka viides, sammakkolajeista joka neljäs ja kaloista joka kolmas on tänään uhanalainen.
Mitä kasvillisuuteen tulee, niin viimeisen sadan vuoden aikana puolet maapallon kosteikoista on tuhoutunut ja puolet metsistä kaadettu. Maapallon maapinta-alasta (jää ja kallio poislukien) häiriytymätöntä on 27 %. USA:ssa luonnonmetsistä on jäljellä 15 %, Kanadassa 40 %, Euroopassa ja Kiinassa 1 %. Alkaneen vuosisadan aikana ennustetaan Telluksen eliölajeista puolen kuolevan sukupuuttoon. Nopeuden uskotaan tätä nykyä olevan tuhatkertainen fossiiliaineistosta pääteltyyn taustaan nähden (2). Tätä vauhtia joissakin tuhansissa vuosissa päästäisiin bakteerien valtakauden tilastopoikkeamista kokolailla kokonaan.
Teknokratian käppyrät ovat kyllä tempaisseet viimeisten parin sadan vuoden aikana eksponentiaalisiksi, mutta jospa luteita rassaa myös kertaluokkien ero geologisen ja biologisen ajanmäärityksen välillä? Entropian saldo pääomittuu WWF:n rahastoa varmemmin, koska termodynamiikan toinen pääsääntö on loppujen lopuksi ns. luonnonlaki.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Hysteria.htm
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.