älyantennitutkan matemaattinen muoto

Olen lukenut useista tieteellisistä artikkeleista, että karkeistetusti ns. antenna array tai smart antenna-rakenteissa on matemaattinen muoto

x=As w

missä x on L-ulotteinen vastaanetettu datavektori;
A on L x M-matriisi, joka sisältää M kpl lähteiden esim. lentokoneiden määrä ja se sisältää informaation lähteiden sijainnista paitsi että tämä ei päde tositilanteeseen, jossa lähteet ovat 3-ulotteisessa avaruudessa;
s on tuntematon M-vektori johon vaikuttaa esim. kanava;
w on L-ulotteista kohinaa.

Mutta kun on käytössä tosielämän digitaalinen antennijonotutka, päteekö tällainen yksinkertainen yhtälö? Yleensä tieteellisissä aikakauslehdissä vaikka olisivat korkean impaktifaktorin lehtiä esitetään liian paljon asioita liian yksinkertaisissa muodoissa.

Mikä on SAR-tutkan matemaattinen yhtälö vastaanotetulle signaalille?

Tuo M on mallin asteluku, jota ei tiedetä, mutta sille on estimointialgoritmeja kuten kuuluisat Akaiken informaatiokriteeri ja Minimum Description Length. Mutta missä on esitetty paras lineaarisen mallin asteluvun estimointialgoritmi?