Entinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto herätti hiljattain pahennusta hakemalla sotaveteraaneille tarkoitettuja sosiaalietuuksia, vaikka hänen tulonsa ovatkin 190 000 euroa viikossa.
Moraalisesti paheksuttavaa toimintaa, mutta SDP:stä tuskin nousee ketään sannamarineita paheksumaan oman pesän likaavaa presidenttiä. Tosin Kari Rosenlöfin kirjoitus Uudessa Suomessa pistää Koiviston näyttämään entistä epäilyttävämmältä:
http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181634-laillisesti-ryostetyt-osa-ii-syyttomana-valtion-hirsipuussa
Kari Rosenlöfin kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan. Se on kuin suoraan Karposta. Itse asiassa hän oli Karpon ohjelmassa takavuosina. Karpo oli eräs harvoista häntä auttaneista tahoista.
Mauno Koivisto oli eräs monista tahoista, joihin Rosenlöf vetosi, mutta jotka eivät auttaneet häntä.
Rosenlöf oli nääntymäisillään valtavan verotaakkansa alle ja otti yhteyttä presidenttiin. Presidentin avustaja kysyi oliko hän tehnyt rikoksen ja kun hän sanoi että ei, avustaja sanoi "No can do" ja sulki puhelimen. Pian sen jälkeen Mauno Koivisto sitten armahtikin veropetoksesta tuomitun ex-kansanedustajan ja syytön Rosenlöf tuomittiin verotaakkaan.
Jutun kommenttiosuudessa Jorma Jaakkola kommentoi sitä, miten presidentti Koivisto 6.5.1992 kutsui 30 oikeusoppinutta ns "Koiviston konklaaviin". Konklaavin aiheena oli se, miten pankit voisivat vapaasti paikkailla taseitaan joutumatta oikeudelliseen vastuuseen. Konklaavi oli ilmeisesti järjestetty Hämäläisen työryhmän aloitteesta kun työryhmä oli tutkinut, miten yrittäjien omaisuutta voitiin ryöstää laillisesti.
Jaakkola pyysi myöhemmin tietoa tämän konklaavin muistion luettavakseen, mutta presidentti Halonen (SDP) oli määrännyt sen salaiseksi. Halosen sanoin:
"Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään, että presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi Jorma Jaakkolan pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta."
Tämä tapahtui vuonna 2002 mutta Halosen perustelut ontuivat, sillä Koivisto ei eläkeläisenä tarvinnut "luottamuksellisuuden suojaa" asiassa.
On muuten mielenkiintoista huomata myös se, että demarit arvostelivat Jussi Halla-ahoa taannoin siitä, että tämä oli saamastaan kiihotustuomiosta arvostellut Korkeinta oikeutta. Kuitenkin Koiviston konklaavin yhteydessä presidentti Koivistokin arvosteli KKO:n tekemää ratkaisua.
Toisin sanoen on ihan oikein arvostella KKO:ta kun arvostelija on demari, mutta ei silloin kun arvostelija on persu.
Moraalisesti paheksuttavaa toimintaa, mutta SDP:stä tuskin nousee ketään sannamarineita paheksumaan oman pesän likaavaa presidenttiä. Tosin Kari Rosenlöfin kirjoitus Uudessa Suomessa pistää Koiviston näyttämään entistä epäilyttävämmältä:
http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181634-laillisesti-ryostetyt-osa-ii-syyttomana-valtion-hirsipuussa
Kari Rosenlöfin kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan. Se on kuin suoraan Karposta. Itse asiassa hän oli Karpon ohjelmassa takavuosina. Karpo oli eräs harvoista häntä auttaneista tahoista.
Mauno Koivisto oli eräs monista tahoista, joihin Rosenlöf vetosi, mutta jotka eivät auttaneet häntä.
Rosenlöf oli nääntymäisillään valtavan verotaakkansa alle ja otti yhteyttä presidenttiin. Presidentin avustaja kysyi oliko hän tehnyt rikoksen ja kun hän sanoi että ei, avustaja sanoi "No can do" ja sulki puhelimen. Pian sen jälkeen Mauno Koivisto sitten armahtikin veropetoksesta tuomitun ex-kansanedustajan ja syytön Rosenlöf tuomittiin verotaakkaan.
Jutun kommenttiosuudessa Jorma Jaakkola kommentoi sitä, miten presidentti Koivisto 6.5.1992 kutsui 30 oikeusoppinutta ns "Koiviston konklaaviin". Konklaavin aiheena oli se, miten pankit voisivat vapaasti paikkailla taseitaan joutumatta oikeudelliseen vastuuseen. Konklaavi oli ilmeisesti järjestetty Hämäläisen työryhmän aloitteesta kun työryhmä oli tutkinut, miten yrittäjien omaisuutta voitiin ryöstää laillisesti.
Jaakkola pyysi myöhemmin tietoa tämän konklaavin muistion luettavakseen, mutta presidentti Halonen (SDP) oli määrännyt sen salaiseksi. Halosen sanoin:
"Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään, että presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi Jorma Jaakkolan pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta."
Tämä tapahtui vuonna 2002 mutta Halosen perustelut ontuivat, sillä Koivisto ei eläkeläisenä tarvinnut "luottamuksellisuuden suojaa" asiassa.
On muuten mielenkiintoista huomata myös se, että demarit arvostelivat Jussi Halla-ahoa taannoin siitä, että tämä oli saamastaan kiihotustuomiosta arvostellut Korkeinta oikeutta. Kuitenkin Koiviston konklaavin yhteydessä presidentti Koivistokin arvosteli KKO:n tekemää ratkaisua.
Toisin sanoen on ihan oikein arvostella KKO:ta kun arvostelija on demari, mutta ei silloin kun arvostelija on persu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koivisto oli ehkä Suomen presidenteistä kaikkein yliarvostetuin.
Me äänestämässä käyneet tiesimme toki että Manu oli ehdokkaista paras.
Koivisto olisi saanut Venäjältä Karjalan takaisin pientä korvausta vastaan, mutta niin suomettunut oli, ettei kehdannut ottaa vastaan. Koivisto oli myös 1990-luvun vaihteen väärän talouspolitiikan arkkitehti ja takuumies, mikä tuli suomalaisille kalliiksi. Lama syveni ja työttömiä tuli liukuhihnalta.