Lännen ylivertainen asema syntyi vasta 1700 luvulla, eli Brittein maailmanmahdin myötä ja Ranskan kukistuttua vallankumouksessa.
Sitä ennen vallan keskus oli Ranska ja Espanja, Hollanti ja Englanti tuli perässä ja Saksa oli ryhmä pieniä ruhtinaskuntia, joilla ei ollut mitään roolia maailmanpolitiikassa.
Mikä mahdollisti tämän, mielestäni se oli perunan otto tärkeimmäksi viljelykasviksi, sitä mukaa kun perunan viljely yleistyi, niin yhä pohjoisempana saattoi maata viljellä varsin tuottavasti ja perunalla saatiin viljelyyn sato-varmuutta, joka on tasaisien väestön kehityksen edellytys.
Maatalouteen perustuva yhteiskunta, tarvitsee varman satokasvin, muuten tasasin väliajoin tulevat katovuodet kaatavat hallinnon.
Sitä ennen vallan keskus oli Ranska ja Espanja, Hollanti ja Englanti tuli perässä ja Saksa oli ryhmä pieniä ruhtinaskuntia, joilla ei ollut mitään roolia maailmanpolitiikassa.
Mikä mahdollisti tämän, mielestäni se oli perunan otto tärkeimmäksi viljelykasviksi, sitä mukaa kun perunan viljely yleistyi, niin yhä pohjoisempana saattoi maata viljellä varsin tuottavasti ja perunalla saatiin viljelyyn sato-varmuutta, joka on tasaisien väestön kehityksen edellytys.
Maatalouteen perustuva yhteiskunta, tarvitsee varman satokasvin, muuten tasasin väliajoin tulevat katovuodet kaatavat hallinnon.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei ollut mitään "länttä", vaan suurvallat taistelivat keskenään siirtomaista. Englanti peri voiton, mutta sitten Saksa tuli sotkemaan asioita. Myös Venäjällä oli intressinsä Aasiassa ja Balkanilla.
Ranska oli Euroopan johtava valtio vuoteen 1815. Preussi kohosi suurvallaksi jo seitsenvuotisessa sodassa. Itävalta oli ollut suurvalta 1600-luvulta lähtien.
Preussi ei ollut suurvalta, mutta soti pitkän sodan jossa menestyi kohtalaisesti.
Kovan kurin omaava ammattitaitoinen armeija pystyi voittamaan puolet kaikista taisteluista mitä käytiin.
Mikä oli erittäin hyvä suoritus, joka kävi sotaa useilla rintamilla muita suurvaltoja vastaan.
"Preussi ei ollut suurvalta"
Kuinka niin? Se täytti kaikki tunnusmerkit.
Naapureitaan pienempi, ei ole suurvalta.
Eli Saksan keisarikunta ei ollut suurvalta, koska se oli pienempi naapureitaan Venäjää ja Itävalta-Unkaria. Samoin Japanin keisarikunta oli pienempi kuin Kiina tai Venäjä.
Jopa nykyinen Yhdysvallat ei ole suurvalta, koska se on naapuriaan Kanadaa pienempi! Todella mahtavaa todistelua.
Tarkoitin Preussia, mutta tottakai jos puhutaan koko Saksasta, niin kyse on suurvallasta.
Oikeastaan pitäisi katsoa vähän sitäkin, milloin Preussin kuninkaasta tuli Saksan keisari, oliko ne edes samaa valtiota vielä tossa vaiheessa.
Kuinka naapureitaan pienempi Saksa on suurvalta, mutta naapureitaan pienempi Preussi ei? Jotain logiikkaa, kiitos!
Sunkin kannattaisi vähän perehtyä asiaan, Preussi ja Saksa ei ole ihan yksi yhteen.
Mutta Saksan keisariksi valittiin Preussin kuningas, eli Preussi on vain osa Saksaa.
Hölötät asian vierestä. Preussi oli Euroopan suurvaltojen joukossa esimerkiksi Wienin kongressissa. Vaikka se oli oli osa Saksaa (joka ei tuolloin ollut valtio) ja pienempi naapureitaan, kuten Venäjää, Itävaltaa ja Ranskaa.
Olihan siellä Sardinian kuningaskuntakin, eikä sekään ollut suurvalta.
Siksi Sardinia ei ollutkaan suurvaltojen joukossa, kuten eivät myöskään esimerkiksi Alankomaat, Ruotsi tai Sveitsi.. Preussi oli.
Saksan liitto oli löyhä valtioliitto 1815-67, jonka johtavasta asemasta kilpaili kaksi saksalaista suurvaltaa, Itävalta ja Preussi. Preussi voitti.
Jep, mutta se oli pohjois-saksan liitto, jota Preussi johti, se oli puolustusliitto.
Kun etelän valtioiden kanssa käytiin yhdessä sotaa Ranskaa vastaan, niin vasta silloin perustettiin Saksan keisarikunta.
Preussi oli suurvaltojen mukana tossa konferensissa, se on totta, joten jos haluat asian nähdä niin, että se oli suurvalta, koska oli muiden suurvaltojen joukossa, niin kai se sitten tolta pohjalta katsoen on noin.
Kysymys ei ole minun näkemyksestäni, vaan yleisesti tunnustetusta historiasta. Preussi kohosi suurvallaksi voitettuaan sodassa Itävallan ja otettuaan siltä Sleesian. Aivan kuten Venäjä kohosi suurvallaksi voitettuaan Ruotsin ja otettuaan siltä Baltian. Myöhemmin Suurvalta-Preussi esimerkiksi jakoi Puolaa yhdessä Suurvalta-Venäjän ja Suurvalta-Itävallan kanssa.
Tässä olet kyllä oikeassa.
Suurvalta Preussi jakoi suurvalta puolaa yhdessä suurvalta venäjän kanssa jne....
Näinhän se menee ...
Mikä ylivertainen asema. Ranska lyötiin 1940 ja Britannia oli polvillaan. Saksalainen militarismi on varsin itäistä ja Amerikassa on paljon aasialaisia ja itäeurooppalaisia.
Lännen asema alkoim muodostumaan Brittein saarilla alkaneen teollisen vallankumouksen myötä.
Varsinaiseen vauhtiin tieteissä, tekniikassa ja teollisuudessa kehitys pääsi 1800-luvun puolella.
Jenkit tulivat mukaan ja jenkkilän sekä Euroopan ulkopuolinen maailma, Japania lukuun ottamatta, jäi jalkoihin.