http://lib.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=dh04407125848825&cmd=download
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/tieto28.htm
-Manner valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1910. Eduskunnassa hän muun muassa puhui venäläistä sortovaltaa ja "sapelisenaattia" vastaan, mutta toisaalta hän oli myös sen suunnan johtajia, joka pyrki kärjistämään työläisten asenteita porvaristoon. Keväällä 1917 Manner toimi sosialistienemmistöisen eduskunnan puhemiehenä. Kevään mittaan Manner oli omaksunut itsenäisyyttä ajavan linjan ja korostanut eduskunnan asemaa, ja valtiopäivien avajaisissa hän esitti eduskunnan nimissä puheenvuoron, jossa ei enää tunnustettu Venäjän väliaikaista hallitusta korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.
Kun väliaikainen hallitus oli valtalain hyväksymisen seurauksena hajottanut eduskunnan ja määrännyt uudet vaalit heinä-elokuun vaihteessa 1917. Manner yritti hajottamisesta piittaamatta kutsua vanhan eduskunnan koolle, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Uuden eduskunnan aloitettua hänen kantansa radikalisoituivat ja hän alkoi yllyttää puoluettaan kapinaan. Marraskuun 9:nä perustettiin Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto, johon Manner valittiin puheenjohtajaksi.
Kapinan alettua 28.1.1918 Mannerista tuli kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja ja 10.4. sotilasdiktaattori ja punakaartin ylipäällikkö. Sodan loppuvaiheessa hän pakeni Venäjälle, jossa hän sittemmin vaikutti ollen mukana muun muassa SKP:n ja Kominternin toiminnassa.
http://lib.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=dh04407125848825&cmd=download
http://lib.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=by04407130018565&cmd=download
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/tieto28.htm
-Manner valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1910. Eduskunnassa hän muun muassa puhui venäläistä sortovaltaa ja "sapelisenaattia" vastaan, mutta toisaalta hän oli myös sen suunnan johtajia, joka pyrki kärjistämään työläisten asenteita porvaristoon. Keväällä 1917 Manner toimi sosialistienemmistöisen eduskunnan puhemiehenä. Kevään mittaan Manner oli omaksunut itsenäisyyttä ajavan linjan ja korostanut eduskunnan asemaa, ja valtiopäivien avajaisissa hän esitti eduskunnan nimissä puheenvuoron, jossa ei enää tunnustettu Venäjän väliaikaista hallitusta korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.
Kun väliaikainen hallitus oli valtalain hyväksymisen seurauksena hajottanut eduskunnan ja määrännyt uudet vaalit heinä-elokuun vaihteessa 1917. Manner yritti hajottamisesta piittaamatta kutsua vanhan eduskunnan koolle, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Uuden eduskunnan aloitettua hänen kantansa radikalisoituivat ja hän alkoi yllyttää puoluettaan kapinaan. Marraskuun 9:nä perustettiin Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto, johon Manner valittiin puheenjohtajaksi.
Kapinan alettua 28.1.1918 Mannerista tuli kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja ja 10.4. sotilasdiktaattori ja punakaartin ylipäällikkö. Sodan loppuvaiheessa hän pakeni Venäjälle, jossa hän sittemmin vaikutti ollen mukana muun muassa SKP:n ja Kominternin toiminnassa.
http://lib.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=dh04407125848825&cmd=download
http://lib.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=by04407130018565&cmd=download
Vastaukset 2
Vanhimmat
>>No miten asia sitten saatiin eteenpäin? Apuun tulivat sosiaalidemokraatit, jotka lähettivät oman valtuuskuntansa Pietariin kyselemään tunnustuksen perään. Ja johan alkoivat oikeat ovet avautua. Senaatti seurasi sitten demarien jalanjäljissä ja Lenin sanoi heille, että no problem, tunnustus annetaan, kun sitä vain ensin älytään pyytää oikealta taholta. Trotski tosin sanoi, että hänen valtuutensa eivät riitä kuin kyselijöiden pidättämiseen, mutta Leninin valtuudet riittivät sitten muuhunkin. Ja niin se pato sitten aukeni ja tunnustuksia alkoi sen jälkeen sadella.
Juju tässä oli se, että Suomen senaatti joutui lopulta noudattamaan juuri sitä kaavaa, mikä oli itsenäisyysäänestyksessä hävinneen vähemmistön eli SDP:n ehdotus Suomen itsenäistämiseksi.
Varmaan MPP:n mielestäkin kansalaiset hyökkäsi punaisten kimpuun sisällisodassa.