pakkomielle väitellä uskovaisten elämää vastaan, jonka ei pitäisi kuulua ateisteille, omien sanojensa mukaan. Heitä näkee enemmän uskovaisten palstoilla kuin omillaan. Miksi?
Onko se pakkomielle päällä siksi, että he oikeastaan ovat alitajuisesti kiinnostuneita siitä tai kaipaavat jonkin sortin henkisyyttä?
Onko se pakkomielle päällä siksi, että he oikeastaan ovat alitajuisesti kiinnostuneita siitä tai kaipaavat jonkin sortin henkisyyttä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihmisellä on tarve uskoa johonkin, ja näillä ihmisillä on kova tarve uskoa siihen että vain aistein ja teknisin apuvälinein havaittavat asiat ovat olemassa. Tiede toimii heille hyvänä keppihevosena, vaikkeivat siitä mitään ymmärtäisikään, koska empiirinen tiede sattumalta ei myöskään pysty tutkimaan muita kuin sellaisia ilmiöitä, joiden vaikutuksia voidaan mitata mittalaittein.
Miksi heille on niin tärkeää pystyä uskomaan ja luottamaan siihen, ettei ole mitään muuta kuin aistein havaittavat asiat? Tätä on vaikea toki tietää, mutta omien havaintojeni perusteella suurimmalla osalla saattaisi olla kysymys "kaikkinäkevien yliluonnollisten olentojen" kokemisesta hyvin ahdistavana ajatuksena lapsuudessa. Lapsi on saattanut tosissaan pelätä jumalan vihaa tai paholaista, vanhatestamentillisia karuja kohtaloita tai helvettiin joutumista. Lapsi on saattanut kokea että hänen on pakko yrittää epätoivoisesti miellyttää näkymätöntä, samalla muka rakastavaa ja toisaalta hetken mielijohteesta ankarasti tuomitsevaa jumalaa.
Erityisesti nämä kokemukset ovat varmaankin korostuneet niillä, jotka ovat kasvaneet uskonnollisessa perheessä. Itse en ole uskonnollisesta perheestä, mutta ahdistuin silti lapsena vanhasta testamentista, siitä että jumala näkisi kaikki ajatukseni ja tuomitsisi sen mukaan sekä paholaisesta.
Ymmärrän näiltä osin ateismia vastareaktiona. En myöskään hyväksy Israelin kaikkien toimien vakaumuksellista tukemista Raamatun nimissä.
Olen itse kuitenkin kiinnostunut toisenlaisesta uskonnollisuudesta ja henkisyydestä, jossa ei palvella yliluonnollisia hirmuvaltiaita. Siihenkin silti liittyy mahdollisesti ns. yliluonnollisia elementtejä.
Mielestäni ateistit voisivat karuista subjektiivisista kokemuksistaan huolimatta kunnioittaa muidenkin uskoa eivätkä aina paasata "tieteestä" ja rationalismista. Tuollainen käännytystyö on jopa vielä ärsyttävämpää kuin jehovan todistajien. Jos haluaa olla vakaumuksellinen ateisti-uskovainen, niin myöntäköön sitten rehellisesti että kysymys on omanlaisestaan uskonnosta. Vain agnostismia voi perustella rationaalisesti, sanoi teekannu mitä tahansa.
Myös uskovaisten pitäis jättää toiset rauhaan!
En tiedä. Lukemaani kysymykseen vastaus, että varmaan tavikset jotkut netinlukijat siksi, että ärsyttää uskonnon tunkeminen nettikeskustelussa paikkoihin joihin se ei kuulu. Itse en ainakaan halua lukea jumalan sanaa, jos kysymys on vaikka verotuksesta, lapsiperhepolitiikasta tai köyhien kohtelusta, jos jumalalla perustellaan esimerkiksi sitä, että kyllä pitää rikkaimpienkin saaada isoimmat lapsilisät, köyhien olla poliittisia tai mitään sellaista ihmisoikeuksiin liittyvää. Yhteiskunnan tuissa ei merkkaa mikään muu kuin talousluvut ja ne päättävät poliititikot.
Itse tiedän, että valtaosa internetsfäärin uskiksista on ihan järkeviä ja juurikin sellaisia, että heitä ei kiinnosta muiden elämänvakaumuksen vihaaminen mikä tarkoittaa taviksia uskonnollisia, SAMATEN kuin on mielestäni ateistit ihan samanlaisia kuin uskikset eli ei halua käännyttää tai ärsyttää ketään ja enemmän lukemani perustella tällä foorumilla on vihattu epäsuskonnollisia. Minun rakkaimmissani on sekä ateisteja että uskonnollisia: kukaan ei onneksi ole hullu, joka netissä lähtis julistamaan, että muiden pitäiis ajatella kuten itse ajattelevat, kun saa sitä uskoa vaikka pakkasukkoon tai ukkosen jumalaan, kunhan ei perusta mitään liikettä, että kaikkien pitäisi ajatella samalla tavalla.
Anarkisti Suvi Auvinen on mun melestä mielenkiintoinen.. Millä rahalla joku pääsee kaikkien telkkarin ajankohtaisohjelmiin, yhtäkkiä?