Tutkija: Suomi seuraisi varmasti Ruotsia Natoon
Maailmankartta, jossa Itämerta ympäröisivät Nato-maat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Norja ja Ruotsi, Naton vastapari Venäjä sekä liittoutumaton Suomi. Sellaisen toteutumiseen ei Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja historiantutkija Markku Jokisipilä usko.
Jokisipilä on varma, että Suomi seuraisi perässä, jos Ruotsi liittyisi Natoon.
– En mä siihen usko, että Suomi jäisi ainoana puolueettomaksi Itämerelle, ikään kuin yksinään puolueettomana Venäjää vastaan. Kyllä se näin on, että jos Ruotsi tekee sen linjaratkaisun, että Nato-jäsenyyttä aletaan viritellä, niin samaan aikaan se käynnistyy Suomessa, Jokisipilä sanoo Uudelle Suomelle.
Spekulaatio on aikaansa edellä ja Ruotsin Nato-haluihin liittyvä ”jos” kooltaan suuri. Länsinaapurissamme on kuitenkin tapahtunut historialliseksi kuvailtu käänne: ensimmäistä kertaa ruotsalaisista suurempi osa kannattaa Nato-jäsenyyttä kuin vastustaa sitä.
TV4:n julkistamassa tuoreessa gallupissa 37 prosenttia ruotsalaisista kannatti Natoon liittymistä. Liittoutumista vastusti 36 prosenttia vastaajista. Vielä keväällä kannattajia oli vain 28 prosenttia ja vastustajia 56 prosenttia vastaajista.
Sekä Suomen että Ruotsin ulkopoliittiset johtajat korostivat keskiviikkona, että maat eivät ole liittymässä Natoon. Jokisipilän mukaan muun muassa äskettäin pidetyssä maanpuolustuksellisessa seminaarissa kävi kuitenkin ilmi, että Ukrainan kriisi on vaikuttanut paitsi kansan myös poliitikkojen näkemyksiin.
– Kiinnitin huomiota siihen, että aika laaja poliittinen yhteisymmärrys alkaa olla siitä, että seuraavan hallituksen ohjelmassa pitää olla Nato-jäsenyydestä tehtävä selvitys, Jokisipilä sanoo.
Tutkija pitää poliitikkojen reaktiota historiallisesti ymmärrettävänä.
– Tällaiset ulkoiset uhkatekijät ovat [ennenkin] auttaneet poliittisia ryhmiä ylittämään raja-aitoja ja synnyttäneet yhtenäisyyttä. Meillä on lisäksi omanlaisemme kokemus Venäjästä, ja kun kuuntelen poliittikkojen puheita niin nähtävissä on, että Venäjän ulkopolitiikan arvaamattomuus osin jo vaikuttaa.
– Iso taustamuuttuja tässä on, mitä Vladimir naapurissa päättää tehdä. Jos siellä järki sakkaa oikein kunnolla, niin meillä saattaa olla hyvinkin nopeasti poliittinen yksimielisyys siitä, että johonkin liittoumaan pitää päästä vielä kun kelvataan jonnekin.
Suomi ja Ruotsi ovat olleet puolustus- ja turvallisuuspoliittisesti vahvasti kytköksissä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Jokisipilä sanookin jopa, että ”Suomen puolueettomuus on vahvasti heijastuma Ruotsista”.
– On sanonta jossa kysytään, että milloin Ruotsi liittyi Natoon: puoli tuntia sen jälkeen, kun Suomi liittyi. Sen voi kääntää myös toisin päin, Jokisipilä sanoo.
us
Maailmankartta, jossa Itämerta ympäröisivät Nato-maat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Norja ja Ruotsi, Naton vastapari Venäjä sekä liittoutumaton Suomi. Sellaisen toteutumiseen ei Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja historiantutkija Markku Jokisipilä usko.
Jokisipilä on varma, että Suomi seuraisi perässä, jos Ruotsi liittyisi Natoon.
– En mä siihen usko, että Suomi jäisi ainoana puolueettomaksi Itämerelle, ikään kuin yksinään puolueettomana Venäjää vastaan. Kyllä se näin on, että jos Ruotsi tekee sen linjaratkaisun, että Nato-jäsenyyttä aletaan viritellä, niin samaan aikaan se käynnistyy Suomessa, Jokisipilä sanoo Uudelle Suomelle.
Spekulaatio on aikaansa edellä ja Ruotsin Nato-haluihin liittyvä ”jos” kooltaan suuri. Länsinaapurissamme on kuitenkin tapahtunut historialliseksi kuvailtu käänne: ensimmäistä kertaa ruotsalaisista suurempi osa kannattaa Nato-jäsenyyttä kuin vastustaa sitä.
TV4:n julkistamassa tuoreessa gallupissa 37 prosenttia ruotsalaisista kannatti Natoon liittymistä. Liittoutumista vastusti 36 prosenttia vastaajista. Vielä keväällä kannattajia oli vain 28 prosenttia ja vastustajia 56 prosenttia vastaajista.
Sekä Suomen että Ruotsin ulkopoliittiset johtajat korostivat keskiviikkona, että maat eivät ole liittymässä Natoon. Jokisipilän mukaan muun muassa äskettäin pidetyssä maanpuolustuksellisessa seminaarissa kävi kuitenkin ilmi, että Ukrainan kriisi on vaikuttanut paitsi kansan myös poliitikkojen näkemyksiin.
– Kiinnitin huomiota siihen, että aika laaja poliittinen yhteisymmärrys alkaa olla siitä, että seuraavan hallituksen ohjelmassa pitää olla Nato-jäsenyydestä tehtävä selvitys, Jokisipilä sanoo.
Tutkija pitää poliitikkojen reaktiota historiallisesti ymmärrettävänä.
– Tällaiset ulkoiset uhkatekijät ovat [ennenkin] auttaneet poliittisia ryhmiä ylittämään raja-aitoja ja synnyttäneet yhtenäisyyttä. Meillä on lisäksi omanlaisemme kokemus Venäjästä, ja kun kuuntelen poliittikkojen puheita niin nähtävissä on, että Venäjän ulkopolitiikan arvaamattomuus osin jo vaikuttaa.
– Iso taustamuuttuja tässä on, mitä Vladimir naapurissa päättää tehdä. Jos siellä järki sakkaa oikein kunnolla, niin meillä saattaa olla hyvinkin nopeasti poliittinen yksimielisyys siitä, että johonkin liittoumaan pitää päästä vielä kun kelvataan jonnekin.
Suomi ja Ruotsi ovat olleet puolustus- ja turvallisuuspoliittisesti vahvasti kytköksissä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Jokisipilä sanookin jopa, että ”Suomen puolueettomuus on vahvasti heijastuma Ruotsista”.
– On sanonta jossa kysytään, että milloin Ruotsi liittyi Natoon: puoli tuntia sen jälkeen, kun Suomi liittyi. Sen voi kääntää myös toisin päin, Jokisipilä sanoo.
us
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olisi sulaa hulluutta jäädä aseettomaksi puolustautumattomaksi ainoaksi ikituholaisvenäläisten rajanaapuriksi. Liittoutumattomuus olisi sama kuin itsemurha ja kuolema.
Nato vaiko ei? Jaltan sopimuksen mukaan Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin.Näin ollen ei ole mahdollisuutta liittyä Naton jäseneksi. Ministeri Tuomioja oli seuralaisineen USA,n suurlähetystössä ja kysyi tuleeko USA Suomen avuksi,jos venäjä hyökkää Suomeen? Vastaus oli hyvin selkeä. Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin ja näin ollen meillä ei ole mahdollisuutta puuttua siihen Jaltan sopimuksen takia. Saatte itse hoitaa asianne. Natoon liittyminen on aivan turhaa vouhotusta,se ei tule onnistumaan. Suomi on ja jää yksin tapahtui sitten mitä tahansa. Saman sopimuksen mukaisesti USA ei voinut puuttua Tsekkoslovakian tapahtumiin. Asiastahan kävivat Neuvostoliiton ja USA,n presidentit kahdenkeskisiä neuvotteluja. USA sanoi me emme voi puuttua asiaan Jaltan sopimuksen vastaisesti. Samoin ei USA tule puuttumaan Suomen asioihin millään tavalla,jos sota syttyy. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää.
Tiedätkö miksi sitten isäntämaasopimus tehtiin.
on vallannut myös tämän Jussan.
Jaltan sopimuksella ei ole mitään merkitystä enää. Eikä Venäjää ollut silloin edes olemassa.
Venäjä ei uhkaa Suomea, koska Suomi on EU:n jäsen.
Ette nato vouhottajat pääse koskaan natoon,ette koskaan jos ette muuta natossa olevaan valtioon.Ihana elellä kun on yksi hailee onko presidettimme nimi Niinistö vai Putin.Kaikki lehdet pullistelevat maailman mahtavimman miehen nimeä joka on Putin.
Maailman kahelein se Putin korkeintaan on...
Tyypillinen nykytutkijan älyllinen päätelmä : "YKSIN PUOLUEETTOMANA VENÄJÄÄ VASTAAN".
Tiedoksi vaan,- puolueeton maa ei ole pääsääntoisesti ketään vastaan.
Onhan Venäjäkin puolueeton näin Varsovan liiton hajottua, ja silti jatkuvasti jotakin vastaan.