Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Suomi uskottelee turhaan voivansa pysytellä mahdollisen Itämeren-konfliktin ulkopuolella vain siksi, että maa ei ole sotilasliitto Naton jäsen.
– Todellisuudessa jo EU:n Lissabonin sopimus velvoittaisi Suomea avustamaan esimerkiksi Viroa sotilaallisesti, jos maahan hyökättäisiin. Siksi tulee miettiä, onko Suomi valmis avoimesti osallistumaan [Naton] yhteisen puolustuksen harjoituksiin, Salonius-Pasternak kirjoittaa tänään julkaistussa Nato-kommenttipaperissaan.
Sekä Viro että Suomi ovat Euroopan unionin jäseniä ja siten Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen alaisia, joskaan lausekkeen ei yleisesti katsota merkitsevän sitovien sotilaallisten turvatakuiden luomista. Suomesta poiketen Itämeren maista Viro sekä Latvia, Liettua ja Puola ovat myös Naton jäseniä.
Salonius-Pasternakin mukaan sotilasliitto on parhaillaan suuressa murroksessa, koska ”Naton kylmän sodan jälkeinen, kriisinhallintaan keskittyvä aikakausi on päättynyt”. Afganistanin merkittävä kriisinhallintaoperaatio on päätöksessä ja samaan aikaan Naton harjoitusten painopiste on Salonius-Pasternakin mukaan ”jo siirtynyt yhteisen puolustuksen – Naton peruskirjan viidennen artiklan – toimeenpanoon”.
Tutkijan mukaan tästä todistavat muun muassa Naton viime vuosina Itämerellä järjestämät sotilaalliset harjoitukset, jotka ovat olleet laajimpia sitten kylmän sodan. Vuoden 2013 Steadfast Jazzissa mukana oli myös Suomi.
Salonius-Pasternakin mukaan puolustusliitto pohtii syyskuisessa huippukokouksessaan, miten yhteistä puolustusta pitäisi vahvistaa. Kokouksessa valmistellaan muun muassa Naton nopean toiminnan joukkojen kärjen valmiusasteen nostamista sekä suunnitelmaa, jonka on tarkoitus parantaa Naton kykyä nopeasti vahvistaa jäsenmaidensa puolustusta, Salonius-Pasternak kertoo.
Suunnitelmat ovat Salonius-Pasternakin mukaan vastaus ”Venäjän aggressiivisille sotilaallisille toimille”.
– Kaikki tämä vaikuttaa Suomen puolustukseen ja Nato-suhteeseen. Muutos voi uhata puolueiden ja puolustusvoimien sisäpoliittisista syistä johtuvaa hiljaisuutta siitä, minkälaista yhteistyötä Suomi on viime vuosikymmenen aikana Naton kanssa tehnyt. Asiaan vihkiytyneeltä johdolta vaaditaankin aiempaa avoimempaa puhetta Natosta ja sen roolista Suomen puolustuksessa, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Suomen Salonius-Pasternak näkee tasapainoilemassa ”pystyttämällään aidalla, joka lahoaa rahanpuutteessa alta ja jonka ympärillä maa liikkuu enemmän kuin vuosikymmeneen”.
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa:
Mikko Elo
– Todellisuudessa jo EU:n Lissabonin sopimus velvoittaisi Suomea avustamaan esimerkiksi Viroa sotilaallisesti, jos maahan hyökättäisiin. Siksi tulee miettiä, onko Suomi valmis avoimesti osallistumaan [Naton] yhteisen puolustuksen harjoituksiin, Salonius-Pasternak kirjoittaa tänään julkaistussa Nato-kommenttipaperissaan.
Sekä Viro että Suomi ovat Euroopan unionin jäseniä ja siten Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen alaisia, joskaan lausekkeen ei yleisesti katsota merkitsevän sitovien sotilaallisten turvatakuiden luomista. Suomesta poiketen Itämeren maista Viro sekä Latvia, Liettua ja Puola ovat myös Naton jäseniä.
Salonius-Pasternakin mukaan sotilasliitto on parhaillaan suuressa murroksessa, koska ”Naton kylmän sodan jälkeinen, kriisinhallintaan keskittyvä aikakausi on päättynyt”. Afganistanin merkittävä kriisinhallintaoperaatio on päätöksessä ja samaan aikaan Naton harjoitusten painopiste on Salonius-Pasternakin mukaan ”jo siirtynyt yhteisen puolustuksen – Naton peruskirjan viidennen artiklan – toimeenpanoon”.
Tutkijan mukaan tästä todistavat muun muassa Naton viime vuosina Itämerellä järjestämät sotilaalliset harjoitukset, jotka ovat olleet laajimpia sitten kylmän sodan. Vuoden 2013 Steadfast Jazzissa mukana oli myös Suomi.
Salonius-Pasternakin mukaan puolustusliitto pohtii syyskuisessa huippukokouksessaan, miten yhteistä puolustusta pitäisi vahvistaa. Kokouksessa valmistellaan muun muassa Naton nopean toiminnan joukkojen kärjen valmiusasteen nostamista sekä suunnitelmaa, jonka on tarkoitus parantaa Naton kykyä nopeasti vahvistaa jäsenmaidensa puolustusta, Salonius-Pasternak kertoo.
Suunnitelmat ovat Salonius-Pasternakin mukaan vastaus ”Venäjän aggressiivisille sotilaallisille toimille”.
– Kaikki tämä vaikuttaa Suomen puolustukseen ja Nato-suhteeseen. Muutos voi uhata puolueiden ja puolustusvoimien sisäpoliittisista syistä johtuvaa hiljaisuutta siitä, minkälaista yhteistyötä Suomi on viime vuosikymmenen aikana Naton kanssa tehnyt. Asiaan vihkiytyneeltä johdolta vaaditaankin aiempaa avoimempaa puhetta Natosta ja sen roolista Suomen puolustuksessa, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Suomen Salonius-Pasternak näkee tasapainoilemassa ”pystyttämällään aidalla, joka lahoaa rahanpuutteessa alta ja jonka ympärillä maa liikkuu enemmän kuin vuosikymmeneen”.
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa:
Mikko Elo
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomen olisi järkevää laittaa NATO-hakemus sisään nyt hyvän sään aikana.
Natoon olisi kieltämättä aihetta hakeutua vielä kun sinne pääsee. Kun Putin on aloittanut hyökkäyksen, voi olla jo liian myöhäistä... niin oli Ukrainallakin.