Millainen Suomi oli 1950 luvulla ? Nälkää ja asunnottomuutta ja kurjuutta oli !
Nyt moni maa elää tuota aikaa , jonka Suomi on ohittanut ! Miksi meidän pitää mättää rahaa näille maille ?
MISTÄ SUOMI SAI RAHALLISTA TUKEA 1950 LUVULLA ?
1970 luvllakin Suomessa oltiin käyhiä - enkä tiedä että apua Suomeen olisi tullut mistään !
Suomesta muutettiin työn perässä Ruotsiin ja muualle maailmaan.
Nyt moni maa elää tuota aikaa , jonka Suomi on ohittanut ! Miksi meidän pitää mättää rahaa näille maille ?
MISTÄ SUOMI SAI RAHALLISTA TUKEA 1950 LUVULLA ?
1970 luvllakin Suomessa oltiin käyhiä - enkä tiedä että apua Suomeen olisi tullut mistään !
Suomesta muutettiin työn perässä Ruotsiin ja muualle maailmaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olet niin oikeassa tilannekatsauksessasi.
Ei 50 luvulla mitään nälkää nähty. Kaikilla oli työtä enemän kuin ehti tehdä ja ruokaa oli kaupoissa, hieman erilaista kuin nykyään, mutta tervellistä ruokaa, eikä asuntopulaa ollut. Ihmiset elivät ajalle tyypilliseen tapaan melko vaatimattomasti mutta onnellisina. Silloin arvot olivat kohdallaan ja ihmiset saivat puhua niillä sanoilla ja käsitteillä jotka tuntuivat oikeilta ja hyviltä. Siinä ajassa ei ollut tilaa pilkunviilaajille vaan tekeville, rehellisille ja suorapuheisille ihmisille. Siihen aikaan ei kyselty, että mitähän presidentti tai pääministeri mahtoi tarkoittaa kun hän sanoi niin tai näin. Hän tarkoitti sitä, miltä puhe kuulosti. Olen itse syntynyt 50 luvun alussa ja muistan tuon ajan hyvin. Koskaan ei maailmassa ole ollut yhtä paljon nälkää ja kurjuutta kuin nykyään.
Mistä revit noita päättömiä juttuja?
Ei ollut JIHADISTEJA loisimassa
Se on totta, että Suomi selvisi sodasta ja yhteiskunta saatiin toimivaksi ennätysajassa. Se perustui työntekoon eikä nenänkaivamiseen ja epäjumalien kumarteluun. Kun katsoo noita afrikanmaita niin ei voi kuin ihmetellä, että missä niiden aivot on. Eihän sellaiseen paprikan kokoiseen koppaan kyllä paljon aivoja mahdukkaan. Eipä silti.
Miten eivät siellä Afrikassa ikinä saa asioita kuntoon?
Ainainen sotiminen ja nälänhätä?
Tyhmyyttäkö se on, vai ihan vain laiskuutta? Sinne viedään vaikka minkälaista apua ja koulutusta, eikä edistystä silti tapahdu.
Itse olen syntynyt 1960 ja NÄLKÄÄ OLI - ruokana oli usein PERUNAVELLI !
Perunat tuli omasta maasta ja maito omasta yhdestä lehmästä. Muuten ei ollut mitään.
Omien vanhempien kanssa, kun olen keskustellut, niin kaupasta ostettiin LASKUUN ja lasku maksettiin LAPSI LISILLÄ
Suurimman laskun kauppaan toi KAHVI ! - kertoo, että lihaa /makkaraa tai juustoa ei ole ostettu.
Isä oli Kirvesmies sotaveteraani/invalidi - kesällä oli töitä ja talvella syötiin sitä, mitä kesällä oli saatu talteen.
1960 luvulla ei ollut mitään TYÖTTÖMYYSKORVAUKSIA - ne tulivat vasta myöhemmin,
Talvella ei kirvesmiehelle ollut maaseutukunnassa töitä - joten puilla paljalla oltiin. Lämmityspuut koottin omasta pienestä metsästä.
Kyllä todella ankeaa ja tiukkaa ja köyhää on ollut aina 1980 luvulle saakka.
Viimeiset sotakorvaukset maksettiin 1952 joten et taida muistaa siitä ajasta mitään. Jos teillä on ollut ruoasta pulaa niin se ei ainakaan ole johtunut siitä, etteikö sitä olisi ollut tarjolla ja myynnissä. Eri juttu on kokonaan se, että jos sitä ei ollut varaa ostaa sen takia, kun kaikki rahat menivät viinaan. niin kuin silloin monella meni kun sodasta palaneet miehet olivat hulluuden rajoilla sotatraumojensa kanssa ja ainoa lohtu oli viina. Siitä syntyi Suomeen ensimmäinen alkoholistisukupolvi ja se on sodan seurausta.
Mistä tulee mieleen se että miksi porukka vouhkaa Natosta? Siihen liittymällä saadaan uusi sota, alkoholistisukupolvi ja yhtä suuri köyhyys. Kai suomalaiset on tämän tajunneet?
Omaa Isääni vaikka oli sotaveteraani / invalidi en ole koskaan humalassa nähnyt.
On nyt 91 vuotias ja kyllä meillä tiukkaa on ollut aivan sinne 1980 luvulle saakka.
Silloin minäkin nuorimmaisena siirryin töihin ja olin muuttanut maalta kaupunkiin.
Vanhemmillani oli helppoa, mutta itsellä tiukkaa, koska asunnot oli kiven alla ja vuokrat korkeat ja palkat pienet.
Sekin on tutkittu tosiasia, että meillä maalta muuttaneilta oli paljon tiukempaa, kuin niillä joiden vanhemmat olivat olleet kaupungissa.
Kun 1975 menin ensimmäiseen kesätyöhön oli tuntipalkka kaikkine lisineen 11 MARKKAA / TUNTI
Siitä sitten voi laskea miten hohdokasta on ollut.
Olihan siitä perheellemme etua, kun kaikki muut paitsi Äiti olivat töissä.
50-luvusta ei ole havaintoa, mutta muistelimme tuossa 60-lukua ja mietimme miten silloin vielä köyhällä Suomella oli varaa ylläpitää ja tarjota vaikka mitä vähävaraisille.
Oli esimerkiksi maksuttomia kesäleirejä lapsille (kestivät koko kesän nykyisen maksullisen viikon sijaan).
Olen asunut koko 1950-luvun pääkaupunkimme keskustassa. Puutetta oli paljon, mutta ihmiset olivat onnellisempia. Ruokaa oli saatavana torilla, kauppahalleissa ja kivijalkakaupoissa... vieri vieressä maitokauppa, lihakauppa, siirtomaatavaraliike, kalakauppa ja leipomo... mutta kaikilla ei ollut varaa siihen. Oikea kunnon ateria syötiin vain jouluna. Muulloin kitkutettin puurolla, liha- ja hernekeitoilla, ruisleivällä, halvalla makkaralla. Tiukan paikan tullen syötiin velliä.
Kansakoulun alaluokilla kouluun vietiin omat eväät: pari siivua voileipää, välissä voita, siivu juustoa tai lauantaimakkaraa ja limsapullossa maitoa. Luokallamme (40 oppilasta) oli ainakin viisi, jotka olivat niin köyhistä oloista, että eivät saaneet kotoa eväitä, joten olivat itku silmässä kun näkivät muilla eväitä. Lopulta eväät tasattiin opettajan valvonnassa, ja ne joilla kotona oli hieman paremmin, toivat pari ylimääräistä voileipää ruokatunnilla jaettavaksi.
Lapset keräsivät jätepaperia ja tyhjiä pulloja (niinkuin kerjäläiset nyt) ja moni hankki sillä tavalla vuoden työllä ensimmäisen rannekellonsa. Muutaman viisikymmenpennisen saattoi saada kun auttoi talkkaria lumitöissä tai koksin lapioimisessa pannuhuoneeseen pihalle kipatusta kasasta.
Miehet tekivät pitkiä työpäiviä. Moni teki raskasta ruumiillista työtä tehtaissa ja satamissa. Lauantaitkin olivat työpäiviä. Naiset hoitivat sodan jälkeen syntyneet lapset, tekivät ruoat, ompelivat Singerillä itse leningit, pöytäliinat, verhot. Moni meni töihin kun lapset tulivat kouluikään. Lapset saivat avaimen kaulaan, että pääsivät koulusta tultuaan kotiin. Siellä saattoi olla odottamassa vain marsu pahvilaatikossa :) joten parin voileivän jälkeen mentiin kentälle pelaamaan kavereiden kanssa välineillä, jotka olivat kiertäneet isien, setien, naapureiden ja isoveljien kautta ja olivat puhkikuluneita. Vanhalla polkupyörällä koluttiin kaupunki esikaupunkeja myöten. Onnellinen se, joka kuului urheiluseuroihin, partioon tms. eikä jäänyt kulmille seisoskelemaan tupakka suussa ja ajautunut lösseissä huonoille teille.