Lössi
Lössikerrostuma Slovakiassa
Lössi
Lössi (saksaksi Löss, Lösch, löysä) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irroittanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle. Niinpä lössiä sanotaan joskus myös pölymaaksi[1]. Lössi koostuu esimerkiksi kvartsista, maasälvästä ja kiilteestä sekä muista mineraaleista. Tuulen mukana kulkee savea, hiesua ja hienoa hietaa kymmeniä-satoja kilometrejä[2].
Lössi on enimmäkseen silttiä, mutta myös savea ja hiekkaakin on mukana. Raekoko on useimmiten hienoa hietaa ja yleensä luokkaa 0,01-0,06 mm. Tämä vastaa kansainvälisessä ISO-luokituksessa karkeaa silttiä. Lössirakeet ovat yleensä teräväsärmäisiä. Lössi on usein kalkkipitoista jossa tapauksessa siinä on runsaasti kalsiumkarbonaattia[1]. Lössissä saattaa olla myös kalkkitiivistymiä. Lössi on huokoista ja helposti kuluvaa.
Lössikerrostumat ovat eolisia, tuulten kuljettamia kerrostumia. Ne ovat hyvin roosioherkkiä.
Lössin synnyn edellytyksiä ovat: sopivan aineksen lähde, riittävä tuulienergia kuljettamaan ainesta, sopiva alue aineksen kasautumiseen ja riittävä aika kasaantumisen toteutumiseksi. Lössiä voi syntyä toisaalta periglasiaalisissa eli jäätikön läheisissä kylmissä olosuhteissa ja toisaalta eräissä muita olosuhteissa. Periglasiaalista lössiä on syntynyt, kun raekooltaan sopivaa ainesta on kerrostunut veteen tulvatasangoille mannerjäätikön edustalle kesällä kun jäätikössä on tapahtunut sulamista, mutta talvella kun sulamista ei ole tapahtunut, tulvatasangot ovat jääneet kuivilleen, jolloin tuuli on voinut tarttua ainekseen ja kasata sitä toisaalle.
Lössikerrostuma Slovakiassa
Lössi
Lössi (saksaksi Löss, Lösch, löysä) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irroittanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle. Niinpä lössiä sanotaan joskus myös pölymaaksi[1]. Lössi koostuu esimerkiksi kvartsista, maasälvästä ja kiilteestä sekä muista mineraaleista. Tuulen mukana kulkee savea, hiesua ja hienoa hietaa kymmeniä-satoja kilometrejä[2].
Lössi on enimmäkseen silttiä, mutta myös savea ja hiekkaakin on mukana. Raekoko on useimmiten hienoa hietaa ja yleensä luokkaa 0,01-0,06 mm. Tämä vastaa kansainvälisessä ISO-luokituksessa karkeaa silttiä. Lössirakeet ovat yleensä teräväsärmäisiä. Lössi on usein kalkkipitoista jossa tapauksessa siinä on runsaasti kalsiumkarbonaattia[1]. Lössissä saattaa olla myös kalkkitiivistymiä. Lössi on huokoista ja helposti kuluvaa.
Lössikerrostumat ovat eolisia, tuulten kuljettamia kerrostumia. Ne ovat hyvin roosioherkkiä.
Lössin synnyn edellytyksiä ovat: sopivan aineksen lähde, riittävä tuulienergia kuljettamaan ainesta, sopiva alue aineksen kasautumiseen ja riittävä aika kasaantumisen toteutumiseksi. Lössiä voi syntyä toisaalta periglasiaalisissa eli jäätikön läheisissä kylmissä olosuhteissa ja toisaalta eräissä muita olosuhteissa. Periglasiaalista lössiä on syntynyt, kun raekooltaan sopivaa ainesta on kerrostunut veteen tulvatasangoille mannerjäätikön edustalle kesällä kun jäätikössä on tapahtunut sulamista, mutta talvella kun sulamista ei ole tapahtunut, tulvatasangot ovat jääneet kuivilleen, jolloin tuuli on voinut tarttua ainekseen ja kasata sitä toisaalle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuosta tunnelinkaivamisesta täytyy kyllä varoituksen sananen antaa. Nimittäin seismisesti aktiivisilla alueilla on vaarana lössikerrostumiin kaivettujen tunneleiden romahtaminen. Muinoin on Kiinassa kuollutkin valtavasti kerrostumiin asuintilansa perustaneita ihmisiä.