Mutta heillä oli tietääkseni varuskuntia myös eteläisessäkin Suomessa. Kuka tietäisi missä kaikkialla Kainuusta alaspäin ja mitä ne täällä tekivät. Olivatko ne Suomen armeijan apujoukkoina ja Neuvostoliiton painostus käy liian ankaraksi?
En siis puhu nyt apujoukoista Kannaksella kesällä -44 vaan niistä joita täällä oli koko sodan ajan. Minkään historian mukaanhan ne eivät osallistuneet etelässä taisteluihin rajalla.
Koulun hissassa näistä puhuttu ja historia kiinnostaa vaikka se onkin pikkasen epänaisellinen aihe.
En siis puhu nyt apujoukoista Kannaksella kesällä -44 vaan niistä joita täällä oli koko sodan ajan. Minkään historian mukaanhan ne eivät osallistuneet etelässä taisteluihin rajalla.
Koulun hissassa näistä puhuttu ja historia kiinnostaa vaikka se onkin pikkasen epänaisellinen aihe.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Suurimmissa satamakaupungeissa myös lännessä ja Rukajärven korkeudelle rintamalla sekä lentokentillä.
Mitä ne Rukajärven suunnalla tekivät ja paljonko niitä oli? Ei voinut olla kovin paljoa kun ei niistä paljon ole puhuttu.
Oli niitä Lieksassakin.
http://www.lieksa.fi/documents/752511/1395450/Rukajärventie esite/d6926483-2192-486e-8e5f-159f8f7516ae
Tuo mitä kerrotaan saxmannien toimista Lieksassa on ainakin täyttä packaa, karkea ja huono peitetarina. Vuotaa kuin seula ja vain lapsi siihen uskoo.
aina varmin tae siitä, että on kerrottu totuus Lieksan saksalaisista. Stallarien valeet kuuluvat heille syötettyyn propagandaan, jolla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
Saksalaiset sotilaat paikkakunnalla, heidän asumukset ja kalusto
Tästä aiheesta on erittäin vaikea löytää lähdeaineistoa, lähes kaikki tieto perustuu hyvin pieneen määrään valokuvia ja kuulopuheisiin. Saksalaisia sotilaita oli tavattu Lieksassa ensimmäisiä kertoja jo heinäkuussa 1941. Tuolloin he olivat rautateitse kauttakulkumatkalla kohti pohjoista. Talven tultua heitä ilmestyi jo olemaankin Lieksaan.
Itärintamalla suunniteltiin Sorokka-operaatiota ja niinpä paikkakunnalle tuli Saksan armeijan taistelujoukkoja. Kun Sorokka-operaatiota ei toteutettu, poistuivat taistelujoukot muualle. Paikkakunnalle jäi lähinnä ilmavoimien erilaisia huoltoon ja tiedusteluun keskittyviä osastoja.
Saksalaiset majoittuivat parakkirakennuksissa eri puolilla kauppalan aluetta. Upseereita oli majoittuneena myöskin yksityiskoteihin.
Urheilukadulla ja Repolankadulla sijaitsi muutamia saksalaisten parakkeja vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Nämä rakennukset oli rakennettu kivijalalle. Niiden käyttötarkoitus lienee ollut pysyvämpi kuin muiden. Viimeinen näistä purettiin vajaa 10 vuotta sitten. Rajavartioston alueelle oli sijoitettuna saksalaisia varastoja. Saksalaisia ilmatorjuntatykkejä ja valonheitinosastoja majaili paikkakunnalla. It-tykit olivat sijoitettuna nykyisen Rautahallin tienoille. Sillä alueella oli myöskin pioneerivarikko. Nämä tykit siirrettiin myöhemmin Tiiksjärvelle.
Paikallinen Kären leipomo oli vuokrattuna saksalaisille heidän leipomotuotteiden valmistamista varten.
Hovilan tilalta oli vuokrattuna pesu- ja kuivaustiloja saksalaisten pyykkihuoltoa varten. Päärakennuksesta oli vuokrattuna huone saksalaiselle insinöörille, joka suunnitteli erilaisia sotilaallisia rakennelmia.
Heidän upseerikerhonsa toimi erillisessä parakkirakennuksessa piha-alueella. Saksalaisten kenttäposti toimi Tauno Nuutisen talossa Sairaalakadun ja Pielisenkadun kulmauksessa. Ulkomaalaiset yritykset saivat sodan aikaan palkata hyvin rajoitetusti suomalaista työväkeä palvelukseensa.
Paikkakunnalla toimi Höckertin Seuraajat niminen kemiläinen laivahuolintaa suorittava yhtiö, joka tarjosi saksalaisille erilaisia työpalvelutehtäviä. Saksalaisten poistumisesta paikkakunnalta on hyvin erilaisia kertomuksia. Suurempia tuhoja he eivät aiheuttaneet lähtiessään ulkopuoliselle omaisuudelle.
Omansa kanssahan saa menetellä niin kuin hyväksi havaitsee, vaikkapa kaatamalla ja sotkemalla sokerit ja jauhot jokeen.
Kirjoittanut: Rukajärvikeskus- RSHY ry
Aunuksessa oli saksalainen divisioona.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_163._jalkaväkidivisioona
Ei tainnu olla kauaa, meni pohjoiseen. Oli kai alunperin varattu siihen hetkeen kun Saksan joukot tulevat Leningradin kierrettyään Syvärille.
Eipä ollut paljon,saksalainen 163D oli Syvärin alajuoksulla suom. 11.Div. sivustalla mutta siirrettiin sitten poies kun kun kättentaputuksista Syvärillä
ei tullutkaan mitään Puna-Armeijan sitkeästi vastuttaissa moista ajatusta :) Da!
Sieltähän se Lieksan kylähullu pörhälsi paikalle.
Mikkelin Saksalan kaupingin osassa oli saksalaisia sodan aikana.
ilmeisesti Yhteysesikunta Nord.
Tuolla ylempänä kerrotaan Lieksan saksalaisista. Rukajärven suunnalla eli 14. divisioonan alueella ei saksalaisilla ollut mitään toimintaa, että siinä mielessä on aikamoinen väite heidän harrastaneen Lieksasta käsin lentotiedustelua. Mitä ne olisivat tiedustelleet ja kenelle, ainakaan 14. divisioona ei heiltä saanut mitään tiedustelutietoja eikä heidän koneitaan osallistunut myöskään kaukopartioitten kuljetuksiin. Välittivätkö vain tietoja Rukajärven rintamatilanteesta ylempiin esikuntiin. Kun Sorokan hyökkäys oli peruttu niin eihän sillä sakuporukalla ollut enää mitään virkaa.
Heitä on tosin epäilty Einsatzgruppeksi, jolla oli lupa seuloa vankien joukosta komissaarit ja juutalaiset ja toimittaa Lappiin ammuttaviksi. Nämähän olivat asioita, joita ei sodan jälkeen paljon huudeltu.
Jää auki mitä ne siellä vehtasivat muuta kuin nuohosivat naisissa.
Kyllä vaan,saksalaisille oli annettu Lapin alue sotatoimialueeksi.Heillä oli huo-
mattavia joukkoja alueella ja huolto tietysti runsas kuten suurvallalle kuuluukin.
Tästä hyötyivät paikalliset asujaimistot sillä sotilaat jakoivat elintarvikkeita,
tupakkaa ja muita herkkuja myös suomalaisille siviileille joilla muuten oli pulaa
kaikesta.Siitä kiitos Wehrmachtille :) Danke!
Lieksa ei ole Lapin aluetta, ei lähelläkään Lappia. Että mitä ne tekivät Lapin alapuolella niin niistä asioista eivät historiat kerro, miksiköhän.
Ilmeisestikin retkeilivät Tiiksasta laajalla alueella koska Tiiksa oli lentotukikohta. Mutta mihin tarvitsivat lentotukikohdan Itä-Karjalan korpeen, siinä kysymys vailla vastausta.
Sanotaan usein, että saksalaiset tiedustelivat Tiiksasta käsin. Mutta mitä tiedusteltavaa Saksalla oli Rukajärven suunnalla. Jos olisivatkin olleet Raappanan komennossa ja tiedustelleet 14. divisioonalle niin OK mutta nyt he hoitelivat puhtaasti Saksan omia intressejä.
Haloo, mitä ne olivat sillä suunnalla, halusiko Saksa tietää suoraan mitä 14. divisioona tekee, jos eivät luottaneet suomalaisiin. Sitäkö tuo porukka vakoili, siis meitä?
oli mahdollista valvoa laajoja alueita. Siksi suomalaisilla oli siellä aina lentoyksiköitä.
Lufwaffelle se oli varakenttä, jota olisi käytetty Sorokan operaatiossa.
Mitään vakoilua ei ollut tarpeen käyttää, sillä Yhteysesikunta Nord ja paikalliset yhteysupseerit pitivät aseveljet tilanteen tasalla molempiin suuntiin.
-----Lufwaffelle se oli varakenttä, jota olisi käytetty Sorokan operaatiossa-----
Siis mitä ihmeen varakenttää Luftwaffe muka tarvitsi synkkään Karjalan korpeen pitkän ja huonon tieyhteyden päässä. Varakenttä, jos sitä olisi sillä suunnalla Suomea tarvittu, olisi saatu paljon helpommalla lähelle Lieksaa, järkevän matkan päähän.
Entä mitä sillä pienellä korpikentällä keskellä ei-mitään olisi tehty Sorokan operaatiossa, älä naurata.
Entäs sitten kun Sorokan operaatio oli lopullisesti peruttu, mitä sillä "varakentällä" oli enää sen jälkeen virkaa? Mutta sakut jäivät silti, mieti sitä.
Jos on sotilasasioissa ymmärrystä vähänkään niin ei tuollaisiin varakenttämantroihin silloin usko.
toimiva lentotukikohta.
"Siis mitä ihmeen varakenttää Luftwaffe muka tarvitsi synkkään Karjalan korpeen pitkän ja huonon tieyhteyden päässä. Varakenttä, jos sitä olisi sillä suunnalla Suomea tarvittu, olisi saatu paljon helpommalla lähelle Lieksaa, järkevän matkan päähän."
Luftwaffe nyt vain toimi näin, vaikka et sitä ymmärräkään. Totuushan jää sinulta yleensä ymmärtämättä. Onneksi mikä tahansa vale menee läpi.
"Entäs sitten kun Sorokan operaatio oli lopullisesti peruttu, mitä sillä "varakentällä" oli enää sen jälkeen virkaa? Mutta sakut jäivät silti, mieti sitä."
Kun järjestelmä oli luotu, se ylläpidettiin. Tämä oli Lufwaffen systeemi. Koneita oli vähän. Ne siirtyivät kentältä toiselle valmiin maaorganisaation varassa.
En minä tätä järjestelmää luonut.
"Jos on sotilasasioissa ymmärrystä vähänkään niin ei tuollaisiin varakenttämantroihin silloin usko."
Sinulla ei näy olevan mitään tietoa tai asiantuntemusta saksalaisten toiminnannasta.
Juttusi kohoavat jo ihan uusiin korkeuksiin mielikuvituksellisuudessaan. Onko sinulla kertoa jokin luotettava tietolähde, joka vahvistaisi tuon sinun mielikuvituksellisen uskomuksesi että muka kenttä oli vain siksi kun se oli saksalaisilla tapana? Hah haa, et kai luule kenenkään tuota uskovan, ei sakun armeija niin pöljä ollut.
Eikä Tiiksan kentällä olisi alunperinkään ollut mitään tekemistä Sorakan valtauksen kanssa, niin pieni se oli ja hankalan matkan päässä.
oli lähinnä Sorokkaa. Siksi se olisi ollut tärkeä valtausoperaatiossa.
Luftwaffen peruskuvioon kuului tällainen lentokenttien maaorganisaation ylläpito, vaikka kenttä oli vain ajoittain lentoyksiköiden käytössä.
Saksalaisten alueella Lapissa oli toistakymmentä kenttää ja vain muutamalla oli vakinaiseen lentoyksiköitä. Lufwaffella oli pula koneista. Nyt lentokaluston joustava käyttö käyttö oli nopeaa, kun vain lentokalusto ja tärkein maahenkilöstö oli tarpeen siirtää ja materiaali oli tukikohdissa tai läheisellä varikolla valmiin.
Tiiksjärvi oli pysyvästi suomalaisen laivueen tukikohta. Se oli kuitenkin kaukana, pieni ja kehnosti varusteltu. Rakennuskanta oli vähäinen. Siksi varikko sijoitettiin Lieksaan eikä kentälle. Kyllä sinnekin varastoitiin rautaisannos pommeja, polttoainetta ja patruunoita, kun Sorokan operaatio vielä oli pöydällä..
Sinulla ei edelleenkään näy olevan mitään tietoa tai asiantuntemusta saksalaisten toiminnasta. Lue edes tuo edellä oleva ansiokas tutkimus sakujen toiminnasta Lieksassa. Vai onko sekin vastoin poliittista vakaumusta? Sen varassahan te surkimukset olette kehitelleet Lieksaan vakoilu-, tuhoamis- ja rodunjalostuskeskuksen. Sellaisesta ei todellakaan ole mitään muita todisteita kuin stallarien järjettömät väitteet.
Saksalaisia joukkoja oli kaikkinensa n. 200 000 ! Tietysti suurin osa toimi Lapissa.
Maa joka sallii omalla alueella toimivan noinkin suuren vierasarmeijan ei todellakaan voi olla puolueeton, se on selvästi liittolaismaa.
Tosin liittolaissuhteen luonteesta voidaan esittää erilaisia käsityksiä.
Sodan alussa, hyökkäysvaiheessa, suomalaisia joukkoja oli jopa alistettu saksalaisten komentoon.
Saksalaisten toiminnasta Suomessa ei olla aivan kaikkea kerrottu ja tuskin tullaan kertomaankaan.
Totta on sekin ettei saksalaiset toimineet Suomessa miehitysarmeijana kuten Norjassa ja Tanskassa.
Jos Suomea ei miehitetty niin mitä ne saksalaisjoukot täällä tekivät? Vastaus lienee selvä, Saksalla ja Suomella oli yhteisiä sota tavoitteita siinä missä oli myös erilaisia tavoitteita. Saksan päätavoite oli Moskovan bolsevistisen vallan totaalinen murskaaminen ja Suomen tavoite oli vain saada Karjala, Aunus ja Viena vapaaksi ja liitetyksi itsenäiseen Suomeen.
Kummankaan tavoitteet eivät toteutuneet.
"Saksalaisten toiminnasta Suomessa ei olla aivan kaikkea kerrottu ja tuskin tullaan kertomaankaan."
Kerro pois, mitä kaikkea on salailtu. Se kiinnostaa muitakin.
Ei salailtua voi kertoa koska se on salailtu. Etkö tuota ymmärrä?
että on salailtu? Jos kerran ei ole kerrottu?
Totuushan on se, että yhteistoiminta Saksan kanssa 1941-44 on tongittu pohjamutia myöten.
Et vain ole perehtynyt tutkimuksiin.
Jos "kaikkea ei kerrota" niin tässä ei aina ole kyse salailusta. Voi olla niinkin, että kaikkea ei vaan muisteta tai ei välitetä muistaa niinkuin tapahtui.
Ihmisen muisti voi olla myös rajallinen eli kaikkea ei vaan muisteta.
Ei joka asiaan tarvitse liittää salaliitto ajatuksia.
Muistelmien kirjoittajatkin voivat muistaa vain osan asioista. Joku sitten taas saattaa muistaa samat asiat hieman toisin. Kummatkin voivat olla "oikeassa" siitä mitä voivat muistaa.
Oman lukunsa on se aineisto joka vietiin maasta pois Stella Polaris operaatiossa. Eli sota-ajan dokumentoitua tietoa on voinut myös kadota syystä tai toisesta.
materiaali oli pääasiassa puna-armeijaa koskevaa tiedustelumateriaalia eli sanomia , niistä avattua ja koottua tietoa. Se vanheni pääosin melko nopeasti.
Sitä myytiin ja tuhottiin.
Osa on palautettu Suomeen.
"Oman lukunsa on se aineisto joka vietiin maasta pois Stella Polaris operaatiossa."
Asiantuntemattomat ihmiset ovat korottaneet aineiston merkityksen myyttisiin mittoihin.
Porin lentokenttä oli saksalaisten käytössä.
Wiki:
"Syksyllä 1941 Saksan ilmavoimat otti kentän käyttöönsä ja lisärakensi aluetta. Kenttä toimi pääosin Pohjois-Suomen lentokentille tukeutuneen Saksan 5. Ilmalaivaston huoltokenttänä, ja sen yhteydessä toimi Luftwaffen kenttälentovarikko, Feldluftpark Pori. Suomen ilmavoimille varikko oli tärkeä, sillä sieltä saatujen varaosien varassa oli ilmavoimien Bf 109 ja Ju 88 -kaluston ylläpito.[4][5] Saksalaiset pidensivät A-kiitotien 1 400 metrin pituiseksi, ja rakensivat alueelle kymmenkunta lentokonehallia ja muita rakennuksia, yhteensä toista sataa. Tarkoituksena oli tehdä Porin kentästä A-Flughafen-tason harjoitus- ja koulutuskeskus taistelulentäjille. Saksalaiset käyttivät kenttää vilkkaasti, ja esimerkiksi Saksaan lennettiin päivittäin. Koneita kentällä saattoi olla satakunta. Aero lensi Porista Ruotsiin lentoja jatkosodan aikana. Syyskuun alussa Suomen katkaistua suhteensa Saksaan 1944 saksalaiset poistuivat Porista 14. syyskuuta. Joukkojen komentaja kenraalimajuri Backhaus varoitti, että koko kenttäalue on miinoitettu. Vuorokautta myöhemmin aikamiinat räjäyttivät panostukset ja tuhosivat kentän ja kiitotiet täysin. Ihmishenkiä ei menetetty.[6]"