Seuraavan Vanhan Terstamentin tapauksen ymmärrän, Siinä Iisakia suurempi voima Jumala vaati uhria:
22:2: ”Ja hän sanoi: ’Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon.’” .
Mutta sitä en ymmärrä että miksi Kaikkivaltiaan Jumalan piti uhrata oma ainoa poikansa Jeesus! Mikä voima oli Jumalaa suurempi joka pystyi tätä vaatimaan?
22:2: ”Ja hän sanoi: ’Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon.’” .
Mutta sitä en ymmärrä että miksi Kaikkivaltiaan Jumalan piti uhrata oma ainoa poikansa Jeesus! Mikä voima oli Jumalaa suurempi joka pystyi tätä vaatimaan?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Maallisissa touhuissa uhri on palkkio jostakin, tavarasta tai palvelusta. Se voi olla lahjus. Hengellisissä asioissa palkkiolla toivotaan saatavan jotain etua, menestystä elämässä ja lopulta hyvä elintaso taivaassa.
Aloittajan kysymys on hyvä, mitä hyötyä jumala sai poikansa uhraamisesta? Niin ja keneltä se etu tuli?
Mikko kirjoitti: "Ettekö kirjoituksia lukiessanne ole löytäneet vielä tätä kohtaa: Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen poikansa, jottei yksikään joka häneen uskoo hukkuisi."
Juuri tästä haluaisin valistusta, kenelle Jumala antoi ainoan poikansa?
Kenelle hänen piti antaa, oliko pakko?
Jos ei ollut pakkoa, niin eihän kaikkivaltias olisi tarvinnut mitään uhreja antaa kellekään, olisi vain sanonut: Jos uskotte minuun, pelastutte!
Sattuipa somasti, jehovat kävivät päivällä minua pelastamassa. Kysyin tätä uhrausasiaa heiltä. Ei tullut oikein selvää. Mutta itse päättelin jotain seuraavaa:
Paratiisissa kilpaileva jumala käärmeen muodossa houkutteli Eevan tottelemattomuuteen. Jumala oli järjestänyt ansan, kielsi syömästä määrättyä hedelmää. Jokainenhan tietää miten tällaisessa käy. (Miksi jumala halusi testata kuuliaisuutta vai oliko se tahallinen ansa?)
Jokatapauksessa kilpaileva jumala voitti ensimmäisen erän jumalien taistelussa. Uppiniskaiset ihmiset ajettiin kylmään maailmaan jossa me edelleenkin elelemme.
Päätelen että jumalan piti jotenkin saada kilpailijalta jotain suurta ja sitä ei saanut imaiseksi, piti uhrata kaikkein arvokkainta, oma poika. Ihan kuten ennen sitä Iisakin tapauksessa.
Oliko ihmisten pelastuminen mahdotonta Jeesuksen kuolemaan asti? Vasta tapahtuman jälkeenkö meillä syntisäkeillä on mahdollisuus pelastua? Oliko ihmisen pelastuminen jumalan kilpailijasta kiinni? Onko kilpailija antanut vakuuden pelastumiseen? Onko se varmaa?
Vallitseeko henkimaailmassa kahden jumalan välillä kauhun tasapaino?
Kysyt viisaita kysymyksiä! Pidä niistä kiinni ja epäile!
Tällaisissa asioissa ei terveellä järjellä pärjää uskovaisille. Asiat ovat "mysteereja", ei maan matosten pidä yrittääkään niitä käsittää vajavaisella järjellä. Uskovainen "tietää" miten asiat ovat. Jos rupeat kinaamaan, uskovainen voi motata, onhan hän oikeassa.
Kyllähän epäilijällä kysymyksiä riittää mutta uskonasioita ei pidä tarkastella järjellä. Ne ovat puhtaasti uskonasioita. On tuhansia jumalia, miljoonat uskovat eri tavalla kuin muut, toiset ovat ehdottomasti väärässä. Siitä seuraa luonnollisesti vain riitaa, väkivaltaa ja sotaa.
Kukahan osaisi vastata, kenelle jumala uhrasi oman rakkaan poikansa?
Tähän pitää vain uskoa eikä ruveta kyselemään turhia. Ne ovat uskonasioita, ei ihmisjärjellä tutkittavia
Luulis että joku osaisi vastata vaikka on uskonasiasta kysymys. Yleensähän uskovaisilta löytyy aina selitys raamatusta.
Mutta yritetäänhän kaikkea mahdollista selittää logiikan avulla, mm. neitseestä syntyminen yms. Miksei tätä kysyttyä uhraamista osata selittää?
Vaikuttais siltä että kyseessä on kahden jumalan välinen taistelu. Paratiisissa Jahve järjesti Eevalle ja Aatamille ansan johon he lankesivat kun Saatana selosti mistä oli kysymys.
Vuosituhansia myöhemmin Jahven piti uhrata Saatanalle oma poikansa jostain syystä. Enempää en ole saanut vielä selville.
Olen saanut selville että Saaatanalla oli ottanut paljon panttivankeja. Ilmeisesti ne olivat Jumalan omia koska Hän tahtoi vapauttaa ne. Mutta Jumala ei olekaan kaikkivaltias niinkuin väittää vaan joutui maksamaan lunnaat. Eli jouti antamaan oman poikansa tapettavaksi. Ehkä tällöin kaapatut vapautettiin. Mutta Jumala petti Saaatanan koska herätti poikansa kuolleista. Eli nyt on Saaatanan vuoro kostaa petkutus.
Jumalien keskinäinen taisto on julmaa. Jumalan poika jouduttiin tappamaan maksuksi jostain sielujen pelastamisesta.
Ei ole vieläkään tullut oikein selvyyttä miksi Jeesus piti uhrata Saaatanalle. Ainoa selitys on että meidän syntiemme tähden. Ei taida tulla parempaa selvyyttä.
Joku täytyi uhrata, että juutalaiset ymmärsi, kuinka he "valittuna kansana" olivat joutuneet syrjäpoluille, eivätkä uskoneet Jeesukseen. Nämä tapahtumat on juutalaisille vieraita, siksi he tunnustaa vain Vanhan Testamentin. Itse he joutuivat sitten uhratuiksi 1938-1945.
Eihän tuossa ole mitään järkeä. Jumalahan (Jahve) oli myös juutalaisten ainoa jumala. Miksi Hän uhraisi ainoan poikansa vain sen takia että juutalaiset olivat joutuneet "syrjäpolulle"? Miten se auttoi viestin perille menossa? Eikö kaikkivaltiaalla ollut kaikki mahdolliset keinot asiansa ilmaisemiseen?
Ei Hitler heitä uhrannut 1938-1945 vaan tappoi heitä. Eikö uhraaminen tarkoita eri asiaa kuin pelkkä tappaminen?
Mitä järkeä on siinä, että maailmassa on niin paljon pahaa, surua ja murhetta.
Nyt se sitten selvisi. Jeesusta ei uhrattu kenellekään. Juutalaiset eivät odottaneet edes messiasta, joka kuolisi muiden syntien puolesta. Jotkut Jeesuksen opetuslapsista uskoivat nähneensä teloitetun herransa henkiin heränneenä. Aluksi tämän näkemyksen vastustajana toiminut Paavali tutkiskeli Jesajan kirjaa ja vakuuttui Jeesuksen herruudesta. Hän kehitteli sitten monimutkaisen, barbaarisen sovitusuhriteologian, joka päätyi lopulta kirkon tunnustuskirjoihin.
Lyhyesti sanottuna: Miehittäjähallinto tuomitsi kuolemaan yhden kapinallisen. Vasta kauan jäljestäpäin seuraajat kehittelijät uhraamisen ja syntien sovittamisopin!
Ei se ihan niin ole. Jumalan oli pakko uhrata poikansa Saa-tanalle koska hän oli saanut Aatamin ja Eevan tapauksen johdosta heidät ja koko Israelin kansan haltuunsa. Vanhan testamentin väkivalta ja törkeys ei ole oikean jumalan aikaansaamaa vaan Saa-tanan tekosia.
Ei pitäs kysellä turhia, pitää vain uskoa mitä viisaammat oppineet sanovat.
Mistä minä voin tietää kuka on viisaampi? Vaikka kehuisivat niin voivat oola typeriä ja itserakkaita.
Ajattelen näin, että Kristuksessa Jumala syntyi ihmiseksi, hänessä taivas ja maa siis yhdistyivät. Jumala loi alussa ihmisen kuvakseen, ja Kristuksessa, jumalihmisessä, tämä kuva lopulta täydellistyi. Hän syntyi ihmiseksi, eli keskellämme, kaltaisenamme, opetti ja asetti kirkon levittämään evankeliumia eli sanaa Hänestä itsestään, kuoli tähtemme, haudattiin ja lopulta nousi ylös. Jumalan poika ei ole mikään Jumalasta erillinen olento, vaan Herra itse. Samalla hän myös yhä edelleen, ylösnousemuksensa jälkeenkin, myös tosi ihminen. Hän ilmestyi opetuslapsilleen kuolemaansa jälkeen, puhui, söi ja joi heidän kanssaan. "Uhri" ei nähdäkseni ole pääasia, vaan Kristus ja Hänen elämänsä, mistä kirkko ja Raamattu todistavat.
"Jumalan poika ei ole mikään Jumalasta erillinen olento, vaan Herra itse."
Ymmärsinkö oikein että Herra uhrasi itsensä tai ainakin osan itsestään jollekin ylemmälle? Koska jos minä uhraisin itsestäni vaikka käden niin miksi minä sen tekisin, jonkun pitäisi maksaa siitä hyvin tai pakottaa minut katkaisemaan käsi.