Miten uusi avioliittolaki vaikuttaa käytännössä heteroseksuaalien ihmisten tavallisiin ystävyyssuhteisiin?
Kiristääkö hoseksuaalien tasa-arvoinen kohtelu muitakin ihmissuhteita. Tuleeko ihmisille useammin mieleen ajatus, että samaa sukupuolta oleva kaveri voi olla vaaraksi tavoilla, jotkä ennen eivät tulleet mieleenkään. Mitä jos joku kavari yrittää päästä avioon, mikä ei ennen ollut mahdollista. Voiko puoliso luottaa siihen, että toisen puolison kaveriporukka on vaaraton hänelle?
Alammeko katsomaan toisiamme uusin silmin. Pintaan nousee asioita, jotka eivät ole hyviä. Täytyykö alkaa todistelemaan ihan viattomia kaverisuhteita samaan sukupuoleen enemmän kuin ennen viattomiksi.
Olen itseasiassa jo joitakin aikoja sitten törmännyt ilmiöön, jossa ravintolan tarjoilija on hymyillyt vinoon ja kysynyt, tuleeko samaan laskuun, kun olen ollut samaa sukupuolta olevan kaverini kanssa ulkona. Kohtelu on tällaiselle perusheterolle valitettavaa. Ehkä nyt omistavat ja mustasukkaiset puolisot eivät enää luota kehenkään ja voivat kieltää puolisoiltaan kaiken ulkona liikkumisen kavereiden kanssakin.
Mielestäni suomalaisten ystävätaidoissa on ollut parantamisenvaraa jo ennenkin. Mihin suuntaan uusi avioliittolaki nyt vie suomalaisten ajatuksia? Onko entistä vaarallisempaa toivoa itselleen uusia ystäviä omasta sukupuolesta, kun nyt voidaan yleisesti alkaa ajattelemaan, että kaikki lähentyminen voi olla minkä väristä tahansa.
Ennen edes jotkut asiat olivat selviä. Ja jos ne jollekin eivät olleet selviä, niin tämä epäselvyyksien kantaja oli se selitysvelvollinen. Kaikkiko muuttuu? Täytyykö nyt alkaa jotenkin todistelemaan jo kaikkea.
Kiristääkö hoseksuaalien tasa-arvoinen kohtelu muitakin ihmissuhteita. Tuleeko ihmisille useammin mieleen ajatus, että samaa sukupuolta oleva kaveri voi olla vaaraksi tavoilla, jotkä ennen eivät tulleet mieleenkään. Mitä jos joku kavari yrittää päästä avioon, mikä ei ennen ollut mahdollista. Voiko puoliso luottaa siihen, että toisen puolison kaveriporukka on vaaraton hänelle?
Alammeko katsomaan toisiamme uusin silmin. Pintaan nousee asioita, jotka eivät ole hyviä. Täytyykö alkaa todistelemaan ihan viattomia kaverisuhteita samaan sukupuoleen enemmän kuin ennen viattomiksi.
Olen itseasiassa jo joitakin aikoja sitten törmännyt ilmiöön, jossa ravintolan tarjoilija on hymyillyt vinoon ja kysynyt, tuleeko samaan laskuun, kun olen ollut samaa sukupuolta olevan kaverini kanssa ulkona. Kohtelu on tällaiselle perusheterolle valitettavaa. Ehkä nyt omistavat ja mustasukkaiset puolisot eivät enää luota kehenkään ja voivat kieltää puolisoiltaan kaiken ulkona liikkumisen kavereiden kanssakin.
Mielestäni suomalaisten ystävätaidoissa on ollut parantamisenvaraa jo ennenkin. Mihin suuntaan uusi avioliittolaki nyt vie suomalaisten ajatuksia? Onko entistä vaarallisempaa toivoa itselleen uusia ystäviä omasta sukupuolesta, kun nyt voidaan yleisesti alkaa ajattelemaan, että kaikki lähentyminen voi olla minkä väristä tahansa.
Ennen edes jotkut asiat olivat selviä. Ja jos ne jollekin eivät olleet selviä, niin tämä epäselvyyksien kantaja oli se selitysvelvollinen. Kaikkiko muuttuu? Täytyykö nyt alkaa jotenkin todistelemaan jo kaikkea.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tavalliset ihmissuhteet eivät muutu yhtään millään lailla tasa-arvoisen avioliiton myötä. Ei niin mitenkään.
Kaikki murehtimasi asiat ovat ihan yhtä (vähän) murehdittavia myös vaikkei meille tulisi tasa-arvoista avioliittolakia.
Enää ei ole miehiä tai naisia, on vain henkilöitä tai ihmisiä.
Kyllä mulla on ainakin alkanut tehdä työkaveria mieli. Tänään luin netistä tuon äänestyksen tuloksen ja työkaveri tuli kysymään jotain. Partaveden tuoksu alkoi hyrräämään ja oli todella paljon pitelemistä etten puristanut miestä pepusta elämäni ensimmäistä kertaa. Kotona mulla odottaa eukko ja penskat mutta tänä päivänä aloin homoksi.
Miten mulla voi olla niin hyvännäköinen työkaveri.
H Esko. Kyllä se vaikuttaa mielisairaalassa varmaankin ne lesbot hoitajat saa nyt viedä niitä hoidettavia uuden lain mukaan omiin hoitoihinsa vaikka kotiinsa.Ei se ole keltään pois jos rakastaa---niin sanotaan
suomi ottaa käyttöön sukupuolineutraalin
pronominin "hän"
Ei voi olla totta! Missä ihmeen pullossa aloittaja on kasvanut. Pelon aiheet on tosi omituisia. Aivan kuin homot ja lesbot olisivat jotain uutta ja käsittämätöntä.
Olen kasvanut täydellisessä heterotodellisuudessa. Kahtia on jaettu ihmiset kaikkialla, missä minä olen ollut ja elämä on ollut mielenkiintoista. Minusta on masentavaa kaikki mikä poikkeaa tuosta. Minusta on murheellista, että se uusi laki meni läpi. Vaikka eihän tuota ilmiötä enää mikään olisi pysäyttänyt.
Olen aika ennakkoluuloton ja uudistusmielinen, mutta tuota lakia pidän typeränä. Ei mitään perustetta. Ainoastaan ehkä tuolla voi yhteiskunta pyytää anteeksi joskus tapahtunutta vääryyttä. Mutta siinä kaikki.
Minusta ihmisten sukupuolikäyttäytyminen ei kuulu yhteiskunnalle. Minä en koskaan tee tiliä kenellekään, kenen kanssa olen ollut sängyssä.
Mitä hommojen sukupuolikäyttäytyminen kuuluu sinulle?
Tai kenellekkään muullekkaan?
Luulis ihmisiä hävettävän kun paljastavat miettivänsä muiden seksuaaliasioita.
Eikö se ole aika noloa?
En mieti naapurin pariskuntaa sänkyhommissa, ja jos miettisin niin en ainakaan kehtaisi sitä kenellekkään ääneen tunnustaa.
Miksi Suomalaiset on niin pas'kantärkeitä itsestään ja mielipiteistään?
Ketä ne oikeasti kiinnostaa, muuta kuin pas'kantärkeää ihmistä itseään.
Mielipiteet on vähän niinkuin pers'reikä, jokaiselta löytyy semmonen.
Who cares, really;)
Aseta kysymys käänteisesti itsellesi.