Sain näyn pelon tunteen kanssa kahtena iltana. Tapasin ihmisen ja tiesin heti, että hänestä oli tämä varoitus.
Onko tämä Raamatun mukaista? Voinko luottaa tähän tunteeseen?
Onko tämä Raamatun mukaista? Voinko luottaa tähän tunteeseen?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos näky ei tule Teulle, se ei ole pätevä :-)
Totta puhut. Jumalan näkyjä näkevät ja kuulevat vain harvat ja valitut, kuten Teuvo. Eli ne, Jotka on maailman luomisesta alkaen hyväksytty Jumalan yhteyteen elämään.
Oman pään näkyjä näkevät valheenpuhujat ja tunne-elämältään häiriintyneet hurmahenget, jotka saastuttavat myös ruumiinsa kemuillessaan.
Etkö ymmärtänyt että sanomani oli sarkastista huumoria? Teuvo jos kuka on hurmahenki ja sekopää.
Jumalan antamat näyt eivät koskaan tule kenellekään ihmiselle pelon tunteen vallassa.
Voisitko kertoa näkysi?
Näin näyssä yksityiskohdan tästä ihmisestä. En halua kertoa tarkemmin.
Sinänsä harmi, koska pidän tästä ihmisestä. Mutta tunne on vahva, että varoa pitää. Hänellä tuntuu myös olevan telepaattisia kykyjä. En ihmettelisi, vaikka hän olisi sekaantunut okkultismiin.
Miksi Raamatussa aina jonkun kohdatessa enkelin, hän pelästyy?
No Teuvo ja kumppanit?
Onko tämä sielunvihollisen juoni, että pitäisin etäisyyttä tähän ihmiseen?
VIISAAN NELJÄ VIHOLLISTA
Kun mies on lopulta voittanut pelon, hän on vapaa koko loppuelämänsä, sillä hän on saanut pelon tilalle selvyyden - ajatusten kirkkauden, joka häivyttää pelon... Ja niin hän on kohdannut toisen vihollisensa: kirkkauden! Tämä kirkkaus tosin karkottaa pelon, mutta samalla se sokaisee. Se saa aikaan, ettei hän ikinä enää epäile mitään... Hän ei enää opi mitään eikä etsi mitään...
Valta on kaikista vihollisista voimakkain... Yhtäkkiä hän on vain hävinnyt taistelun, edes itse sitä huomaamatta. Hänen vihollisensa on tehnyt hänestä julman, laskelmoivan ihmisen...
Jos hän haluaa voittaa nämä kolme vihollista, hänen tulee käsittää, että valta, jonka hän on näennäisesti saanut haltuunsa, ei milloinkaan ole todella hänen omansa. Hänen tulee kaiken aikaa hillitä itsensä ja käyttää kaikkea oppimaansa varovaisesti ja kunnioittavasti. Jos hän näkee, että tieto ja valta vailla itsehillintää ovat virheitäkin pahempia, hän saavuttaa tilan, jossa kaikki mukautuu hänen tahtoonsa. Silloin hän tietää, milloin ja miten käyttää valtaansa.
Ja niin hän on voittanut vihollisista kolmannen. Hän on opintiensä päässä, ja aivan huomaamatta hän kohtaa viimeisen vihollisensa: vanhuuden! Se on aikaa, jolloin hän ei enää tunne pelkoa eikä ajatusten kärsimätöntä kirkkautta. Se on aikaa, jolloin kaikki valta on hänen käytössään, mutta hänet samalla valtaa vastustamaton levon tarve. Jos hän täysin antautuu halulleen levätä ja unohtaa, jos hän heittäytyy uupumuksen valtaan, hän on hävinnyt viimeisen kierroksen.
(Casteneda: Don Juanin opit)
Miten tämä liittyi tähän keskusteluun?
Henki sitoo meidät Pyhään Tiehen. Se muodostuu rakkaudesta, joka luo polun jokaisen luota jokaisen luo.
Kansani, ettekö siis näe pyhää valoa? Ettekö näe puiden huojuvan tuulessa? Se on rakkautta - osa tuonpuoleista, toista todellisuutta.
Se minkä me tiedämme ja tunnemme rakkaudeksi, on osallisuutta hengestä. Rakkauden avulla me saavutamme ikuisen elämän, kun palaamme elämän alkulähteille...
Jopa jotkut kristityt ovat tienneet tämän: Jumala on rakkaus...
Rakasta vihollistasi - luomakunnassa ei ole eturistiriitoja, sillä luomakunta on yhtä. Jos rakastamme niitä, jotka tuhoavat luomakuntaa, toimimme sen hyväksi, että he jonakin päivänä taas ovat osa elämää.
(Akwesasne)
"Pääsevätkö myös verivihollisenne, siouxit, teidän paratiisiinne?" - "Pääsevät", he yllätyksekseni vastasivat. "Johan me sanoimme sinulle, että kaikki taistelu päättyy kuoleman jälkeen. On vain yksi paratiisi kaikille, niin pahoille kuin pyhillekin. Siellä kaikki intiaanit ovat sukulaisia!"
(Kitschi-Gami)
Oi Jumala, minun Herrani,
sinä äitini, sinä isäni,
sinä vuorten ja laaksojen Herra...
Sinä äitini, sinä isäni
sinä enkeli, vuorten ja laaksojen herra.
Minä rukoilen sinua taas, Herrani
miksipä en rukoilisi.
(Kechi-intiaanien erään rukouksen alku ja loppu)
Olen nähnyt enneunia pienestä lapsesta asti.
Enteet ovet vähentyneet iän myötä. Mutta nyt oli todella outo tapaus.
Olin ravintolassa ja tapasin oudon ihmisen. Keskustelimme tunnin verran ja hän alkoi jotenkin tuntua aivan omalta veljeltäni? Kaikki sanavalinnat ja ilmeet ja meemit?
Kerroin ystävällekin tästä.
Ja viikkoa myöhemmin veljeni kuoli yllättäen sydänkohtaukseen.
Miten en osannut ottaa tapausta varoituksena?
Lopetin yhteyden pidon. En etsinyt veljeni kaltaista ihmistä.
Miksi ihmeessä näitä asioita pitää yhdistää raamattuun. En ole uskovainen enkä kuulu kirkkoon! Silti näen enneunia ja ennakoin tilanteelta. Sisareni puhuttelee minua noitana ja pyytää etten kerro mitään koska hän uskoo että jos kerron jotain niin se tapahtuu, pahakin asia.
Kannattaa soittaa Niuvaniemelle ja kysyä neuvoja.
Vastaatko sieltä kyselyihin ?