Ajatella, että 6/10 suurista suomalaisista finalistista ovat suomenruotsalaisia!!!
Arvo Ylppö
Urho kekkonen
Mikael Agricola
Tarja Halonen
Aleksis Kivi
Risto Ryti
Elias Lönnrot
Adolf Ehrnrooth
Jean Sibelius
C.G.E Mannerheim
Vain Arvo Ylppö, Kekkonen ja Halonen ovat ”alkuperäisiä” suomenkielisiä suomalaisia! Mainittakoon, että Halosen isäpuoli oli Thure Herman Forss ja hänkin oli finlandssvensk... Myös Risto Ryti taisi olla suomenkielinen suomalainen, mutta en ole varma.
Arvo Ylppö
Urho kekkonen
Mikael Agricola
Tarja Halonen
Aleksis Kivi
Risto Ryti
Elias Lönnrot
Adolf Ehrnrooth
Jean Sibelius
C.G.E Mannerheim
Vain Arvo Ylppö, Kekkonen ja Halonen ovat ”alkuperäisiä” suomenkielisiä suomalaisia! Mainittakoon, että Halosen isäpuoli oli Thure Herman Forss ja hänkin oli finlandssvensk... Myös Risto Ryti taisi olla suomenkielinen suomalainen, mutta en ole varma.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Viimeistään Tarja Halosen esiintyminen tällä listalla tekee koko kisasta äärettömän typerän, vedätettävissä olevan ja tarpeettoman ajanhukan.
Voisitkos vähän perustella näkökantaasi?
Oletko sitä mieltä, että Halosta ei voi äänestää tässä kisassa, koska hän ei kuulu kirkkoon, vaiko koska hän on nainen, vaiko mistä syystä?
Tiesitkö muuten ohimennen, että USA:n juutalaiset (n. 4 miljoonaa) omistavat PUOLET USA:n koko omaisuudesta, mm. 90-prosenttisesti usalaiset tiedotusvälineet? (Olen itse tutkinut asian, kuulin n. vuosi sitten sen kaltaista puhetta, enkä vielä asian kuullessani voinut mitenkään siihen uskoa!) (USA:ssa väkeä 290 miljoonaa)
Siinä voisi olla yksi SYY siihen, miksi ABC, CNN, CBS, Fox sun muut isot mediavälineet ovat niin varovaisia uutisoidessaan Israelin ulokopolitiikasta, jos nyt palestiinalaisasiat siihen kategoriaan voi lukea.
Itseäni raivostuttaa se miten juutalaisten tekoja länsimedioissa ruoditaan selvästi varautuneemmin kuin muiden mm. sakasalaisten, arabien, kiinalaisten, venäläisten ja tshetseenien tekosia!!! Israelilaiset saati sitten juutalaiset eivät (ainakaan minusta) ansaitse ollenkaan mitään muihin kansoihin kohdistuvasta arvostelusta poikkeavia arvostelukriteerejä!!!!!!
MINULLE ON AIVAN YKS P*A V*N HAILEE MITÄ ROTUA EDUSTAA, TEOT MUITA KOHTAAN MÄÄRÄÄVÄT TUOMIONI. PISTE.
*Ohimennen nro. 2 ; Aatos Erkko (Suomen rikkain) omistaa SanomaWSOYn kautta mm. Almamediasta, Helsingin Sanomista ja muista valtakunnallisista lehdistä ison siivun.
(Ja hänkin on juutalainen, jos sillä nyt on mitään merkitystä eli jos se nyt vaikuttaa Suomenkin median Lähi-itä-uutisointiin.)
Aatos Erkko juutalainen? Huono vitsi. Erkon suku on lähtöisin eteläisestä Hämeestä, Orimattilasta.
Tarja Halonen on johtanut Suomea yhtenä Suomen historian turvatuimpana ajankohtana. Turva ei johdu Tarja Halosen valtionaisteoista, joita ei ole.
Tarja Halosen arvaan olevan ihmissuhteissaan pettynyt, hieman peruskatkera persoona, jolla on vaikeuksia piilottaa voimakasta vasemmistolaisuuttaan vakkansa alle. Ensimmäiset valtiovierailunsa Halonen teki Chileen Allenden muistojuhliin muistaakseni ja Venäjän voitonjuhliin Moskovaan. Tarja Halosta kiinnostavat kehitysmaiden asiat enemmän kuin Suomen. Tarja Halonen oli aikanaan vaatimassa YYA-sopimuksen parempaa kunnioittamista ja mielenosoittamassa EEC/EU:ta vastaan. Nimi löytyy adressista.
Positiivinenkin kommentti löytyy: Halonen on sanonut Putinille, ettei hän aio vaimentaa miehitetyn, Suomelle kuuluvan Karjalan palautuskeskustelua. Tosin ei voisikaan.
En arvioi Tarja Halosta ulkonäön, sukupuolen, kuulolaitteen, kirkkoon kuulumattomuuden, pukeutumisen yms perusteella.
Suomen kansa näköjään haluaa tässä vaiheessa valtionsa johtoon vaarattoman muumimamman, joka ei keikuta venettä. Ehkä se on hyvä niin - sitten kun taas tarvitaan, löytyy toivon mukaan ajoissa puikkoihin kaukonäköisempää ja keskittyneempää valtiomies/nais -taitoa.
Itse Suurin suomalainen-kisan formaattia pidän aika typeränä. 11:s oli muistaakseni Matti Nykänen. Alankomaissa valittiin Pim Fortuyn. Kisaa voi vedättää ja manipuloida miten vain.
Kirjoituksesi loppuosaa en kommentoi.
>> Suurin suomalainen-kisan formaattia pidän aika typeränä. 11:s oli muistaakseni Matti Nykänen. Alankomaissa valittiin Pim Fortuyn. Kisaa voi vedättää ja manipuloida miten vain.
No, voihan meilläkin valituksi tulla Mannerheim.
"... tulla valituksi Mannerheim"
Olet aivan oikeassa. Eihän Halosen ämmällä objektiivisesti arvioituna olisikaan mitään mahiksia marskia vastaan :)
"En arvioi Tarja Halosta ulkonäön, sukupuolen, kuulolaitteen, kirkkoon kuulumattomuuden, pukeutumisen yms perusteella. "
Älä höpötä.
Sinä et voi sietää naista ja vielä demaria presidenttinä. Kaiken huipuksi tällä on sielä seta-menneisyys ja sekös sinua ahdistaa.
Sinä kuulut siihen 3% suomalaisista jotka inhoavat Halosta yli kaiken vain ja ainoastaan hänen persoonansa takia, et siksi mitä hän on saanut aikaan.
Hyviä presidenttejä:
Mary Robinson
Vaira Vike-Freiberga
Vigdis Finnbogadottir
Martti Ahtisaari
Surkea skribentti:
Edellisen viestin kirjoittaja, ääliö. Heittelee itse keksimiään prosenttilukuja. Luulee tietävänsä toisten ihmisten mielipiteiden perusteet paremmin kuin he itse.
Tosiasia:
Tarja Halonen ei ole saanut mitään mainittavaa aikaan. Sos.demiksi päätyminen ja XX-kromosomisto eivät sellaisia ole.
Tajua tämä ja ahdistu vähemmän ;)
Mahtaa kaltaistasi naistenvihaajaa todella ahdistaa nainen presidenttinä, sen näkee tuostakin purkauksesta. Pure hammasta ja kestä se kuin mies :)
Mistäs sinä naistenvihaajan tuosta naispresidenttien listan esittämisestä löysit ?
Taidat olla ihan pimeitä puhuva provokantti. Et muuta. Asiallisen listan esittämiseen et kykene mitään järkevää lisäämään. Hyvä nimimerkki sinulla kyllä on ;)
Millä perusteella päättelet esimerkiksi räätälinpoika Aleksis Kiven äidinkieleksi ruotsin? Hänen synnyinseudullaan Nurmijärven Palojoella kansan kielenä oli Suomi, tarkemmin sanoen hämäläismurre. Aleksiksen virallinen sukunimi oli kyllä Stenvall, mutta ruotsinkielinen nimi on 1800-luvulla ollut hyvin yleinen myös täysin suomenkielisten keskuudessa.
Risto Ryti oli suomenkielisen maanviljelijäperheen poika Huittisista. Mikael Agricolan suomenkielentaito oli niin hyvä, että on arveltu jommankumman hänen vanhemmistaan olleen suomenkielisen. Suomen Kirjallisuuden Seuran nettisivuilla Elias Lönnrotin äidinkieleksi mainitaan suomi.
Jean Sibeliuksen isänpuoleinen suku on lähtöisin suomenkieliseltä seudulta, Itä-Uudenmaan Artjärveltä. Myöhemmin Jeanin esivanhempien sukuhaara asettui saman maakunnan ruotsinkieliseen osaan. Vaikka Loviisassa syntyneen Jean Sibeliuksen äidinkieli oli ruotsi, nuorena Hämeenlinnassa asuessaan hän opiskeli suomenkielisissä kouluissa.
Jean Sibelius syntyi *Hämeenlinnassa* 8,12,1865
Hyvä oikaisu. Jean Sibeliuksen isä syntyi Loviisassa.
Suomenruotsalaiset väittävät meitä suvaitsemattomiksi ja vanhakaarti väittää että suomenkileiset vihaavat heitä. Tämäkin kisa osoittaa kuinka ennakkoluuloisia he ovat; kunnon suomenruotsalaiset hyväksytään ja heille annetaan arvóa, vain niitä riidanhalusia katsotaan pitkään.
Minua on niin ilahduttanut tämä Elias Lönnrotin suomenruotsalaisuus. Saiko hän elinaikanaan suomenruotsalaisten hyväksyntää, ihmettelen. Vakavasti puhuen: puhuttiinko Paikkarin torpassa tosiaan ruotsia, kuka tietää?
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS:n) sivuilla Lönnrotin kotikieleksi mainitaan suomi: "Lönnrotin äidinkieli oli suomi, mutta kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui hänen pelkäämänsä kotikielen vaihtuminen omassakin perheessä. Pojan kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat hänen kanssaan ruotsia."
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/elias/el_elama.html
Elias Lönnrot oli syntyisin suomenkieliseltä Uudeltamaalta Sammatista. Voisi kuvitella, että Eliaksen isä räätälin ammatissa toimiessaan tarvitsi myös ruotsin kielen taitoja. Sammatti kun on melko lähellä ruotsinkielisiä seutuja.
Toisen räätälinpojan eli Aleksis Kiven vanhempien tiedetään osanneen ruotsia: :"Kirjailijan oma isä Eerik Stenvall oli lapsuutensa asunut Helsingissä ja käynyt siellä kouluakin. Aleksiksen vanhemmat osasivat ruotsia, jonka taidon poika hankki muutettuaan 11-vuotiaana itse Helsinkiin kouluun, joka oli edellytys ylioppilaaksi ja edelleen papiksi lukemiselle."
http://www.nurmijarvi.fi/kivi/
Mitä todellista tietoa meillä on Mikael Agricolan äidinkielestä? Tieto syntymäpaikasta (=Pernaja) ei riitä todistukseksi. Syntyperä ei sinänsä ole tärkeä: Agricola on suomalaisen kirjallisuuden isä, saksalainen Julius Krohn kehitti suomen kirjallisuutta ja kielentutkimusta, balttialainen Elisabet Järnefelt tuki orastavaa suomalaista kirjallisuutta, balttiansaksalaista alkuperää oleva Freudethal on suomenruotsalaisuus-aatteen henkinen isä, Edith Södergran pietarilainen kosmopoliitti joka ei osannut ruotsin oikeinkirjoitusta, ja listaa voi jatkaa monilla tänne Venäjältä ja Keski-Euroopasta tulleilla suvuilla. Mutta Mikael, mitä me hänestä tiedämme?
Seuraavassa hieman erikoinen linkki, jossa Agricolan äidinkielestä kerrotaan pääsykokeen mallivastauksen kautta:
http://64.233.183.104/search?q=cache:jc9s1Zr6TUUJ:www.joensuu.fi/opiskelu/valintakokeet 2003/Teologinen kysjavasB2003.pdf Agricola äidinkieli&hl=fi
Lainaus sivulta: "Hänen kotitilastaan tiedetään, että se oli yhden manttaalin verotila, siis varsin varakas. Koti ei siis ollut mikään pikkutilallinen. Tämä viittaisi ruotsalaisperäiseen sukuun. Koko hänen synnyinseutunsa oli ruotsinkielinen. Agricola kirjoitti suomen kielellä, mutta tämä saattoi olla vain tilanteesta johtuva käytännön tulos. Ruotsinkielisiä kirjoja oli, suomenkielisiä tarvittiin. Hänen suomenkielensä hallintansa oli hyvin varmaa, mikä puhuu sen puolesta, että hän olisi oppinut kielen jo lapsuudessaan.
Merkittäviä ovat ne kommentit, joita hän on kirjoittanut omien kirjojensa marginaaleihin (Lutherin postillaan) selityksenä latinankielisille sanoille. Neljäkymmentä viisi on kirjoitettu ruotsiksi, suomeksi vain yksi. Tämä viittaisi siihen, että ruotsi oli hänelle äidinkieli. Äidinkielestä huolimatta Agricola hallitsi suomen kielen täydellisesti. Hän oli joka tapauksessa suomen kirjakielen isä."
Kesällä 2001 radiossa, YLE:n ykkösellä oli Mikael Agricola -aiheinen esitelmäsarja. En muista esitelmöitsijän nimeä, mutta hän spekuloi Agricolan äidin mahdollisella suomenkielisyydellä.
Pernajan seutu oli suomalaisperäisten asukkaiden, todennäköisesti hämäläisten hallitsemaa aluetta ennen kuin alueelle tuli 1200-luvulta alkaen ruotsalaisia uudisasukkaita. Ikivanhan sanonnan mukaan Häme ulottui "suolamerestä suolamereen", Pohjanlahdesta, Suomenlahteen. Ehkäpä Pernajassa tai sen tuntumassa oli suomalaisasutuksen rippeitä vielä Mikael Agricolan lapsuuden aikoihin, 1500-luvun alussa.
Kiitos Agricolaa koskevista tiedoista.
Olen syntynyt suomekieliseen perheeseen rannikkokunnassa, joka silloin oli yhtä ruotsinkielinen kuin Pernaja. Paikkakunnalla oli alkuaan yksityinen, sittemmin kunnan ylläpitämä supistettu suomalainen kansaloulu, joten muitakin suomekielisiä siellä oli, joukossa myös varakkaita. Asuinpaikka ei välttämättä määrää asukkaan kieltä.
Agricola tietysti opiskeli ruotsiksi ja latinaksi, eikä ihme, jos hän teki muistiinpanoja ruotsiksi oppikirjoihinsa. Suomea ei tuolloin vielä käytetty opinnoissa ja Agricola joutui aloittamaan alusta kirjoittamalla suomenkielisen aapisen. Ei ollut vakiintunutta suomenkielistä tieteellistä ja abstraktia sanastoa. Eivät ne muistiinpanotkaan mikään ehdoton todistus ole - itsekin tein muistiinpanoni englanniksi, kun opiskelin Brittein saarilla.
Mielestäni Agricolan käyttämä kieli on niin värikästä ja rikasta, että tuntuu vaikealta ajatella, että hän ei olisi puhunut sitä aivan lapsesta alkaen. Kaksikieliset tuttavani (äidinkieli ruotsi) jotka puhuvat täydellisesti suomea, eivät puhu läheskään yhtä elävää ja vivahteikasta kieltä kuin Agricola. On huomattava, että opiskellessaan ruotsiksi ja latinaksia ja jatkaessaan opintojaan Wittenbergissä, Agricolan suomi ei päässyt kehittymään opintojen yhteydessä. Elävä, kaunis kieli, joka paljastuu avuttoman oikeinkirjoituksen alta, on otettava todisteena huomioon.
Tällä asialla ei ole merkitystä paitsi sen suhteen, että historiaan sisältyy paljon luulottelua. On ihan paikallaan kyseenalaista meille tarjottuja väitteitä, joiden tueksi ei todisteita. (En väitä olevani oikeassa, esittäkää lisänäyttöä Agricolan äidinkielestä).
Kuntien kielisuhteiden kehityksen tulkitseminen nykytilanteen pohjalta on vaikeaa. Vanhin kielihistoria ilmenee kuitenkin nimistöstä.
Esimerkiksi Pernajan kunnan ruotsinkielinen nimi Pernå tulkitaan muodostuneeksi vanhasta suomen kielen lehmusta tarkoittavasta sanasta pärnä. Sarvlaxin kylän ja kartanon nimi on epäilemättä johdettu suomen kielen sanasta Sarvilahti. Tämäntyylinen nimistö todistaa lisäksi, että eri kieliryhmillä on ollut keskenään kanssakäymistä: tulokkaat ovat ryhtyneet soveltamaan seudulle aiemmin saapuneen väestön antamia nimiä.
Ei ole lainkaan mahdotonta, etteikö Pernajassa olisi elänyt suomenkielistä väestöä Agricolan aikaan ja myöhemminkin, ehkäpä keskeytyksettä nykyaikaan asti. Itselläni ei ole tarkempia tietoja Pernajan kielisuhteiden kehityksestä, mutta kunnassa asuvan suomenkielisen väestön määrä lienee pudonnut olemattomiin viimeistään 1800-luvulle tultaessa.
Tiettävästi useimmat lähes täysin ruotsinkieliset kunnat saivat vasta teollistumisen myötä, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun kuluessa merkittävämpää suomenkielistä asutusta. Esimerkiksi Pernajassa toimi pari isompaa sahaa, joiden työväessä luultavasti oli paljon suomenkielisiä.
Jotain tietoa lähteistäni. Olen etsinyt tietoa netistä sekä käyttänyt tietosanakirjoja. Lisäksi olen vetänyt hatusta aiemmin lukemastani ja kuulemastani mieleen jäänyttä tietoa. Työni ei sivua historiantutkimusta mitenkään. Historia on minulle harrastus, minulla ei ole alan koulutusta.
Eihän tässä nyt vaan sekoiteta keskenään suomenruotsalaisia ja ruotsia puhuneita suomalaisia?
Se kun ruotsinkieli muodostui "paremman väen" kieleksi noina historiallisina aikoina. Monet siihen joukkoon kuulua halunneet finskitkin taalasivat svenskaa, koska muuten ei päässyt piireihin.
oli suomenkielinen, tuskin häntä muuten olisi erikseen lähetetty ruotsia Tammisaareen oppimaan.
Hei, ei Elias Lönnrot todellakaan ollut ruotsinkielinen! Hän oli köyhän ja juopon räätälin poika, jolle tuotti aluksi suuria vaikeuksia opinnoissa nimenomaan ruotsinkielen osaamattomuus! Lukekaa vaikka Aarne Anttilan elämäkerta Lönnrotista.
Lönnrot oli aika äijä: miehestä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tulla kyläräätäli, mutta hänestä tulikin lääkäri ja kansanrunouden kerääjä.