Vapaussota alkoi 28.1.1918. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden, mutta ei vetänyt
miehitysjoukkojaan Suomesta.
Lisäksi Venäjä "yllytti" osan Suomalaisista punikeista nousemaan kapinaan,laillista
hallitusta vastaan. Suomen Armeijan Ylipäällikkönä toiminut Kenraali Mannerheim
käski aloittaa Venäläisten joukkojen aseistariisunnan pohjanmaalla. Punikit luuli että tällä kapinalla saavutetaan jotain, mutta toisin kävi.
miehitysjoukkojaan Suomesta.
Lisäksi Venäjä "yllytti" osan Suomalaisista punikeista nousemaan kapinaan,laillista
hallitusta vastaan. Suomen Armeijan Ylipäällikkönä toiminut Kenraali Mannerheim
käski aloittaa Venäläisten joukkojen aseistariisunnan pohjanmaalla. Punikit luuli että tällä kapinalla saavutetaan jotain, mutta toisin kävi.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Punikit uskoivat ryssän valheita.
SUoMEN ITSENÄISYYS ON LENININ LAHJA. MIKÄÄN MUU MAAILMAN VALTIO EI OLISI ANTANYT ITSENÄISYYTTÄ SUOMELLE. VAARSINKIN KUN SUOMI OLI RUOTSALAISTEN JA SAKSALAISTEN NÖYRÄ KÄTYRI JA ALUSMAA HENKISESTI VIELÄ SIINÄ VAIHEESSA.
Saksalais-syntyinen ja -mielinen Mannerheim kutsui Saksan armeijan maahan 1918 ja siitä alkoi kehitys kohti 30-luvun onnettomuuksia.
Suomen itsenäisyys ei ollut mikään sen kummempi "lahja" vaan Lenin tunnusti sen kun ei voinut asiaa estääkään! Useimmat maailman itsenäistymiset tapahtuvat vastoin isäntämaan tahtoa ja kyllä se itsenäisyys silloinkin onnistuu!
Tuo myytti Leninin "lahjasta keksittiin Kekkosen aikaan suomettuneessa Suomessa aikana, jolloin Neuvostoliitto yritti tavan takaa haastaa ja kiistää Suomen itsenäisyyttä!
Nyt tuosta valheesta kiinnipitäminen on enää tarpeetonta, mutta joilölekin stallarireliikeille se yhä maistuu!
Kyllä se oli Saksa joka oikeasti Suomen ja Baltian maiden itsenäistyminen oikeasti takasi Brest Litowskin rauhansopimuksessa Venäjän kanssa. Se sopimus sisälsi Venäjän joukkojen vetämisen pois mm. noistakin maista.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha
Huomatkaa kuinka sivulla olevasta kartasta puuttuu Suomi, vaikka sopimus koski myöskin Suomen aluetta!
Brest-Litovskin rauha oli 3. maaliskuuta 1918 Brest-Litovskinkaupungissa solmittu rauhansopimus keskusvaltojen Saksan, Bulgarian ja Turkin sekä ympärysvaltain puolella olleen Neuvosto-Venäjän välillä, joka päätti ensimmäisen maailmansodan itärintamalla. Venäjällä muutamaa kuukautta aiemmin valtaan nousseet bolševikit ryhtyivät rauhanneuvotteluihin tilanteessa, jossa Venäjä oli jo pitkään ollut pahasti tappiolla Saksalle. Rauhansopimuksessa suuri osa Venäjän valtakunnan läntisistä alueista luovutettiin saksalaisille. Saksa taas pystyi rauhansopimuksen ansiosta irrottamaan joukkoja itärintamalta siirtäkseen ne länsirintamalle.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rapallon_sopimus
Ja pian rysssät olikin Saksan liittolaisia Rapallon sopimuksella 1922. Näin Saksa pääsi kehittelemään lentokoneita, tykkejä ja panssarivaunujaan NL:n alueella. Saksa toimitti NL:lle jopa Me 109 lentokoneen prototyypin testattavaksi.
Junkersin ja Neuvostoliiton lentokonetehdas
15. maaliskuuta 1922 saksalainen Junkers ja neuvosto-Venäjä sopivat siitä, että Junkersin asiantuntemukselle neuvosto-Venäjän rahoituksella perustetaan lentokonetehdas Venäjälle. Jo tätä ennen venäläiset olivat ostaneet lentokoneita suoraan Saksasta.
SotilasyhteistyöMaavoimien panssarijoukot
Vuonna 1922 lähetettiin saksalaisia sotilaita harjoittelemaan neuvosto-Venäjälle, joka koki hyötyvänsä saksalaisten harjoitusmenetelmien seuraamisesta. Noin vuoteen 1929 mennessä oliKazaniin valmistunut harjoitusalue rajatulle määrälle saksalaisia panssarijoukkoja. Jotkut saksalaiset upseerit osallistuivat myös neuvostoliittolaisiin sotaharjoituksiin. Koulusta valmistui noin 30 saksalaista panssariupseeria. Neuvostoliittolaisista oppilaista kuuluisin lienee marsalkaksi ylennytSemjon Krivošein ja saksalaisista panssarikenraalitHeinz Guderian sekä Erich Hoepner.
Ilmavoimat
Vuonna 1923 perustettiin Sondergruppe Moskau, Moskovan ryhmä, jota kutsuttiin myös Zentrale Moskauksi, Moskovan keskukseksi. Ryhmä kuului Saksan erikoisryhmä R:ään. Päällikkönä oli Saksan aikaisempien ilmavoimien esikuntapäällikkö Herman von der Lieth-Thomsen ja apulaispäällikkönä Ritter von Niedermayer. Lieth-Thomsenin adjutantti,kapteeni Ratt, vastasi ilmailuasioista. Ensimmäinen saksalainen ilmailuryhmä saapui Neuvostoliittoon 1924. Siihen kuuluivat M. Fiebig, K. Lite, G. Johanenson, R. Hasenor ja J. Schröder. Fiebigistä tuli myöhemmin Luftwaffen kenraali. Myöhemmin myös muita saksalaisia ilmailuasiantuntijoita liittyi heihin. Aluksi saksalaiset toimivat neuvonantajina puna-armeijan ilmavoimien päähallinnon ja ilmavoimien akatemian palveluksessa, minkä jälkeen he siirtyivät Saksan Neuvostoliiton alueella toimivien ilmailukoulun henkilökunnaksi. Neuvostoliitto oli varannut saksalaisten lentotoimintaa varten lentokentän Lipetskistä. Koulun johtajaksi tuli majuri Walter Schtaar, joka oli ensimmäisessä maailmansodassa komentanut lento-osastoa länsirintamalla. Hän johti koulua viisi vuotta. Lipetskin lentokentälle saksalaiset rakensivat tarvittavat lentokonehallit sekä hallinto- ja asuintilat johdossaan saksalainen ensimmäisen maailmansodan lentäjä-ässä E. Borian. Lisäksi alueelle rakennettiin oma puhelinkeskus. Koulun perustaminen maksoiReichswehrille noin 2 000 000 ruplaa. Kesäkuussa 1925 viisikymmentä laatikkoihin osina pakattua Fokker D.XIII -hävittäjää laivattiinStettinistä höyrylaiva Hugo Stinnes IV:lläLeningradiin. Samalla lähtivät myös lento-opettajat ja lentokadetit Neuvostoliittoon. Salaisena pidettävä kuljetus oli muodollisesti neuvostoliittolais-saksalaisen yhteisyritys Metachimin kauppa. Henkilökunta kuljetettiin turisteina tai yksityisten yritysten palveluksessa olevanan henkilökuntana asiakirjojen mukaan. Lipetskissä saksalaiset käyttivät univormujensa sijasta siviilivaatteita tai neuvostoliittolaisia univormuja ilman arvomerkkejä.
Lentotoiminta aloitettiin Fokker D.XIII -hävittäjillä. Myöhemmin lentokoululle toimitettiin Albatros-harjoituskoneita.
Varsinainen lentokoulutus alkoi 15. heinäkuuta 1925. Koulutukseen sisältyi intensiivistä lentotoimintaa neljän viikon ajan kuuden lentokadetin ryhmissä. Ensimmäiset lentokadetit olivat muuntokoulutettavia lentäjiä. Myöhemmin koulutettiin myös aidosti uusia lentäjiä. Koulun suorittamisen jälkeen oppilaat palkattiin Reichswehriin ilman merkintöjä siitä, että olisivat saaneet lentokoulutusta.
Saksalaisten esimerkistä myös neuvostoliittolaiset kokeilivat Fokker D.XIII:ia. Lentokoulun ensimmäisen toimintavuoden jälkeen sitä päätettiin laajentaa koskemaan myös tiedustelulentotoimintaa ja ilmakuvausta keväällä 1926, kun Neuvostoliiton ilmavoimien komentaja ja Saksan ilmavoimien salaisesta kehittämisestä vastaavat Reichswehrinhenkilöt tapasivat. Ehdotuksen teki Reichswehrinilmailuosaston päällikkö yliluutnantti Wilberg, mitä kannatti muun muassa sotilaskomissaari R. A. Muklevitš ideologisista syistä.
Tiedustelulentotoiminnan koulutus aloitettiin kahdeksalla Heinkel HD 17 -lentokoneella kesällä 1926.
Saksasa lentäjien alustava koulutus tapahtui muodollisesti Saksan siviili-ilmailukoulu, Deutsche Verkehrsflieger-Schulen, alaisena. Koulutusta annettiin myös urheilulentoseuroissa. Aluksi koulutusta annettiin vain keveillä pienlentokoneilla jaJunkersin matkustajalentokoneilla. Saksan siviili-ilmailukoulun perustamista ohjasi Reichswehrin tarkastusosasto 1, ilmailutarkastus. Ilmailukoulu aloitettiin 1923, kun teollisuusmies H. Stinnes osti viisikymmentä yksipaikkaista Fokker D.XIII -hävittäjää Alankoimaista. 1923–1925 myös muutamia Fokker D.VII:ia ja Fokker D.XI:ia hankittiin samalla tavalla. Tilaus suoritettiin Argentiinan ilmavoimien nimissä.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_ja_Saksan_suhteet_ennen_toista_maailmansotaa
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_ja_Saksan_suhteet_ennen_toista_maailmansotaa
Tätä yhteistoimintaa rysssät vähemmän mainostaa...
koulutettiin kaikkiaan 1400 lentäjää eli se oli runko, jolle Luftwaffe rakennettiin. Tietenkin mukaan tuli edellisen sodan upseeristoa ja vanhan Reichswehrin väkeä. Koulutus kotimaassa käynnistyi täysillä 1933, aluksi tosin lentokerhoihin ja -kouluihin naamioituna.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Molotov–Ribbentrop-sopimus
Ja yhteistyö jatkui ihan seuraavan sodan kynnykselle saakka
Molotov–Ribbentrop-sopimuksen liennytyskausi Saksan ja Neuvostoliiton välillä 1939–1940 johti muun muassa siihen, että Saksa esitteli avoimuuden eleenä Junkers 88 -syöksypommittajansa ja Neuvostoliitossa tämä johti määräykseen muuttaa korkealla lentävä Petljakov Pe-2 -hävittäjä syöksypommittajaksi,
Yhteistyö loppui 1933 Hitlerin valtaantuloon.
Espanjassa oltiin 1936 alkaen napit vastakkain. Saksan puoli voitti.
Pe 2 ei ollut hävittäjä vaan pommikone.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1418614670629.html
Venäläiset lentelee pommikoneilla miten sattuu, aiheuttavat vaaratilainteita.
Taitaa historia toistaa itseään kun vaikuttaa että ollaan samassa tilanteessa taas kumma juttu mistäköhän se johtuu ? .
Kuinkahan tämä Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö liittyy Suomen sisällissotaan?
------ mutta ei vetänyt miehitysjoukkojaan Suomesta.-----
Aivan täyttä paskaa. Venäjä VETI joukkonsa Suomesta mutta ensin ne luovuttivat aseensa valkoisille. Itärajan yli toteutettiin valtaisat venäläisten, aseettomien, joukkojen kuljetukset. Se mitä tänne jäi venäläisiä oli n. 10 000 kuritonta punaista, jotka eivät totelleet eikä ottaneet käskyjä miltään hallitukselta ja joiden sotilaallinen arvo oli täysi nolla. Jäivät tänne lähinnä siksi kun ruokatilanne omassa maassa oli niin kurja ja olivat jo sotaan väsyneitä.
Tammikuun lopussa -18 maassa oli noin 40 000 venäläistä sotilasta. Määräysvalta oli bolsevikkien hallitsemilla sotamiesneuvostoilla. Evakuointi kyllä jatkui ja varuskuntiin jääneet aseet tulivat punaisten käyttöön.
Valkoiset riisuivat Pohjanmaalla aseista noin 7 000 venäläistä ja toimittivat heistä runsaat 2 000 itärajan yli. Loput jäivät vankileireille.
------ Evakuointi kyllä jatkui ja varuskuntiin jääneet aseet tulivat punaisten käyttöön.----
Valeita valeitten päälle. Etelä-Suomesta poistuneet venäläiset veivät aseet mukanaan. Pohjanmaaan venäläisvaruskuntien aseet jätettiin valkoisille, sovitun mukaisesti. Valkolahtarit, Ruotsi ja Saksa maksoivat aseet venäläisupseereille.
------Suomen Armeijan Ylipäällikkönä toiminut Kenraali Mannerheim
käski aloittaa Venäläisten joukkojen aseistariisunnan pohjanmaalla.----
Tuokin on täyttä sontaa, valkoisten kunnian keinotekoiseksi nostamiseksi. Aseista oli tehty kaupat ja Suojeluskunnat kävivät ne vain hakemassa ihan ennalta sovitun mukaisesti. Jos venäläiset olisivat panneet vastaan niin se surkea resujoukko olisi juossut karkuun ME-vauhtia kuten sitten juoksivatkin Kalevan kankaalta Messukylään asti, monta kilometriä.
Aseet otettiin yllättäen hyvin organisoidulla toiminnalla, jota johti Mannerheim tsaarinupseerien ja jääkärien avustamana. Paikoin yllätys oli täydellinen, paikoin taisteltiin ankarastikin.
Valkoisten hallussa olleiden aseiden määrä tuplaantui reilusti ja muodostetun rintaman joukot voitiin tyydyttävästi aseistaa.
Mannerheim oli itse "ryssänkenraali", joka joutui alusta alkaen kahnauksiin Saksassa, Venäjän vihollismaassa koulutettujen jääkäriupseerien kanssa. Aseistariisuminen Pohjanmaalla onnistui jouhevasti venäläisupseerien tuella. Venäläiset matruusit puolsivat tavallisimmin punaisia. Enemmistö kuitenkin odotti vain kotiutusta tästä itselleen vieraasta konfliktista.
Jääkärit hyväksyivät Mannerheimin suunnitelmat asevelvollisten jääkärijoukkojen perustamisesta. Nehän tarjosivat heille aivan toiset mahdollisuudet kuin heidän oma ideansa yhdestä jääkäriprikaatista.
Venäläisupseereilla ei ollut roolia aseriisunnassa. Muutamat kyllä vastustelivat. Heillä ei ollut enää käskyvaltaa joukkoihinsa.
Leninin hallinto monta muuta maata olivat jo tuolloin tunnustaneet Suomen itsenäisyyden joten mikään valpaussota se ei ollut. Kyseessä oli suojeluskuntien käynnistämä järjestäytyneen työväen alistamissota.
venäläisen sotaväenkarkottaminen, joka sitten muuttui kapinan kukistamiseksi.
Osaltaan se oli vapaussotakin, sillä tappio olisi merkinnyt paluuta Venäjän yhteyteen.
Britit ja
ranskalaiset jyräsivät Itä-Karjalassa ja ruotsalaiset Ålannin rannoilla.Kyllä siinä Vinhuvuutin
lähetystökin muniaan puristeli pitkät piustaleet Pietarin smolnassa ennenkuin Lennu tu-
li ja pyyhkäisi kiireittensä keskellä nimensä nöyrtyneiden ritarien alamaiseen hakemuk-
seen!