Paavali tempaistiin kolmanteen taivaaseen. Onko mitään käsitystä missä tuo kolmas taivas sijaitsee? Onko luterilaisella kirkolla mitään omaa käsitystä taivaista?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taivas_(uskonto)
"Taivas vai taivaat?
Monikkomuoto "taivaat" esiintyy sekä heprean- että kreikankielisissä Raamatun alkuteksteissä. Se on kunnioittava kielellinen muoto, jollaista käytetään myös Jumalasta (Adonai, oik. "Herrat"). Toisaalta Paavalin kertomus kolmannesta taivaasta viittaisi käsitykseen monista taivaista. Pisimmälle monien taivasten oppia on kehitetty kristinuskosta eriytyneessä mormonismissa. Kuitenkin esimerkiksi Isä meidän -rukouksessa yksikkö ja monikkomuoto esiintyvät rinnan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taivas_(uskonto)
"Taivas vai taivaat?
Monikkomuoto "taivaat" esiintyy sekä heprean- että kreikankielisissä Raamatun alkuteksteissä. Se on kunnioittava kielellinen muoto, jollaista käytetään myös Jumalasta (Adonai, oik. "Herrat"). Toisaalta Paavalin kertomus kolmannesta taivaasta viittaisi käsitykseen monista taivaista. Pisimmälle monien taivasten oppia on kehitetty kristinuskosta eriytyneessä mormonismissa. Kuitenkin esimerkiksi Isä meidän -rukouksessa yksikkö ja monikkomuoto esiintyvät rinnan."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täytyy myöntää, että en ole näin ev.lut. kristittynä tutustunut käsitykseemme taivaista. Olen kyllä käynyt jossain taivaassa kerran ja arvoitukseksi tuo kokemus jäi. Kokemukseni arvelen, että sen on tarvinnut tarkoittaa jotain tämäntyyppistä.
Liekö siellä sitten joitain tasoja? Itsekin olen pannut merkille tuon Isä meidän -rukouksen sekä yksikön että monikon.
Isä meidän rukous ei ole Jeesuksen keksimä, kuten usein kristittyjen kuulee väittävän.
"Isä meidän rukous" on hakattu jo yli tuhat vutta ennen Jeesusta erään Egyptin hautakammion oven ylispaasiinkin.
Alkujaan se rukous on omistettu Merodah-Jumalalle ja sieltä juutalaiset teki siitä kaddish-rukouksensa ja paljon myöhemmin se tuli Raamattuun.
No lähinnä minua huvittaa se, että samassa lyhyessä rukouksessa on sekä yksikkö että monikko, tuskin sillä mitään merkitystä on, suurempaa, kenenkään uskon kannalta.
Sillähän saattaa olla tietysti jotain tekemistä senkin kanssa, jossa Jeesus Kristus sanoo: "Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa", Johanneksen evankeliumissa, 38-käännös.
En ole käynyt ikinä missään karismaattisissa piireissä.
Itse asiassa, jos tarkemmin mietin, elämän aikana on ollut ehkä noin 3-4 tuontapaisia, mutta ne muut ovat olleet eräänlaisia, raottamisia. Tämä yksi enemmän sellainen, missä ihmettelin, missä olen. Ne ovat tulleet ikään kuin itsestään, en ole hakenut niitä. Sanoinkuvaamattomia kuitenkin, en osaa selittää, eikä usko perustu niihin.
Tietääkö kukaan mitä teologinen tiedekunta asiasta opettaa?