Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki ihmettelee viime perjantaina eduskunnan täysistunnossa tehtyä esitystä, jolla Suomi hyväksyi päätöksen Euroopan unionin omien varojen järjestelmään tehtävistä muutoksista. Vain perussuomalaiset vastustivat esitystä yhdessä vasenryhmän kanssa.
Neuvoston päätösesitys sisältää muun muassa erilaisia jäsenmaksuhelpotuksia Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Saksalle, Ruotsille, Alankomaille, Tanskalle sekä Itävallalle. Osa helpotuksista on uusia, osa voimassa olevia. Esityksestä käy ilmi, että se kasvattaa Suomen nettomaksuosuutta huomattavasti entisestään.
- Kyllähän tässä on kysymyksessä kaikkien aikojen ilmaveivaus. Ensin täysin ilman kritiikkiä muut puolueet hyväksyvät, että Suomen EU-jäsenmaksu nousee jopa sadalla miljoonalla. Tämä koostuu EU-jäsenmaksun laskentatavan muutoksesta (34 miljoonaa), muiden maiden jäsenmaksuhelpotuksista (54 miljoonaa) sekä tullimaksujen kantopalkkion alennuksesta (n. 10 miljoonaa). Tässä eivät paljon kymmenen miljoonan maidontuottajatuet lämmitä, Vähämäki sanoo.
Suomi maksanut jo yli 2 miljardia
toisten jäsenmaksuhelpotuksia
Vuosina 1995–2014 Suomi on maksanut muiden maiden jäsenmaksuhelpotuksia 2 502 miljoonaa.
- Tämä on käsittämätön summa. Sillä me olisimme voineet tehdä Suomessa kohentaa omaa kansantalouttamme ja tukea vähäosaisia. Valitettavasti muut puolueet ovat jostain kumman syystä halunneet maksaa tämän summan EU:n Molokin kitaan.
Nettomaksu kasvaa kaksinkertaiseksi
Suomen nettomaksuosuus Euroopan unionille oli vuonna 2013 hieman yli 600 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 tuo summa jopa kaksinkertaistuu. Osa selittyy teknisillä syillä, mutta Vähämäen mukaan summa ei ole palautumassa entiselle tasolle.
- Ei voida mitenkään katsoa, että jopa 1,2 miljardin euron maksuosuus olisi kohtuullinen Suomen taloudelliseen tilaan nähden. Maksuosuutta selitellään vain väliaikaisena piikkinä tietyistä teknisistä seikoista johtuen, mutta perussuomalaisten selvityksen mukaan maksuosuus ei tasoitu tuolle tasolle, vaan jää noin 900 miljoonaan euroon myös vuonna 2015, Vähämäki huomauttaa.
Miksi asia käsiteltiin niin pikaisesti?
Vähämäki ihmettelee myös esityksen käsittelytapaa. Asia käsiteltiin valiokunnassa hyvin pikaisella aikataululla.
- Minusta on käsittämätöntä, että kokonaisuudessaan 350 miljoonan paketti viedään valiokunnasta läpi lyhyen kaavan mukaan, kolmen lauseen mietinnöllä! Sehän on lausetta kohti yli 100 miljoonaa. Perussuomalaiset olivat ainoa porukka, joka asiaan mitenkään reagoi.
SUOMEN UUTISET
Neuvoston päätösesitys sisältää muun muassa erilaisia jäsenmaksuhelpotuksia Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Saksalle, Ruotsille, Alankomaille, Tanskalle sekä Itävallalle. Osa helpotuksista on uusia, osa voimassa olevia. Esityksestä käy ilmi, että se kasvattaa Suomen nettomaksuosuutta huomattavasti entisestään.
- Kyllähän tässä on kysymyksessä kaikkien aikojen ilmaveivaus. Ensin täysin ilman kritiikkiä muut puolueet hyväksyvät, että Suomen EU-jäsenmaksu nousee jopa sadalla miljoonalla. Tämä koostuu EU-jäsenmaksun laskentatavan muutoksesta (34 miljoonaa), muiden maiden jäsenmaksuhelpotuksista (54 miljoonaa) sekä tullimaksujen kantopalkkion alennuksesta (n. 10 miljoonaa). Tässä eivät paljon kymmenen miljoonan maidontuottajatuet lämmitä, Vähämäki sanoo.
Suomi maksanut jo yli 2 miljardia
toisten jäsenmaksuhelpotuksia
Vuosina 1995–2014 Suomi on maksanut muiden maiden jäsenmaksuhelpotuksia 2 502 miljoonaa.
- Tämä on käsittämätön summa. Sillä me olisimme voineet tehdä Suomessa kohentaa omaa kansantalouttamme ja tukea vähäosaisia. Valitettavasti muut puolueet ovat jostain kumman syystä halunneet maksaa tämän summan EU:n Molokin kitaan.
Nettomaksu kasvaa kaksinkertaiseksi
Suomen nettomaksuosuus Euroopan unionille oli vuonna 2013 hieman yli 600 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 tuo summa jopa kaksinkertaistuu. Osa selittyy teknisillä syillä, mutta Vähämäen mukaan summa ei ole palautumassa entiselle tasolle.
- Ei voida mitenkään katsoa, että jopa 1,2 miljardin euron maksuosuus olisi kohtuullinen Suomen taloudelliseen tilaan nähden. Maksuosuutta selitellään vain väliaikaisena piikkinä tietyistä teknisistä seikoista johtuen, mutta perussuomalaisten selvityksen mukaan maksuosuus ei tasoitu tuolle tasolle, vaan jää noin 900 miljoonaan euroon myös vuonna 2015, Vähämäki huomauttaa.
Miksi asia käsiteltiin niin pikaisesti?
Vähämäki ihmettelee myös esityksen käsittelytapaa. Asia käsiteltiin valiokunnassa hyvin pikaisella aikataululla.
- Minusta on käsittämätöntä, että kokonaisuudessaan 350 miljoonan paketti viedään valiokunnasta läpi lyhyen kaavan mukaan, kolmen lauseen mietinnöllä! Sehän on lausetta kohti yli 100 miljoonaa. Perussuomalaiset olivat ainoa porukka, joka asiaan mitenkään reagoi.
SUOMEN UUTISET
Vastaukset 13
Vanhimmat
uskokaa jo vain persuja äänestämällä voitte enää vaikuttaa??
Persutkin ainoastaan kritisoivat EU:ta, mutta eivät halua erota EU:sta. Todellinen valinta kevään vaaleissa on IPU, http://www.ipu.fi
jos haluaa irti EU:sta.
ei ipulla ole riittäviä rahkeita lyödä bildenbergille kapuloita rattaisiin??
stubido sanoi että hallitus ei kaadu kun vielä on paljon tekemistä juu??
Taas rapsaistiin miljardi euroa suomalaisilta, Sipilän joukot istuivat vaiti – pelkäsikö keskusta pilkkaa?
Perjantaisen epäluottamuslauseen tulos ei lopultakaan suuresti yllättänyt, vaikka nyt äänestettiinkin epäsuositun hallituksen luottamuksesta. Perussuomalaisten tekemän epäluottamuslauseen puolesta äänestivät perussuomalaisten lisäksi vain vasenryhmä ja muutospuolue.
Epäluottamusäänestyksessä oli kyse siitä, onko hallituksella eduskunnan tuki euroalueen yhteisvastuulliseen kriisinratkaisumekanismiin.
Vihreät ilmoittivat jo etukäteen äänestävänsä hallituksen esityksen puolesta. Keskusta ja vasemmistoliitto äänestivät tyhjää. Tulos ei hämmästyttänyt kansanedustaja Pentti Kettusta (ps.).
- Tukea olisin odottanut lähinnä keskustalta, mutta hekin ovat sitoneet kätensä. Hehän äänestivät Suomen EU:hun liittymisen puolesta jo vuonna 1994, joten keskustalaisten kädet olivat sidotut, Kettunen totesi.
Mutta edes hallituksen kaatamisen mielessäkään? Petaavatko he tulevaa hallitusta?
- En usko, että hallitusta niinkään – mutta jos he muuttavat linjaansa, on pelko että kokoomus ja SDP rupeavat pilkkamaan heitä, Kettunen arvioi.
Suomen osuus miljardiluokkaa
Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta eivätkä halua, että suomalaiset kantavat vastuuta esimerkiksi ranskalaisten, italialaisten tai kreikkalaisten pankkijärjestelmistä. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että jokaisella EU-maalla tulisi olla oma pankkikriisien ratkaisumekanismi.
Suomen osuus suunniteltuun 55 miljardin rahastoon on n. 1,2 miljardia euroa, mutta pahimmassa tapauksessa se voi olla kymmeniä miljardeja. Tästä rahastosta on tarkoitus hoitaa euroalueella kriisipankkien saneerauskulut.
Kuva: Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
http://static.iltalehti.fi/uutiset/kattelyetu228lk_uu.jpg
http://vaparit.blogspot.fi/2008/10/vapaamuurarit-eli-vaparit.html
Poliitikot ovat vain pelinappuloita salaisimpien sopimusten pelissä
sunnuntai 14.12.2014
”Hiljaa räjähtävä pommi”, totesi professori Martti Koskenniemi Yhdysvaltain ja EU:n välisestä vapaakauppasopimuksesta (TV1 A-studio 10.12.-14). Tuo suunnitteilla oleva sopimus on yksi maailman suurimpia ja salaisimpia ja jolla toteutuessaan voi olla hirvittävän sitovat ja keskittävät seuraukset.
”Ydinpommiksikin” sitä voisi kutsua. ”Pommin” keksijästä ei puhuta? Maailman vaikutusvaltaisimmat poliitikot sen tietävät ja siunaavat tämän kaupan-, ja Maailman Pankin idean. Hirvein skenaario on, että maailman tulevaisuus ajetaan samalla kaikkein pahimpien yritysten käsiin.
Yhdysvalloissa on arveltu, että jo pitkään suunnitellun salaisen sopimuksen yksityiskohtiin on ollut vaikuttamassa yli 600 yritysjohtajaa, mukana kaikki pahamaineisimmat ja oikeusjutuissa ryvettyneet yritykset.
”Pahimmista” mm. suunnatonta valtaa käyttävä lääketeollisuus ja maataloustuotannon ylijumalaksi pyrkivä geenimanipulaatio- ja myrkkyfirma Monsanto.
Poliitikot ovat vain pelinappuloita salaisimpien sopimusten pelissä. Pari vuotta sitten sveitsiläisten tiedemiesten tutkimus paljasti, (Magneetti-media 41/2013), että todella pieni määrä pankkeja hallinnoi ratkaisevan suurta osuutta globaalista taloudesta. Ajatus siitä, että pankit muodostavat kartellin ja kontrolloivat taloutta, on nyt tieteellisesti mitattu tosiasia.
Rahan keskittäminen on massiivista. Tutkimus kertoi, että maailmassa on noin 43 000 monikansallista yritystä OECD:n määritelmän mukaan. Suurimmat 1318 näistä vaikuttavat olevan kaiken keskiössä.
Tämän ydinryhmän yrityksillä on kolme tärkeää ominaisuutta: 1. Yhdessä ne tuottivat 20 prosenttia maailman tuloista. 2. Yhdessä ne omistavat toinen toisensa. (Kilpailu on vain nimellistä). 3. Ydinryhmä omistaa kaikki muut 43 000 monikansallista yritystä.
Siis yhteensä 43 000 yrityksen tuottamat 80 prosenttia maailman tuloista on vain 1318 yrityksen käsissä. Uskomaton monopoli!
Edellä mainitun kolmen ominaisuuden lisäksi ydinryhmästä tehtiin kaksi merkittävää huomiota: a) 80 prosenttia kokonaiskontrollista on puolta pienemmän ryhmän, vain 737 yrityksen käsissä. b) Kaiken huipulla vain 147 yritystä hallinnoi suoraan 40 prosenttia kokonaisvarallisuudesta.
Tutkijoiden johtopäätös oli, että rahan valta on todellinen, rahoitusjärjestelmä on yhtä suurta perhettä ja jättiläismäinen kartelli. Puhe salaliitosta maailman hallitsemiseksi (Maailman Unioni) ei ole keksittyä, vaarallista kylläkin.
Suomessa puheet vapaakaupasta ovat ajan hukkaa ja turhaa tärkeyden näyttelemistä. Kohtalomme on, valitettavasti, ”suuremmas käres”, jota itse nuolaisimme kun EU:hun liityimme. ”Sakrin on pakko tanssia ko soitethan”, sanottiin ennen Kaustisella.
www.youtube.com/watch?v=kzFLZ412Vk0
www.youtube.com/watch?v=E2lpEzuNsfw
www.youtube.com/watch?v=fnB5FxV4i_c
www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s
www.youtube.com/watch?v=FI9qHASYvI4
www.youtube.com/watch?v=2DVb-Lvk4iY