AKT:n laiton työtaistelu fokusoituu periaatetasolla työnantajan oikeuteen järjestellä työvuorot asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti vuorokauden eri aikoina. Kysymys osa-aikaisen työn oikeutuksesta nousee siis lakon jälkeen poliittiseen keskusteluun ja olen aivan varma, että siitä tulee myös tupo-neuvottelun keskeinen kädenvääntö tavalla tai toiella.
Keskustan tulisi mielestäni varautua siihen, että puolueella on oma ja perusteltu mielipide asiasta, jonka se tuo myös selkeästi ja perusteluineen julki kunhan lakon aiheuttama häly laantuu.
Periaatetasolla osa-aikaisuudessa on kyse aivan yhtä tyypillisistä työsuhteista kuin kokoaikaisissakin työsuhteissa. Teollisuuden työntekijöistä pääasiassa koostuva SAK ei vain halua tunnustaa, mikä on teollisuus- ja palvelualojen olennaisin ero.
Teollisuudessahan toimitaan tuotantoprosessin ehdoilla kahdeksan tunnin kokoaikaisissa työvuoroissa, kun tuotetaan tavaraa varastoon, josta se kuljetetaan edelleen kuluttajan saataville.
Palveluja ei sen sijaan voi tuottaa varastoon, vaan palvelualoilla olisi palvelujen "tuotannon" noudatettava sitä vuorokausi- ja viikonpäivärytmiä, jossa asiakkaat palveluja tarvitsevat ja odottavat saavansa.
Asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää siis, että henkilökuntaa on riittäväti silloin, kun palvelujen tarve on suuri, mutta ei tarpeettomasti silloin, kun palvelujen tarve on pieni. Asiakaspalvelun kannalta "ylimääräisten" henkilöiden töissäolo nimittäin nostaa yrityksen kustannuksia ja siten palvelujen hintoja.
SAK:laisten puheenvuoroissa näkyy jo nyt vahvana halu taistella "epätyypillisten työsuhteiden" lisääntymistä vastaan, koska niistä sanotaan olevan "huonoja kokemuksia" mm. kaupan, ravintoloiden ja matkailupalvelujen toimialoilta.
Tähän SAK:laiseen propagandaan keskustan tulisi pystyä vastaamaan selkeästi, ymmärrettävästi ja perustellusti.
Eihän ole mitään muuta järkevää tapaa kuin se, että ainoastaan asiakaspalvelun tarve määrittää palveluyritysten (myös joukkoliikenteen) palveluhenkilöstön työajat.
Ruuhkatunneiksi tarvitaan enemmän kuljettajia kuin päivän hiljaisiksi tunneiksi. Jos tämä on selkeintä järjestää osa-aikaisten ja kokoaikaisten työsuhteiden yhdistelmällä, niin ei sitä tule estää.
Jos ilta- ja viikonloppuvuorot taas sopivat parhaiten esim. opiskelijoille tai muille ihmisille, jotka itse haluavat tehdä työnsä sellaisina aikoina, joka ei muille aina sovi, niin ei sitä pidä ay-toiminnalla rajoittaa.
SAK:laisen ay-liikkeen AKT:n kautta masinoima periaatetaistelu osa-aikaisten työsuhteiden yleistymistä vastaan on nähtävä työmarkkinoiden etupolitiikkana. Osa-aikaiset työntekijät eivät järjestäydy, ja tämä heikentää ammattiliittojen järjestäytymisastetta ja vaarantaa yleissitovuuden voimassaoloa.
AKT:n hurskaisiin sanankäänteisiin pukema huoli palkansaajan etujen puolustamisesta on siis pääasiassa ay-liikkeen omaa valtapolitiikkaa, omien reviirien puolustamista, jossa maksumieheksi pannaan kuluttaja ja veronmaksaja.
Tosiasiahan on, että jos SAK onnistuu jarruttamaan osa-aikaisten työsuhteiden lisääntymistä, se samalla jarruttaa palvelualojen työllistymistä, koska palvelujen hinta näin muodostuu korkeammaksi, jolloin niiden kysyntä vähenee, kun palvelun tarve korvataan itsepalvelulla.
Suurten ikäluokkien eläköityessä ja alkaessa vaatia täysimääräisesti mm. vanhainkotipalveluja, on silloisten veronmaksajien edessä täysin kestämätön tilanne, jos vanhainkodeilla ja palvelutaloilla ei ole mahdollista käytää osa-aikaista työvoimaa mm. aamu- ja iltatoimien sekä ruokailuhetkien aikana, jolloin kaikki vanhukset tarvitsevat henkilökunnan palveluja samanaikaisesti.
Päähallituspuolue keskustan tulisi mielestäni varautua laajaan ja periaatteelliseen keskusteluun osa-aikaisten työsuhteiden tarpeellisuudesta ja oikeutuksesta palvelualoilla, joissa henkilökunnan määrä tulee voida joustavasti reagoiden suhteuttaa asiakkaiden erilaisiin ja eri aikaisiin palveluodotuksiin.
Samalla keskustan on hyvä varautua siihen, että SDP laulaa tässä asiassa SAK:n nuoteista ja tulee syyttämään keskustaa työreformin uudelleen lämmittämisestä, joa keskusta puhuu osa-aikaisuuden puolesta.
Asia ei tule olemaan helppo, mutta mielestäni keskustalla tulee olla siihen selkeä periaatekanta, koska palvelualojen työsuhteiden jäykistäminen SAK:n haluamalla tavalla, johtaa työllisyyden heikentymiseen ja sitä kautta siihen, että julkisiin palveluihin ja aluetukeenkin tarvittavia verovaroja ohjautuu turhaan työttömyyden hoitomenoihin.
Keskustan tulisi mielestäni varautua siihen, että puolueella on oma ja perusteltu mielipide asiasta, jonka se tuo myös selkeästi ja perusteluineen julki kunhan lakon aiheuttama häly laantuu.
Periaatetasolla osa-aikaisuudessa on kyse aivan yhtä tyypillisistä työsuhteista kuin kokoaikaisissakin työsuhteissa. Teollisuuden työntekijöistä pääasiassa koostuva SAK ei vain halua tunnustaa, mikä on teollisuus- ja palvelualojen olennaisin ero.
Teollisuudessahan toimitaan tuotantoprosessin ehdoilla kahdeksan tunnin kokoaikaisissa työvuoroissa, kun tuotetaan tavaraa varastoon, josta se kuljetetaan edelleen kuluttajan saataville.
Palveluja ei sen sijaan voi tuottaa varastoon, vaan palvelualoilla olisi palvelujen "tuotannon" noudatettava sitä vuorokausi- ja viikonpäivärytmiä, jossa asiakkaat palveluja tarvitsevat ja odottavat saavansa.
Asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää siis, että henkilökuntaa on riittäväti silloin, kun palvelujen tarve on suuri, mutta ei tarpeettomasti silloin, kun palvelujen tarve on pieni. Asiakaspalvelun kannalta "ylimääräisten" henkilöiden töissäolo nimittäin nostaa yrityksen kustannuksia ja siten palvelujen hintoja.
SAK:laisten puheenvuoroissa näkyy jo nyt vahvana halu taistella "epätyypillisten työsuhteiden" lisääntymistä vastaan, koska niistä sanotaan olevan "huonoja kokemuksia" mm. kaupan, ravintoloiden ja matkailupalvelujen toimialoilta.
Tähän SAK:laiseen propagandaan keskustan tulisi pystyä vastaamaan selkeästi, ymmärrettävästi ja perustellusti.
Eihän ole mitään muuta järkevää tapaa kuin se, että ainoastaan asiakaspalvelun tarve määrittää palveluyritysten (myös joukkoliikenteen) palveluhenkilöstön työajat.
Ruuhkatunneiksi tarvitaan enemmän kuljettajia kuin päivän hiljaisiksi tunneiksi. Jos tämä on selkeintä järjestää osa-aikaisten ja kokoaikaisten työsuhteiden yhdistelmällä, niin ei sitä tule estää.
Jos ilta- ja viikonloppuvuorot taas sopivat parhaiten esim. opiskelijoille tai muille ihmisille, jotka itse haluavat tehdä työnsä sellaisina aikoina, joka ei muille aina sovi, niin ei sitä pidä ay-toiminnalla rajoittaa.
SAK:laisen ay-liikkeen AKT:n kautta masinoima periaatetaistelu osa-aikaisten työsuhteiden yleistymistä vastaan on nähtävä työmarkkinoiden etupolitiikkana. Osa-aikaiset työntekijät eivät järjestäydy, ja tämä heikentää ammattiliittojen järjestäytymisastetta ja vaarantaa yleissitovuuden voimassaoloa.
AKT:n hurskaisiin sanankäänteisiin pukema huoli palkansaajan etujen puolustamisesta on siis pääasiassa ay-liikkeen omaa valtapolitiikkaa, omien reviirien puolustamista, jossa maksumieheksi pannaan kuluttaja ja veronmaksaja.
Tosiasiahan on, että jos SAK onnistuu jarruttamaan osa-aikaisten työsuhteiden lisääntymistä, se samalla jarruttaa palvelualojen työllistymistä, koska palvelujen hinta näin muodostuu korkeammaksi, jolloin niiden kysyntä vähenee, kun palvelun tarve korvataan itsepalvelulla.
Suurten ikäluokkien eläköityessä ja alkaessa vaatia täysimääräisesti mm. vanhainkotipalveluja, on silloisten veronmaksajien edessä täysin kestämätön tilanne, jos vanhainkodeilla ja palvelutaloilla ei ole mahdollista käytää osa-aikaista työvoimaa mm. aamu- ja iltatoimien sekä ruokailuhetkien aikana, jolloin kaikki vanhukset tarvitsevat henkilökunnan palveluja samanaikaisesti.
Päähallituspuolue keskustan tulisi mielestäni varautua laajaan ja periaatteelliseen keskusteluun osa-aikaisten työsuhteiden tarpeellisuudesta ja oikeutuksesta palvelualoilla, joissa henkilökunnan määrä tulee voida joustavasti reagoiden suhteuttaa asiakkaiden erilaisiin ja eri aikaisiin palveluodotuksiin.
Samalla keskustan on hyvä varautua siihen, että SDP laulaa tässä asiassa SAK:n nuoteista ja tulee syyttämään keskustaa työreformin uudelleen lämmittämisestä, joa keskusta puhuu osa-aikaisuuden puolesta.
Asia ei tule olemaan helppo, mutta mielestäni keskustalla tulee olla siihen selkeä periaatekanta, koska palvelualojen työsuhteiden jäykistäminen SAK:n haluamalla tavalla, johtaa työllisyyden heikentymiseen ja sitä kautta siihen, että julkisiin palveluihin ja aluetukeenkin tarvittavia verovaroja ohjautuu turhaan työttömyyden hoitomenoihin.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kepu saavutti nykyisen asemansa pääministeripuolueena Jäätteenmäen vaalikampanjalla. Tämän vaalikampanjan merkittävänä kohderyhmänä olivat naiset ja varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Eipä taatusti kuulunut osa-aikaisuuden lisääminen vastoin työntekijän tahtoa Jäätteenmäen vaaliteeseihin.
Kepun kanta on siis betonoitu - ainakin jos vaalilupauksia yhtään muistellaan. Siis ei osa-aikaisuudelle vastoin työntekijän tahtoa.
Vaikka Jäättenmäki sai mennä, niin kepun vaalilupaukset ovat moraalisesti edelleen puoluetta sitovia.
Jäätteenmäki hautasi työreformin vaalien alla. Eli ei sitäkään sieltä saa moraalisesti esiin ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Kepu saavutti nykyisen asemansa naisäänestäjien avulla ,joten moraalisesti kepu ei voi nyt alkaa suosia osa-aikaisuuden lisäämistä.
Eipä taatusti kuulunut osa-aikaisuuden lisääminen vastoin työntekijän tahtoa Jäätteenmäen vaaliteeseihin.
----------
Mikset antaisi työntekijän tahdon toteutua vapaasti kunkin työntekijän kohdalla erikseen, tilanteessa jossa hän on itse toimialakohtaisten työehtosopimusten puitteissa sopimassa oman työsuhteensa sisällöstä?
Oletus, että jotain tapahtuisi vastoin työntekijän tahtoa on aika mielikuvituksellinen, vaikka sen myönnän toki, että olisihan se aina kivempi ottaa kokoaikainen työsuhde kuin osa-aikainen, mutta jos kokoaikaisia ei tarvita määräänsä enempää, niin...
Kiitos muuten kommentistasi. se on erinomainen esimerkki siitä, millaisten ennakkoluulojen kanssa keskustakin joutuu tekemisiin, jos se muodoataa kantansa järkevästi palvelualojen työvoimatarpeen kannalta.
Asiakkaiden palvelutarpeisiinhan ei ole mahdollista vastata joustavalla, laadukkaalla ja samalla kustannuksiltaan tehokkaalla tavalla muuta kuin yhdistelemällä kokoaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita.
Osa-aikaisten työsuhteiden estäminen merkitsee automaattisesti palvelutason huonontumista ja tai kustannusten - eli hintojen - kasvua, ellei palvelun kysyntähuippuihin voida reagoida osa-aikaisella työvoimalla.
Meillä on myös toimialoja, tyypillisimmillään pikaruokaketjut, joissa lähes koko henkilökunta on osa-aikaisia, koska työ sopii erinomaisesti mm. opiskelijoiden lisäansioiden hankkimiseen. Yksi haluaa tehdä vain aamupäivisin, toinen vain iltaisin, kolmas vain torstaisin ja neljäs vain koka toinen lauantai, jne...
Miksi tätä pitäisi estää, jos jotkut opiskelijat haluavat ajaa bussiyhtiöiden ilta- ja viikonloppuvuoroja?
Siteeraan vain kepun silloisen pj:n Jäätteenmäen vaalikampanjaa. Siinä kampanjassa ei ollut sijaa "epätyypillisten työsuhteiden" = osa-aikaisuuden ja/tai määräaikaisuuden lisäämiselle - jos työntekijä ei sitä halua.
Näillä eväillä kepu otti vaalivoiton. Ja tämä on poliittinen realiteetti vielä tänäänkin.
On sulla ennakkoluuloja, kun jankutat, "ettei työntekijä halua".
Kuka ja missä on pakotettu suostumaan osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos samaan aikaan on ollut tarve kokoaikaiseen työsuhteeseen?
Ei mulla ole yhtään mitään ennakkoluuloja epätyypillisiä työsuhteita kohtaan.
Tarkastelen asiaa vain puoluepoliittisesta näkökulmasta eli siitä, mitä pääministeripuolueen puheenjohtaja asiasta vaalikampanjassaan lupasi.
Ja fakta on, että Jäätteenmäki halusi vaalikampanjassaan laittaa sulkua epätyypillisten työsuhteiden kasvulle.
Tämmöisillä linjauksilla voitettiin vaalit ja saavutettiin pääministeripuolueen asema. Nyt on sitten vastassa arkielämän todellisuus ja puoluejohtajan antamat vaalilupaukset punnitaan.
>>Ja fakta on, että Jäätteenmäki halusi vaalikampanjassaan laittaa sulkua epätyypillisten työsuhteiden kasvulle.
----
Jäätteenmäki oli SAK:n kannalla. Jos noin on, niin mitäpä siitä muuta.
>>Tämmöisillä linjauksilla voitettiin vaalit ja saavutettiin pääministeripuolueen asema. Nyt on sitten vastassa arkielämän todellisuus ja puoluejohtajan antamat vaalilupaukset punnitaan.
--------
Jäätteenmäki lupaili myös elintarvikkeiden alv:n alentamista. Mitähän sille kuuluu?
Mitähän sille kuuluu.
Etkö jo tiedä, että Vanhanen vaihtoi elintarvikeviraston kemikaalivirastoon.
Mutta eipä ole kuulunut Kemikaalivirastoa Suomeen, eipä sitä taida koskaan tullakaan.
Perustelusi voi hyvin ymärtää ja on niihin myös helppo joiltain osin yhtyä.
Kun ajattelet, että työajan tulee liukua palvelualoilla ajallisesti kohden suurinta kysyntähuippua, niin eikö tämä tarkoita myös sitä, että työntekijä joutuu lyhyemmässä ajassa tekemään enemmän työtä. Jos 8 tunnin päivää ajava bussikuski kuskaa päivässä 800 asiakasta eli 100 tunnissa keskimäärin. Osa-aikainen kuskaa 2 tunnin ruuhkahuipussa 400 asiakasta eli 200 tunnissa. Pitäisikö osa-aikaiselle maksaa enemmän palkkaa, kun hänen työmääränsäkin on suurempi. Bussikuskin osalta ruuhkahuippujen työmäärä ei edes ole monen muun työn ruuhkahuippuihin verrattuna kovin suuri.
Osa-aikaistamisella työn määrä lisääntyy, mutta luulen, että osa-aikaisten palkat ovat jopa pienempiä kuin kokopäiväisten. Eikö tämä ole sinusta epäkohta, joka myös pitäisi ratkaista.
Osa-aikaistaminenhan voitaisiin tehdä niinkin, että bussit liikkuvat vain 6 tuntia päivässä silloin, kun on eniten liikkujia ja kaupat ovat auki työpäivinä ainoastaan klo 17-21, kun ihmiset joutavat työpäivän jälkeen ostoksille. Mahtaa olla huiske melkoinen näillä työpaikoilla, mutta tuleeko työantajan mieleen silloinkaan, että työntekijä joutuu painamaan puolessa ajassa sen työmäärän, minkä hän aikaisemmin teki kokopäiväisenä.
Toinen kysymys koskee sitä, pitääkö julkisten palvelujen tarjoaminen jättää yksityisen liikennöintiyhtiön päätettäväksi. Eikö kuntien ja kuntayhtymien tulisi saada päättää siitä, minkälaisia palveluja ne mihinkin aikaan kuntalaisilleen tarjoavat? Ne ostavat palvelun sitten sillä hinnalla, mikä on laatu/hintasuhteeltaan paras. Jos liikennöiniyhtiö huomaa tekevänsä tappiota, se on hinnoitellut palvelun alunperin väärin. Julkisissa liikennepalveluissahan on kyse myös kuntalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta eikä pelkästä taloudellisuudesta. Jos kyse olisi vain taloudesta, erilaiset kulttuuri-, virkistäytymis-, kirjasto- ym. palvelut voitaisiin kannattamattomina lopettaa.
Jättäisin työvuorojärjestelyjen yksityiskohdat mahdollisimman vapaasti yritysten päätettäväksi, koska siellä hallitaan käytännön tilanteet parhaiten.
Palkkaperusteista sekä koko- ja osa-aikaisten töiden erilaisuuksista lienee paras sopia liittotasolla, mihin ei nyt näytä olevan halukkuutta AKT:n puolella, kun se on ottanut tehtäväkseen vastustaa osa-aikaisuutta periaatteessa. Syykin on selvä: osa-aikaiset järjestäytyvät haluttomammin ja AKT:n jäsenten suhteellinen osuus kuljetusalan työntekijöistä pienenee.
Työn määrä olisi minunkin mielestäni syytä jotenkin noteerata vaikka sen noteeraaminen palkassa saattaakin aiheuttaa eripuraa, koska työntekijä ei aikaansaa työn määrän lisääntymistä, koska se johtuu asiakkaista.
Ostopalveluja kilpailuttavien kuntien olisi ehdottomasti laadittava paljon nykyistä selkeämmät kriteerit ostettavien palvelujen sisällölle ja laatutasolle. Pelkkä hinta ei riitä, sillä jos yksityinen monopoli annetaan sille yksityiselle, joka sen halvimmalla suostuu hoitamaan, niin asiakas kärsii aina.
Alan työehtosopimus takaa työnantajalle verrattain suuret mahdollisuudet järjestää vakituisten kuljettajien työtunteja päivän ja viikkoperiodin sisällä.
Näiden kahden yrityksen osalta on kysymys halusta lisätä osa-aikaisia, koska yhtiöt eivät voi olla varmoja, mitä linjoja yhtiö saa seuraavassa tarjouskilpailussa.
Pahimmillaan osa-aikainen työntekijä on ollut yöllä portsarina, nukkuu muutaman tunnin, ajaa aamulla parin tunnin työvuoron, viettää päivän Polilla, ajaa taas pari tuntia, nukkuu pari tuntia ja menee ...
Toivonpa, ettei lapsesi tai lapsenlapsesi ole se, joka... tai, ettei bussi syöksy suoraan itsesi...
Kun omistaja kuljettajan työaikaa rajoitetaan ja mukaan lasketaan tunnit, jotka hän käyttää konttori- ja huoltotöihin, on ihmeellistä, että samaan aikaan sallitaan keikkakuskien työpäivien olevan kuinka pitkiä tahansa!
Useiden osa-aikaisten työsuhteiden samanaikaisesta tekemisestä syntyy varmasti ongelmia.
Minusta olisi kuitenkin aika kohtuutonta panna työnantajapuolen syyksi, jos työntekijä ahnehtii itselleen useita pätkätöitä eikä jaksa tehdä niitä kaikkia.
Ratkaisuja löytyy varmasti, mutta niiden sopiminen liittotasolla saattaa olla vaikeaa, koska yritysten tilanteet ovat kovin erilaisia ja yksilöllisiä riippuen siitä ovatko ajettavat linjat esim. keskustalijoja, joilla riittää asiakkaita tasaisemmin koko päiväksi vai työmatkaliikenteen lähiölinjoja, joilla piikit ovat kaksi kertaa päivässä eikä viikonloippujen tarvetta ole ollenkaan helppo arvioida.
Osa-aikatyön periatteellisella rajoittamisella työehtosopimuksissa näitä ongelmia ei kuitenkaan ratkaista, vaan silloin on mentävä syvemmälle yksityiskohtiin tapauskohtaisesti ja yritystasolla, mihin AKT:llä ei nyt näytä olevan haluja, kun sen ongelma on järjestäytymisasteen suhteellinen alentuminen ja sitä kautta neuvotteluaseman heikkeneminen.
"Minusta olisi kuitenkin aika kohtuutonta panna työnantajapuolen syyksi, jos työntekijä ahnehtii itselleen useita pätkätöitä eikä jaksa tehdä niitä kaikkia"". Ai, ai kun paljastui kunnon perikokoomuslainen suppea maailmankuva. Missä pätkätyössä on niin kovat tuntiliksat, että 2-5 tunnin työmäärällä pystyy edes keskivertopalkkatyöntekijän elämään, varsinkin jos asuu vuokralla Helsingissä??
Työmatka- ja koululiikenne jakautuu verrattain tasaisesti aamuisin klo 06.00 - 09.30 väliseksi ajaksi. Samoin paluuliikenne klo 13 - 18.30 väliseksi ajaksi. Kun alan työehtosopimuksessa on 13 tunnin päivärupeama, sattuu tuo haarukka aivan hyvin tähän huippukuormitukseen.
Kannatta lukea koko ketju, niin tiedät kuka kirjoittaja on mitäkin aineksia tuonut keskusteluun.
Sittenhän ongelma ei pitäisi olla olemassa, koska kokoaikaiset työsuhteet ovat yritykselle edullisempia kuin useat osa-aikaiset.
Miksi ne kaksi yritystä hakee koko ajan lisää osa-aikaisia työntekijöitä?
Kokoaikaisia kuljettajia ei ole hakemassa paikkoja?
concordiabus'in sivuilta:
Ensimmäiset työvuorot alkavat jo ennen aamuviittä ja viimeiset palaavat varikolle kolmen jälkeen yöllä. Kuljettajan työpäivät ovat usein eri pituisia, lyhimmillään pari tuntia, pisimmillään kellon ympäri. Tarjolla on myös viikonlopputöitä, joista maksetaan erityisiä lisiä.
Palkka maksetaan kahden viikon jaksoissa ja kaikille taataan työtä 80 tunniksi jaksossa. Kuljettajien kuukausiansiot vaihtelevat kokemuksen ja työvuorojen tyypin mukaan 1.700 ja 2.400 euron välillä.
Tuossa näyttäisi olevan kyse työehtosopimuksen mukaisesta kokoaikaisesta työsuhteesta, jossa taatan ajoja vähintään 80 tuntia kahden viikon jaksoissa.