Ylemmällä keskiluokalla tarkoitan 4000 euroa ja sitä enemmän kuukaudessa ansaitsevia.
Kokoomus ajaa vai ylemmän keskiluokan ja ökyrikkaiden asiaa
kljhj
2799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Huomisen Suomessa köyhä tietää paikkansa
Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä tuloluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, Suomi on asiantuntijoiden mukaan pian luokkayhteiskunta. Tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen.
Tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa. Tilastokeskuksen tässä kuussa julkaiseman tulonjaon kokonaistilaston mukaan koko väestön tulojen kasvu oli vuonna 2011 keskiarvolla mitattuna 0,7 prosenttia.
Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 2,2 prosenttia ja suurituloisimman prosentin tulot 7,0 prosenttia. Samaan aikaan väestön pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat vain pari prosentin kymmenystä.
Suurituloisten osinkotulot ja myyntivoitot ovat kasvaneet. Ne vaikuttivat tuloeroihin niitä kasvattaen, tutkimusta johtanut Tilastokeskuksen Pekka Ruotsalainen sanoo.
Tuloerojen kasvussa on kyse nimenomaan siitä, että suurituloisten tulot paisuvat entisestään. Parhaiten ansaitseva kymmenen prosenttia kansasta lohkaisee koko Suomen tuloista 23,6 prosenttia eli lähes neljänneksen.
– Suurituloisten tulot ovat kasvaneet muita vauhdikkaammin, lähinnä vauraimman yhden prosentin tulo-osuudet. Tilastoista tämä näkyy selvästi, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Marja Riihelä sanoo.
Tuloerojen kasvun syy on asiantuntijoiden mukaan selvä: pääomatulojen kasautuminen ennestään rikkaille.
– Tuloerojen kasvu johtuu pääomatuloista, jotka kasautuvat ylimpiin tuloluokkiin, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.
Tuloerot repesivät
1990-luvun laman jälkeen
Vielä 1990-luvun laman aikaan Suomen tuloerot olivat yhdessä Ruotsin kanssa teollisuusmaiden pienimpiä. Sen jälkeen ne ovat revenneet voimakkaasti.
– Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun laman jälkeen näkyvästi. Kasvuvauhti on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa länsimaissa, Pekka Ruotsalainen sanoo.
Yksi keskeinen tuloerojen kasvuun vaikuttanut tekijä on vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan.
Ansiotulojen verotus pysyi progressiivisena, mutta pääomatuloille määrättiin vakioveroprosentti, joka on alhaisempi kuin suurten ansiotulojen veroprosentti. Järjestelmä tarjosi kannustimen muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi.
– Jos tuloeroja halutaan kaventaa, niin yksi tärkeä tekijä on korkeampien tuloluokkien veroprogression palauttaminen, Heikki Hiilamo sanoo.
Suomi ei ole enää
matalien tuloerojen maa
Tuloerojen kasvua vähätellään usein sanomalla, että Suomi on yhä verrattain pienten tuloerojen maa. Asiantuntijoiden mukaan väite pitää paikkansa vain koko muuhun maailmaan verrattaessa. Jos verrokeiksi otetaan muita Suomen kaltaisia valtioita, sanonnalle ei ole katetta.
– Vertailu kannattaisi tehdä vastaavassa tilanteessa olevien maiden kanssa, ikään kuin oman painoluokan sisällä. Ja siinä Suomi ei ole enää kärjessä. Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niin Suomessa on korkeammat tuloerot kuin niissä, Kelan Hiilamo sanoo.
Tuloerojen kannattajien toisen argumentin mukaan tuloerot kertovat talouden olevan toimintakykyinen. Puhutaan niin kutsutusta valumaefektistä, jonka mukaan rikkaiden vaurastuminen valuu myös muihin tuloluokkiin ja hyödyttää siten kaikkia.
Asiantuntijoiden mukaan valumaefektiä ei ole olemassa, ja talous voi toimia hyvin ilman tuloerojen kasvuakin.
– En näe tämän argumentin pitävyyttä. Väestön alimman kymmenesosan tulot ovat yhä tosi pienet, vaikka rikkaammat ovat rikastuneet, VATT:n Marja Riihelä sanoo.
– Kyllä talous voi kasvaa ilman että tuloerot kasvavat. Korkeat tuloerot eivät kerro vahvasta talouskasvusta, se on havaittu tutkimuksissa, Hiilamo sanoo.
Suomi pian
luokkayhteiskunta
Asiantuntijat muistuttavat, että jonkin verran tuloeroja on totta kai oltava, jotta vaativista töistä saa ansaitun palkkion. Nyt kuilu on kuitenkin repeämässä pysyvästi liian suureksi. Uhkana on suurten tuloerojen Suomi, ikävä luokkayhteiskunta.
Luokka-Suomessa eriarvoisuus kukoistaisi. Ihmisten väliset terveyserot kasvaisivat ja korkeakoulutus olisi varattu vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsille.
Tuloerot Suomessa edelleen Euroopan keskitasoa pienemmät
Tuloerot ovat Suomessa edelleen Euroopan keskitasoa pienemmät, vaikka ne kasvoivat kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun lopulla. Pienimmät suhteelliset tuloerot Euroopassa vuonna 2010 olivat Norjassa ja Islannissa ja suurimmat Bulgariassa ja Latviassa. Väestön suurituloisimman kymmenesosan keskitulot olivat Suomessa 5,3-kertaiset pienituloisimpaan kymmenesosaan verrattuna vuonna 2010, kun suurten tuloerojen maissa ne ovat yli
kymmenkertaiset.
Tiedot ilmenevät EU:n tulo- ja elinolotilastosta (EU-SILC), jossa Suomen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aineistoon.
Yleisin tuloeromittari eli Gini-indeksi oli vuonna 2010 Suomessa 25,8, kun Euroopan maiden keskiarvo oli 30,7. Gini-indeksi saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Tuloerot ovat pääsääntöisesti suurempia Itä- ja Etelä-Euroopan maissa, joissa myös tulotaso on matalampi. Suomi asettuu sekä ostovoimakorjatun tulotason että tuloerojen suhteen ryhmään, jossa on pääosin Keski- ja Pohjois-Euroopan maita. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.
Kokoomus on aina ollut aateliston asialla, ei keskituloisten ja köyhien puolustaja. Ensimmäinen vastaaja kertoi asiasta hyvin! Nyt palataan keskiajan sääty-yhteiskuntaan.
Kun kokoomuksen suosio on laskenut, se osoittaa, että köyhyys on kasvanut maassamme.
Mitä helvettiä. Eikös Sekoomus olekkaan työväen puolue ? Tai siis kokoomus.
Kokoomus tappaa talossa ja puutarhassa.
Suomesta tehdään kahden kerroksen yhteiskuntaa
Miran mukaan työttömiä pidetään laiskoina sosiaalipummeina, jotka eivät halua töihin. Kymmeniä pätkätöitä kokeilleena Mira kuitenkin tietää, miten työtöntä työmarkkinoilla kohdellaan.
Mira* on tällä hetkellä hieman yli 30-vuotias. Hän on valmistunut ammattikoulusta 1990-luvulla – siis juuri lama-aikaan.
– Kuvittelin aina, että voin valmistuessani valita mihin menen töihin, mutta totuus oli kuitenkin täysin erilainen. Töihin en meinannut millään päästä, vaikka laitoin paljon hakemuksia, muillekin aloille kuin mihin valmistuin. Työttömyyskorvaukset eivät riittäneet kuin juuri ja juuri ruokaan ja laskuihin, Mira muistaa.
Miran mukaan työttömiä kohdellaan Suomessa järkyttävästi.
– Työttömiä pidetään laiskoina sosiaalipummeina, jotka eivät halua tehdä töitä. Työssä käyvien mielestä töitä kyllä löytää, jos vain haluaa. Työssäkäyvät myös ovat monesti kateellisia työttömien vapaa-ajalle ja sanovat, että itsekin haluaisivat päivärahoille ja sossun korvauksille, koska niitä saa heidän mielestään niin hyvin. No, koska vaan voisin heidän kanssaan paikkaa vaihtaa, Mira toteaa.
– Aikaa kyllä on, mutta yritäpä itse kuluttaa sitä aikaa nollabudjetilla. Aikansa se on kivaa, kun saa kaapit siivottua ja tehtyä tekemättömiä töitä, pidemmän päälle uuvuttavaa ja masentavaa ja itsetuntoa pienentävää.
"Ainoa kerta, kun olen kieltäytynyt töistä"
Vaikka töitä löytyisi, matkaan voi tulla yllättäviä mutkia. Mira sai tuntea karvaan todellisuuden, kun huomasi lehdessä artikkelin kaupungin tarjoamasta kesätyöpaikasta ja halusi hakea aktiivisesti töitä.
– Soitin haastattelussa olleelle mieshenkilölle ja kyselin, vieläkö olisi kesätyöpaikkoja vapaina. Innostuin kuultuani, että on. En tiennyt työtehtävistä sen tarkemmin.
Suomalaisnainen kertoo: Näin työtöntä todellisuudessa kohdellaan
Mira pääsi haastatteluun, jonka lopussa ilmeni, ettei kyse olekaan vakituisesta paikasta: tarjolla olisi vain satunnaisia iltatöitä. Mira ei halunnut ottaa paikkaa vastaan, sillä hän tarvitsi kokopäiväisen työn, jonka palkalla eläisi.
– Mieshaastattelija sanoi minulle, että kai nyt ymmärrän, mitä tämä merkitsee. Ihmettelin, että mistä mies puhuu. Mies sanoi, että koska kieltäydyn työstä, niin hänen on pakko ilmoittaa minut työvoimatoimistoon ja tulen saamaan karenssin, Mira kuvaa.
Karenssi tarkoittaa sitä, että työnhakija menettää oikeutensa kaikenlaisiin tukiin määräajaksi, jos työttömyys on hänen omaa syytään.
– Sanoin, että pitääkö hänen ilmoittaa minut vaikka oma-aloitteisesti hain heille töihin tietämättä sen enempää toimenkuvasta. Hän vastasi, että kyllä. Olin shokissa, että minun pitää ottaa mitä vain työtä vastaan oli se sitten ilta-, yö- tai osa-aikaista työtä. Tämä on ollut ainoa kerta, kun olen kieltäytynyt töistä.
Tapauksen jälkeen Mira ei ole uskaltanut hakea työpaikkoja itsenäisesti, ellei jo ilmoituksessa kerrota työn sisältöä ja kokoaikaisuutta.
"Työnantaja leimasi hulluksi"
Jos työpaikka onkin löytynyt, vastoinkäymisiä on riittänyt.
– Eräässä työpaikassani työnantaja yllättäen irtisanoi minut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tieto irtisanomisesta tuli täysin yllätyksenä. Kovin pitkään en sielläkään ehtinyt olla. Tuntuu että elämä potkii oikein urakalla päähän. Useampi kuukausi meni, ennen kuin sain päivärahaa, joten talouteni meni aivan sekaisin, Mira kuvailee.
Jonkin ajan kuluttua hän löysi toisen työn. Vaikka rakas täti sairasteli samaan aikaan vakavasti ja seurustelusuhde kariutui, Mira yritti jatkaa töitä.
– Eräänä työpäivänä sain uutisen sukulaiseltani, tätini oli kuollut aamulla. Yritin pitää itseni kasassa, vaikka itketti kokoajan. Töissä purskahtelin itkuun, koska en enää pystynyt pitämään itseäni kasassa. Ilmoitin kuolemantapauksesta työnantajalle ja muille, Mira kuvaa.
Hautajaisten jälkeen todellisuus iski tajuntaan: Mira ei ollut ehtinyt käsitellä tädin kuoleman tai menneen eron käsittelemiä tuntemuksia. Hän sai työterveyslääkäriltä sairaslomaa. Ilmoittaessaan asiasta työpaikalle tilanne ei kuitenkaan helpottunut lainkaan.
– Työnantajani katsoi lääkärin kirjoittamaa sairaslomalappua, jossa luki jollain koodilla syy, miksi minulla on sairaslomaa. Työnantajani siinä lappua lukiessaan leimasi minut mielisairaaksi ja hulluksi kaikkien työkavereitteni kuullen. Työnantaja katsoi minua ja sanoi, että hän kyllä tietää, mitä tämä lääkärin laittama koodi tarkoittaa. Hänellä on kuulemma ennenkin ollut tällainen tapaus töissä. Olin aivan shokissa, kuinka aikuinen ihminen voi tällä lailla käyttäytyä, vaikka tiesi tilanteestani ja tätini sairastelusta! Mira muistaa.
– Työnantajani vielä kysyi, että kuinka kauan minulla on näitä mielenhäiriöitä ollut. En vastannut ja sanoin, että lähden nyt, ja tulen sitten viikon päästä töihin taas levättyäni. Myöhemmin selvisi, että lääkärit käyttävät samaa koodia jos joutuu olemaan surun, shokkitilan tai mielialasairauksien takia pois töistä.
Suomalaisnainen kertoo: Näin työtöntä todellisuudessa kohdellaan
Mira mukaan moni ihmettelee, miksei hän hanki useita osa-aikaisia töitä ja siten hyvää tai ainakin kohtuullista kuukausipalkkaa. Useamman vuoden Mira yrittikin elää pätkätöillä.
– Joka kuukausi on epävarmaa, minkä verran saa palkkaa, elääkö sillä vai joutuuko lainaamaan tutuilta rahaa. Mitään pitkäaikaisia suunnitelmia ei voi tehdä, lomia ei ole, eikä lainaa saa, Mira listaa.
Vakituiseen työhön pääseminen on hankalaa, kun taustalla on kymmeniä määräaikaisia työsuhteita.
– Heti epäillään, etten ole viihtynyt aikaisemmissa työpaikoissani, tai että olen ollut huono työntekijä ja saanut potkut. Voin vain näyttää työtodistukseni hyvine arvosteluineen ja toivoa, että joku uskoisi, Mira sanoo.
Mirasta tuntuu välillä, että pätkätöiden tekeminen on työnantajalle merkki huonosta työntekijästä. Hän pohtii myös, luulevatko työnantajat, että 20-40-vuotias nainen alkaa tehtailla lapsia heti, kun saa työpaikan.
– Lisäksi tuntuu, että jos sinulla ei ole työkokemusta laman takia, olet luuseri, joka ei vain ole laiskuuttaan saanut itselleen työpaikkaa. Jos taas olet nuori, sinua ei palkata puuttuvan työkokemuksen takia. Kuinka voisi olla työkokemusta kun ei ikääkään ole paljoa? Jos taas olet yli 50-vuotias, sinun ajatellaan olevan liian vanha, vaikka työkokemusta taas olisi, Mira luettelee.
Palkkataso on monella alalla alhainen
Miran mukaan työttömyyskorvaus "suorastaan ihmisarvoa loukkaava". Asumiskulujen, lääkärimaksujen, ruoan ja muiden välttämättömyyksien jälkeen käteen ei jää mitään.
– Monesti sanotaan, ettei kannata mennä töihin, koska työttömyyskorvauksia saa niin hyvin. Koskaan ei sanota, että todellisuudessa töihin ei kannata mennä koska palkkataso monella alalla on niin pieni, että jopa työttömyyskorvaus on hieman isompi kuin palkka. Työttömyyskorvaus on niin pieni, että sillä saa juuri ja juuri leivän pöytään ja laskut maksettua, mitään ylimääräistä ei jää. Kuka haluaisi ehdoin tahdoin tiukempaa elämää kuin mitä työttömyyskorvauksilla elävä saa?
Kaikesta huolimatta Mira ei aio luovuttaa.
– Yritän jaksaa ja ajatella positiivisesti, vaikka elämä välillä potkiikin urakalla päähän. Tiedän että joskus saan vakituisen kokoaikaisen työpaikan!
* Haastateltavan nimi on muutettu
ai niinku miten? Millä perusteella?
Toiseksi, mitä väärää on että joku ajaa keskiluokan asioita,
sen kun maksaa suurimman osan veroista
Kokoomus pitää huolta jokaisesta suomalaisesta. Äänestämällä kokoomusta varmistat, että Suomi pysyy jatkossakin hyvänä maana asua ja elää.
✓ Korkeat arvot
✓ Vuoden 2011 eduskuntavaalien suurin puolue
✓ Köyhien asialla
____________________________________________________________
Suomen 37. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 8.–14. huhtikuuta ja ulkomailla 8.–11. huhtikuuta.
Citymarketin kassalla 26 vuotta osa-aikaisena – nainen haastoi Keskon oikeuteen
Yle kertoo tapauksesta, jossa kaksi Pirkanmaalla asuvaa kassatyöntekijää on haastanut Keskon oikeuteen. Syynä on se, että naiset ovat pitkästä työurastaan huolimatta joutuneet tekemään osa-aikatyötä.
Toinen naisista on työskennellyt 26 vuotta Citymarketin kassalla, mutta silti hänen työaikansa on vain 31 tuntia viikossa. Naisen mukaan hän on toivonut työtuntiensa lisäämistä, mutta tähän ei ole työehtosopimuksen vastaisesti suostuttu.
– Minullakin on oikeus täysipäiväiseen työmäärään – 31 tuntia viikossa ei elätä. Minunkin jälkeeni tulee uusia työntekijöitä, jotka tarvitsevat kokopäivätyötä. Nyt oli sopiva aika lähteä oikeuteen, nainen kertoo Ylelle.
Mainos (uutinen jatkuu alla)
Asiaa käsitellään Pirkanmaan käräjäoikeudessa tällä viikolla, ja siitä saattaa tulla ennakkotapaus.
– Oikeustaistelu on mielestäni oikein hyvä asia. Se antaa signaalin muillekin taloille ja muillekin ketjuille. Sitä varten tehdään työehtosopimus, että sitä noudatetaan puolin ja toisin, nainen sanoo.
Ylen uutinen.
omistaako Kokoomus Kesko Oyj:n?
Omistaako Kokoomus sen Cittarin?
www.youtube.com/watch?v=E2lpEzuNsfw
Kokoomus suosii pimeää halpatyövoimaa samoin kuin rkp ja kepu.
Kokoomus on vain rikkaiden asialla.
samoin eu liittovaltiokehitystä?
buehehhh, olipa tökeröä leikkausta ja asian vääristelyä!
Surkea yritys
Rikollinen työvoima on saatava pois maastamme:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/970
Allekirjoittakaa kansalaisaloite!
Suomalaiset osanottajat toimialoittain
Tiedotusvälineet
Aatos Erkko (1994, Sanoman hallituksen pj)
Janne Virkkunen (1998, 2001, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja)
Olli Kivinen (2003, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja)
Mikael Pentikäinen (2005 Sanoma Newsin tj, 2011 Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja)
Atte Jääskeläinen (2007, Ylen uutistoiminnan päätoimittaja)
Antti Blåfield (2008, 2010 pääkirjoitustoimitus, Helsingin Sanomat)
Hanna Rajalahti (2009, Talouselämän toimituspäällikkö)
Politiikot
Ulf Sundqvist (1992, Sdp:n puheenjohtaja)
Esko Aho (1994, pääministeri, kesk)
Martti Ahtisaari (1994–1996, presidentti)
Sauli Niinistö (1997, valtiovarainministeri, kok)
Paavo Lipponen (1998, 2000–2001 pääministeri, 2003–2004 Sdp:n puheenjohtaja)
Olli-Pekka Heinonen (2001, liikenne- ja viestintäministeri, kok)
Paula Lehtomäki (2004, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, kesk)
Eero Heinäluoma (2006, valtiovarainministeri, sd)
Jyrki Katainen (2007, 2009–2010, valtiovarainministeri, kok)
Matti Vanhanen (2009, pääministeri, kesk)
Jutta Urpilainen (2012–2013, valtiovarainministeri, sd)
Teollisuus
Johan Nykopp (1962, 1964, Tampellan tj)
Jorma Ollila (1994, 1997–2013, Nokian tj, hallituksen pj, Shellin hallituksen pj)
Krister Ahlström (1994, Ahlströmin pääjohtaja)
Georg Ehrnrooth (1994, Metran konsernijohtaja)
Jaakko Ihamuotila (1994, Nesteen tj)
Gerhard Wendt (1994, Koneen toimitusjohtaja)
Björn Mattsson (1995, Cultorin tj)
Jukka Härmälä* (1995, Enso-Gutzeitin tj)
Christoffer Taxell (2002, eronnut Partekin konsernijohtajan toimesta)
Ole Johansson (2011, Wärtsilän konsernijohtaja)
Risto Siilasmaa (2012, Nokian hallituksen pj)
Työnantajajärjestöt
Jaakko Iloniemi (1991–1997, Elinkeinoelämän valtuuskunnan tj)
Jarl Köhler (1992–1994, Metsäteollisuuden keskusliiton tj)
Johannes Koroma (1993, Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton tj)
Max Jakobson (1994, eläkkeellä Elinkeinoelämän valtuuskunnasta)
Pentti Vartia (1999, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tj)
Sixten Korkman (2006, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tj)
Matti Apunen (2011–2013, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja)
Pankit
Sirkka Hämäläinen (1994, Suomen Pankin pääj)
Pertti Voutilainen (1995, Merita Pankin tj)
Matti Vanhala (1999, Suomen Pankin pääj)
Björn Wahlroos (2003 Sammon konsernijohtaja, 2010 Nordean hallituksen varapj)
Erkki Liikanen (1999 EU-komission jäsen, 2005 Suomen Pankin pääj)
Seppo Honkapohja (2008, Suomen Pankin johtokunnan jäsen)
Olli Heinonen (2013, Harvardin yliopiston asiantuntija)
Tutkijat
Klaus Waris (1980, Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri)
Teija Tiilikainen (2002 pääministerin erityisavustaja EU:n tulevaisuuskonventissa, 2005 Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja, 2007 poliittinen valtiosihteeri)
Raimo Väyrynen (2008, Ulkopoliittisen instituutin johtaja)
*) Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen 2011 julkistamassa listassa on "Jukka Harmaja", mutta se tarkoittanee Jukka Härmälää.
Kokoomuksen Stubb myönsi vihdoin viimein, että pis(s)a nousi päähän, jonka nyt kaikki muut ovat jo aikoja nähneet ja huomanneet.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/stubb opetusministeri pisa-29547
Työssäkäyvät köyhät juurtuivat Suomeen
Suomessa on käynnissä murros, joka murentaa työn aseman toimeentulon takaajana. Pienyritys, osa-aikatyö tai pätkätyöläisyys eivät nyky-Suomessa enää välttämättä elätä. Toimeentulotuen saajista työssäkäyviä onkin jo yli kymmenen prosenttia.
Työtä on Suomessa totuttu pitämään yhtenä elämän peruskulmakivistä. Työssäkäyvä uskaltaa suunnitella tulevaisuutta, perustaa perheen ja hankkia asunnon.
Palkka tai yrittäjätulo eivät kuitenkaan 2000-luvulla enää takaa vakaata tulevaisuutta, vaan duunari joutuu helposti sosiaalituen luukulle.
Atlantin takana on jo pitkään ollut tavallista, että pienipalkkaisimmat eivät tienaa riittävästi elämiseen. Walmartismiksi kutsuttu ilmiö on saanut nimensä Wal-Mart-kauppaketjusta, joka teetättää töitä minimipalkalla.
Työssäkäyvien tilanne on huonontunut myös Suomessa. Helsingissä toimeentulotuen hakijoista reilulla 11 prosentilla pääasialliset tulot kertyvät palkasta tai yrittämisestä.
– Ansio- ja yrittäjätuloja saavien toimeentulotukiasiakkaiden määrä on hienoisessa noususuunnassa, arvioi Helsingin Sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen.
Palviaisen ja Tampereen kaupungin toimeentuloturvan päällikön Timo Ruoholan mukaan luvut ovat vastaavia myös muissa Suomen suurissa kaupungeissa.
Palviaisen mukaan toimeentulotukea nostetaan keskimäärin 6–7 kuukauden ajan. Joukossa on kuitenkin myös pitkäaikaisia asiakkaita, joista osa saa pysyvästi liian pientä palkkaa elämiseen.
Pienyrittäjän
leipä tiukassa
Sosiaalivirastoissa ollaan erityisen huolissaan pienyrittäjien ja työssäkäyvien yksinhuoltajien, nuorten sekä opiskelijoiden köyhyydestä.
– Nuorten, alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä on ollut kasvussa. Esimerkiksi ammattikoulutusta vailla olevilla keikkatyöt vähenevät ensimmäisenä. Lisäksi erityisesti pienyrittäjillä, jotka työllistävät itsensä ja ehkä jonkin toisen, ei ole töitä tarpeeksi, Leila Palviainen kertoo.
Pienyrittäjien köyhyydestä kertovat myös Tilastokeskuksen luvut. Niiden mukaan itsensä työllistävistä yrittäjistä 17 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2008.
– Erityisesti itsensä työllistäjissä on suhteessa paljon köyhiä. 2000-luvulla ulkoistamiset ajoivat osan ihmisistä työllistämään itsensä. Osalle se ei ole aina ollut oma valinta, kertoo työssäkäyviä köyhiä tutkinut Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.
Helsingissä pääosin yrittäjätuloilla elävien toimeentulotuen saajien määrä vuonna 2009 oli 195 henkilöä. Vuonna 2008 heitä oli 158, Sosiaaliviraston tilastoista ilmenee.
Työurat
pirstaloituvat
Osa-aikatyöt ja määräaikaisuudet lisääntyivät Suomessa 1990-luvun toisella puoliskolla. Kehitys lisäsi Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhasen mukaan hieman myös työtä tekevien köyhyyttä.
Työllä pitäisi
tulla toimeen”
Talouskriisi on Merja Kauhasen mukaan saattanut viime aikoina lisätä työssäkäyvien köyhyyttä. Keikkatöitä on vähemmän, ja pätkätyöläisten työttömyysjaksot ovat pidempiä. Myöskään osa-aikaisille ei aina riitä tunteja.
Kauhanen ei sen sijaan näe walmartismia Suomessa merkittävänä ongelmana. Matalapalkkatyön osuus on täällä kuitenkin yhä Euroopan unionin alhaisimpia.
– Meillä alakohtaiset minimipalkat ja sopimusjärjestelmä ovat turvanneet matalapalkkaisten asemaa. Yhden tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa työssäkäyvien köyhyys liittyy hyvin paljon työmarkkinatekijöihin, kun taas EU-maissa suuri merkitys on kotitalouskohtaisilla tekijöillä, kuten lasten ja ansaitsijoiden lukumäärällä.
Sosiaalivirastojen mukaan onkin vielä melko harvinaista, että kokopäivätöissä oleva joutuu hakemaan toimeentulotukea. Ongelma monen kohdalla on kokopäivätöihin pääseminen.
– On tärkeää, että ihmiset saisivat halutessaan pysyviä työsuhteita, ja että osa-aikaiset saisivat riittävästi työtunteja, Kauhanen sanoo.
– Työllä pitäisi tulla toimeen.
80 prosenttia yhdysvaltalaisista kärsii työttömyydestä tai pyörii köyhyysrajalla
Tutkimus kertoo, kuinka amerikkalainen unelma on romahtamassa.
Amerikkalainen unelma on näyttäisi olevan romahtamassa, jos on uskominen The Associated Pressin tutkimusta. Sen mukaan jopa noin 80 prosenttia, eli neljä viidestä yhdysvaltalaisesta kärsii työttömyydestä tai lähentelee köyhyysrajaa. Syiksi alamäkeen listataan globaalimmaksi muuttunut talous, köyhien ja rikkaiden välisen kuilun syveneminen ja hyvätuloisten tehdastöiden katoaminen.
Taloudellisesta täyskäännöstä laivalleen suunnitteleva Barack Obama on painottanut viime aikoina, että hänen tärkein tehtävänsä on ”rakentaa uudelleen mahdollisuuksien tikapuut” ja kääntää tuloerojen suunta.
USA:n köyhyydessä on kyse myös etnisestä taustasta ja tasa-arvosta eri etnisten ryhmien välillä. Obama joutuukin joukkoineen pohtimaan millaisilla työkaluilla maasta saadaan tasa-arvoisempi: keskitytäänkö tasoittamaan eroja tukipolitiikalla, joka kohdistetaan tiettyihin etnisiin ryhmiin vai kehittämään kaikille saman kohtelun takaavaa talouspolitiikkaa?
Jos eri etniset vähemmistöt ovat olleet tasaisen varmasti heikossa asemassa Yhdysvalloissa, iskee kakka tuulettimeen tällä hetkellä pahiten valkoisten asukkaiden keskuudessa. Suhteellisesta pudotuksesta kertoo muun muassa se, että valkoisissa kotitalouksissa ei olla oltu näin pessimistisiä oman talouden tulevaisuuden suhteen sitten 1980-luvun tai se, että valkoisten yksinhuoltajaäitien määrä on noussut mustien tasolle.
Mitä valitat, suomessa on opiskelu lähes ilmaista muualle vertailtuna ja hienot mahdollisuudet mihin tahansa.
Kari Kairamo ja Sarasvuo ovat tästä fantastisia esimerkkejä.
Onneksi kokoomuksen järkälemäinen romahdus kannatuksen suhtee, vie heidät hallituksesta. Nykyinen kannatus lienee 13% luokkaa. Pieni- ja keskituloisista tyhmimmätkin tajusivat lopulta, ketä ei ainakaan kannata äänestää. Äänestämällä kokoomusta ei rikastunutkaan.
Säälin todella näitä maatalouslomittajia, traktorikuskeja ja mehiläistarhaajia, jotka äänestivät kokoomusta.
tossa 2000 luvun alussa soitin liittoon kun olin yhdessä suuremmassa firmassa pääkaupunkiseudulla hommissa. kysyin suoraan että miten pystyn tulemaan toimeen tällä liksalla joka minulle maksetaan. vastaus oli että mitä oikein valitan kun minullehan maksetaan 40 sent korkeempaa liksaa kuin mitä alan tes on. totta tosiaan rikkaan halpa on ilmanen ja toivon tosiaan että porukka alkaisi äänestämään jotain muuta kuin aku ankkaa jotta sekoomus ei pääsis uudelleen valtaan. ai niin firman omistajat oli muuten patasinisiä kokoomuslaisia ja kunnon orjapiiskureita.