Jos kysytään, montako u-kirjainta on lauseessa "Serkkuni asuu Düsseldorfissa", niin onko oikea vastaus kolme vai neljä? Entä onko lauseessa "Citroën on ranskalainen autonvalmistaja" yksi vai kaksi e-kirjainta? Voidaanko ü katsoa myös u-kirjaimeksi tai y-kirjaimeksi ja ë e-kirjaimeksi? Sillä tätä kyselen, että kun nuo eivät kuulu suomen kielen aakkosiin, mutta voivat kuitenkin tietysti esiintyä myös suomenkielisessä tekstissä. Ja kun ä ja ö eivät saksan kielessä ole omia kirjaimiaan, ja jos joku saksankielinen laskisi saksankielisestä tekstistä kirjainten esiintymiset, niin laskisiko hän siis ä:t a-kirjaimiksi ja ö:t o-kirjaimiksi?
Kirjaimet seuraavissa lauseissa
8
123
Vastaukset
Lauseessa ”Serkkuni asuu Düsseldorfissa” on kolme u-kirjainta. En kyllä ymmärrä, miksi pitää kysyä noin vaikeasti, kun tarkoitus on kysyä vain, onko ü eri kirjain kuin u.
Se, mitä missäkin kielessä sanotaan eri kirjaimeksi kuin jokin muu, on sopimuskysymys eikä erikoisen mielenkiintoinen muuten kuin että siihen voidaan vastata eri tavoilla. Esimerkiksi saksassa voidaan laskea ä eri kirjaimeksi, a-kirjaimen muunnelmaksi tai jopa ae-yhdistelmää edustavaksi.- votelo
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni. - maallikko v
votelo kirjoitti:
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
- laksaant egyyy
maallikko v kirjoitti:
Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
Ja sitroenistä,,, tarke tai aksenttimerkki on vain kirjaimen lisuke. Siis KIRJAIMEN lisuke. Ja tässäkin tapauksessa treeman tarkoitus on vain osoittaa kirjaimen poikkeava ääntämys. KIRJAIMEN.
- maallikko pohtii
maallikko v kirjoitti:
Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
Sitten vielä tästä saksalaisesta yystä.
Saksaksi u umlaut. Tässäkin tapauksessa kyse on ääntämiseen liittyvästä merkistä. "... takavokaalin muuntumisesta etuvokaaliksi sanaa taivutettaessa..." Näinhän se on: kokeilin ääntää uu - takaa se tulee - sitten yyy - eteen se muuttuu.
Joten saksalainen y. laksaant egyyy kirjoitti:
Ja sitroenistä,,, tarke tai aksenttimerkki on vain kirjaimen lisuke. Siis KIRJAIMEN lisuke. Ja tässäkin tapauksessa treeman tarkoitus on vain osoittaa kirjaimen poikkeava ääntämys. KIRJAIMEN.
Tuokin riippuu kielestä. Olisi jokseenkin turhaa yrittää selittää tuollaista esimerkiksi ä-kirjaimen pisteistä suomalaiselle tai ruotsalaiselle.
Muuten, nimessä Citroën treema osoittaa pikemminkin normaalin kuin poikkeavan ääntämyksen. Se kertoo, että e ääntyy erillisenä eikä muodosta edeltävän o:n kanssa yhdistelmää, joka ääntyisi ö:nä. Ääntämys on niin normaali, että edes seuraava n ei siihen vaikuta. Vastoin suomalaisten yleistä luuloa ääntämys ei ole ”sitroääng” vaan ”sitroen”.votelo kirjoitti:
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.Tässä ei ole mitään itsessään oikeaa tai väärää, vaan kyse on siitä, millaisen esiintymistilaston haluat laatia. Sen taas pitäisi riippua laatimisen tarkoituksesta.
Normaalissa suomenkielisessä tekstissä ü-kirjain on niin harvinainen, että on tavallisessa tilastoinnissa yhdentekevää, lasketaanko se u:ksi, y:ksi tai joksikin muuksi – vaikutus kuitenkin häviää jonnekin kuudennen desimaalin pyöristysvirheeseen, kuvaannollisesti sanoen. Jos kuitenkin on tärkeää tietää juuri ü:n frekvenssi, se pitää tietysti laskea erikseen.
Viimeksi kun tein kirjaintilaston, tein sen ”Vierasnimikirjan” käsikirjoituksesta taittajaa varten. Silloin ei ollut olennaista se, montako kertaa mikin merkki esiintyy, vaan se, mitä merkkejä teksteissä on (ja niitä oli aika paljon ja hankaliakin). Tämä on hyvin olennaista muun muassa fonttien valinnan kannalta. Ja silloin toki jokainen merkki pitää ottaa erikseen.
Muuten, kirjaimet c, q, w, x ja å kuuluvat suomen kielen aakkosiin suunnilleen yhtä vähän tai yhtä paljon kuin ü (tai vaikkapa é). Eri asia on, että ne kuuluvat perinteiseen suomalais-ruotsalaiseen aakkostoon, jolla on oma historiallinen taustansa.
Mitä tulee erityisesti ü:hyn, niin muun muassa saksassa, virossa ja turkissa se on selvästi erillinen kirjain. Tätä kuvastaa sekin, että sille on oma näppäimensä. Sen sijaan esimerkiksi ranskassa ja espanjassa ü on luonteeltaan vain u-kirjain, johon liittyy tarke; tarke osoittaa, että kirjain ääntyy kuten normaali u, ympäristössä, jossa ääntämys muutoin olisi tästä poikkeava.- Cistroään-kuski
Yucca kirjoitti:
Tuokin riippuu kielestä. Olisi jokseenkin turhaa yrittää selittää tuollaista esimerkiksi ä-kirjaimen pisteistä suomalaiselle tai ruotsalaiselle.
Muuten, nimessä Citroën treema osoittaa pikemminkin normaalin kuin poikkeavan ääntämyksen. Se kertoo, että e ääntyy erillisenä eikä muodosta edeltävän o:n kanssa yhdistelmää, joka ääntyisi ö:nä. Ääntämys on niin normaali, että edes seuraava n ei siihen vaikuta. Vastoin suomalaisten yleistä luuloa ääntämys ei ole ”sitroääng” vaan ”sitroen”.No ei nyt ihan noinkaan. "Citroën" äännetään [sitʁɔˈɛn], ja ɛ-äänne on lähempänä suomen ä:tä kuin e:tä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille
Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest986847Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä
Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden4684948Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks1292816Joulun ruokajonoissa entistä enemmän avuntarvitsijoita - Mitä ajatuksia tämä herättää?
Räppärit Mikael Gabriel, VilleGalle ja Jare Brand jakoivat ruokaa ja pehmeitäkin paketteja vähävaraisille jouluaattoa ed1412423Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t102188Pituuden mittaaminen
Ihmisen pituuden mittaaminen ja puolikkaat senttimetrit. Kuuluuko ne puolikkaatkin sentit tai millit teistä ilmoittaa m341176En tiedä enää
Pitäiskö mun koittaa vältellä sua vai mitä? Oon välillä ollut hieman mustasukkainen, myönnän. En ymmärrä miksi en saa su721113Luuletko, että löydetään vielä
Yhteys takaisin? En tiedä enää mitä tehdä... tuntuu jo että olen vieraantunut sinusta. Naiselta531040- 1031013
Varsinainen vetonaula tämä Pyhäjärven keskustelupalsta
Lisää kummasti muuttohaluja, kun lukee tätä foorumia. Tosin väärään suuntaan. Marraskuuhun mennessä tämä vähäinenkin vä59944