Jos kysytään, montako u-kirjainta on lauseessa "Serkkuni asuu Düsseldorfissa", niin onko oikea vastaus kolme vai neljä? Entä onko lauseessa "Citroën on ranskalainen autonvalmistaja" yksi vai kaksi e-kirjainta? Voidaanko ü katsoa myös u-kirjaimeksi tai y-kirjaimeksi ja ë e-kirjaimeksi? Sillä tätä kyselen, että kun nuo eivät kuulu suomen kielen aakkosiin, mutta voivat kuitenkin tietysti esiintyä myös suomenkielisessä tekstissä. Ja kun ä ja ö eivät saksan kielessä ole omia kirjaimiaan, ja jos joku saksankielinen laskisi saksankielisestä tekstistä kirjainten esiintymiset, niin laskisiko hän siis ä:t a-kirjaimiksi ja ö:t o-kirjaimiksi?
Kirjaimet seuraavissa lauseissa
votelo
8
114
Vastaukset
Lauseessa ”Serkkuni asuu Düsseldorfissa” on kolme u-kirjainta. En kyllä ymmärrä, miksi pitää kysyä noin vaikeasti, kun tarkoitus on kysyä vain, onko ü eri kirjain kuin u.
Se, mitä missäkin kielessä sanotaan eri kirjaimeksi kuin jokin muu, on sopimuskysymys eikä erikoisen mielenkiintoinen muuten kuin että siihen voidaan vastata eri tavoilla. Esimerkiksi saksassa voidaan laskea ä eri kirjaimeksi, a-kirjaimen muunnelmaksi tai jopa ae-yhdistelmää edustavaksi.- votelo
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni. - maallikko v
votelo kirjoitti:
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
- laksaant egyyy
maallikko v kirjoitti:
Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
Ja sitroenistä,,, tarke tai aksenttimerkki on vain kirjaimen lisuke. Siis KIRJAIMEN lisuke. Ja tässäkin tapauksessa treeman tarkoitus on vain osoittaa kirjaimen poikkeava ääntämys. KIRJAIMEN.
- maallikko pohtii
maallikko v kirjoitti:
Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.
Sitten vielä tästä saksalaisesta yystä.
Saksaksi u umlaut. Tässäkin tapauksessa kyse on ääntämiseen liittyvästä merkistä. "... takavokaalin muuntumisesta etuvokaaliksi sanaa taivutettaessa..." Näinhän se on: kokeilin ääntää uu - takaa se tulee - sitten yyy - eteen se muuttuu.
Joten saksalainen y. laksaant egyyy kirjoitti:
Ja sitroenistä,,, tarke tai aksenttimerkki on vain kirjaimen lisuke. Siis KIRJAIMEN lisuke. Ja tässäkin tapauksessa treeman tarkoitus on vain osoittaa kirjaimen poikkeava ääntämys. KIRJAIMEN.
Tuokin riippuu kielestä. Olisi jokseenkin turhaa yrittää selittää tuollaista esimerkiksi ä-kirjaimen pisteistä suomalaiselle tai ruotsalaiselle.
Muuten, nimessä Citroën treema osoittaa pikemminkin normaalin kuin poikkeavan ääntämyksen. Se kertoo, että e ääntyy erillisenä eikä muodosta edeltävän o:n kanssa yhdistelmää, joka ääntyisi ö:nä. Ääntämys on niin normaali, että edes seuraava n ei siihen vaikuta. Vastoin suomalaisten yleistä luuloa ääntämys ei ole ”sitroääng” vaan ”sitroen”.votelo kirjoitti:
Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.Tässä ei ole mitään itsessään oikeaa tai väärää, vaan kyse on siitä, millaisen esiintymistilaston haluat laatia. Sen taas pitäisi riippua laatimisen tarkoituksesta.
Normaalissa suomenkielisessä tekstissä ü-kirjain on niin harvinainen, että on tavallisessa tilastoinnissa yhdentekevää, lasketaanko se u:ksi, y:ksi tai joksikin muuksi – vaikutus kuitenkin häviää jonnekin kuudennen desimaalin pyöristysvirheeseen, kuvaannollisesti sanoen. Jos kuitenkin on tärkeää tietää juuri ü:n frekvenssi, se pitää tietysti laskea erikseen.
Viimeksi kun tein kirjaintilaston, tein sen ”Vierasnimikirjan” käsikirjoituksesta taittajaa varten. Silloin ei ollut olennaista se, montako kertaa mikin merkki esiintyy, vaan se, mitä merkkejä teksteissä on (ja niitä oli aika paljon ja hankaliakin). Tämä on hyvin olennaista muun muassa fonttien valinnan kannalta. Ja silloin toki jokainen merkki pitää ottaa erikseen.
Muuten, kirjaimet c, q, w, x ja å kuuluvat suomen kielen aakkosiin suunnilleen yhtä vähän tai yhtä paljon kuin ü (tai vaikkapa é). Eri asia on, että ne kuuluvat perinteiseen suomalais-ruotsalaiseen aakkostoon, jolla on oma historiallinen taustansa.
Mitä tulee erityisesti ü:hyn, niin muun muassa saksassa, virossa ja turkissa se on selvästi erillinen kirjain. Tätä kuvastaa sekin, että sille on oma näppäimensä. Sen sijaan esimerkiksi ranskassa ja espanjassa ü on luonteeltaan vain u-kirjain, johon liittyy tarke; tarke osoittaa, että kirjain ääntyy kuten normaali u, ympäristössä, jossa ääntämys muutoin olisi tästä poikkeava.- Cistroään-kuski
Yucca kirjoitti:
Tuokin riippuu kielestä. Olisi jokseenkin turhaa yrittää selittää tuollaista esimerkiksi ä-kirjaimen pisteistä suomalaiselle tai ruotsalaiselle.
Muuten, nimessä Citroën treema osoittaa pikemminkin normaalin kuin poikkeavan ääntämyksen. Se kertoo, että e ääntyy erillisenä eikä muodosta edeltävän o:n kanssa yhdistelmää, joka ääntyisi ö:nä. Ääntämys on niin normaali, että edes seuraava n ei siihen vaikuta. Vastoin suomalaisten yleistä luuloa ääntämys ei ole ”sitroääng” vaan ”sitroen”.No ei nyt ihan noinkaan. "Citroën" äännetään [sitʁɔˈɛn], ja ɛ-äänne on lähempänä suomen ä:tä kuin e:tä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin
Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t495384Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin
Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo883294Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..
Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel263114HS: persujen v. 2015 turvapaikanhakijoista alle puolet töissä
Aikuisina Suomeen tulleista ja myönteisen päätöksen saaneista vain 42 prosenttia oli vuonna 2023 töissä, vaikka he ovat1472956Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"
Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L492262SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa
SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral402213Nepotismi jytkyttää porvaristossa
Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi691813Martina Aitolehti podcastissa: Ero
Martina Aitolehti podcastissa: Ero Martina Aitolehti kertoi BFF-podcastin https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/6962271716Persut muuten hyväksyvät 2 + 8 mrd. euron maatalous- ja yritystuet
Vaikka molemmat tukimuodot tiedetään haitallisiksi, koska ovat käytännössä pelkkää säilyttävää tukea, eivätkä kannusta k921626Persut palkkaavat verorahoilla
avustajikseen lapsiaan ja naisystäviään. Juuso on palkannut avustajakseen oman poikansa. Hänen koulutustaustastaan ei2691448