Kirjaimet seuraavissa lauseissa

votelo

Jos kysytään, montako u-kirjainta on lauseessa "Serkkuni asuu Düsseldorfissa", niin onko oikea vastaus kolme vai neljä? Entä onko lauseessa "Citroën on ranskalainen autonvalmistaja" yksi vai kaksi e-kirjainta? Voidaanko ü katsoa myös u-kirjaimeksi tai y-kirjaimeksi ja ë e-kirjaimeksi? Sillä tätä kyselen, että kun nuo eivät kuulu suomen kielen aakkosiin, mutta voivat kuitenkin tietysti esiintyä myös suomenkielisessä tekstissä. Ja kun ä ja ö eivät saksan kielessä ole omia kirjaimiaan, ja jos joku saksankielinen laskisi saksankielisestä tekstistä kirjainten esiintymiset, niin laskisiko hän siis ä:t a-kirjaimiksi ja ö:t o-kirjaimiksi?

8

132

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lauseessa ”Serkkuni asuu Düsseldorfissa” on kolme u-kirjainta. En kyllä ymmärrä, miksi pitää kysyä noin vaikeasti, kun tarkoitus on kysyä vain, onko ü eri kirjain kuin u.

      Se, mitä missäkin kielessä sanotaan eri kirjaimeksi kuin jokin muu, on sopimuskysymys eikä erikoisen mielenkiintoinen muuten kuin että siihen voidaan vastata eri tavoilla. Esimerkiksi saksassa voidaan laskea ä eri kirjaimeksi, a-kirjaimen muunnelmaksi tai jopa ae-yhdistelmää edustavaksi.

      • votelo

        Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
        Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.


      • maallikko v
        votelo kirjoitti:

        Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
        Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.

        Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.


      • laksaant egyyy
        maallikko v kirjoitti:

        Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.

        Ja sitroenistä,,, tarke tai aksenttimerkki on vain kirjaimen lisuke. Siis KIRJAIMEN lisuke. Ja tässäkin tapauksessa treeman tarkoitus on vain osoittaa kirjaimen poikkeava ääntämys. KIRJAIMEN.


      • maallikko pohtii
        maallikko v kirjoitti:

        Ihan maallikkona kommentoin, että ü on saksalainen y suomalaisissa aakkosissa. Joten esittämässäsi lauseessa on kolme u:ta.

        Sitten vielä tästä saksalaisesta yystä.

        Saksaksi u umlaut. Tässäkin tapauksessa kyse on ääntämiseen liittyvästä merkistä. "... takavokaalin muuntumisesta etuvokaaliksi sanaa taivutettaessa..." Näinhän se on: kokeilin ääntää uu - takaa se tulee - sitten yyy - eteen se muuttuu.

        Joten saksalainen y.


      • laksaant egyyy kirjoitti:

        Ja sitroenistä,,, tarke tai aksenttimerkki on vain kirjaimen lisuke. Siis KIRJAIMEN lisuke. Ja tässäkin tapauksessa treeman tarkoitus on vain osoittaa kirjaimen poikkeava ääntämys. KIRJAIMEN.

        Tuokin riippuu kielestä. Olisi jokseenkin turhaa yrittää selittää tuollaista esimerkiksi ä-kirjaimen pisteistä suomalaiselle tai ruotsalaiselle.

        Muuten, nimessä Citroën treema osoittaa pikemminkin normaalin kuin poikkeavan ääntämyksen. Se kertoo, että e ääntyy erillisenä eikä muodosta edeltävän o:n kanssa yhdistelmää, joka ääntyisi ö:nä. Ääntämys on niin normaali, että edes seuraava n ei siihen vaikuta. Vastoin suomalaisten yleistä luuloa ääntämys ei ole ”sitroääng” vaan ”sitroen”.


      • votelo kirjoitti:

        Ajattelin, että jos suomenkielisestä tekstistä laskettaisiin kirjainten esiintymiset, niin miten pitäisi tehdä tilanteessa, jos tekstissä olisikin ü, kun se ei kuitenkaan suomen aakkosiin kuulu. Eli mietin vain voitaisiinko se katsoa tässä u-kirjaimen muunnelmaksi ja siten laskea u-kirjaimeksi. Otan nyt esimerkiksi tuon antamani lauseen: A 2 B 0 C 0 D 2 E 2 F 1 G 0 H 0 I 2 J 0 K 2 L 1 M 0 N 1 O 1 P 0 Q 0 R 2 S 6 T 0 U 3 V 0 W 0 X 0 Y 0 Z 0 Å 0 Ä 0 Ö 0
        Eli nythän ü jäisi pois. Se kai pitäisi sitten ilmoittaa erikseen, jos teksti sisältää suomen aakkosiin kuulumattomia kirjaimia. Ja onko siis niin, että tuossa toisessa esimerkkilauseessani on yksi e-kirjain? Nämä voivat tuntua turhanpäiväisiltä pohdinnoilta, mutta pyytäisin silti, että saisin asiallisia vastauksia. Enkä siis sano, että vastauksesi olisi epäasiallinen, päinvastoin. Tarkoitan nyt tätä viestiäni.

        Tässä ei ole mitään itsessään oikeaa tai väärää, vaan kyse on siitä, millaisen esiintymistilaston haluat laatia. Sen taas pitäisi riippua laatimisen tarkoituksesta.

        Normaalissa suomenkielisessä tekstissä ü-kirjain on niin harvinainen, että on tavallisessa tilastoinnissa yhdentekevää, lasketaanko se u:ksi, y:ksi tai joksikin muuksi – vaikutus kuitenkin häviää jonnekin kuudennen desimaalin pyöristysvirheeseen, kuvaannollisesti sanoen. Jos kuitenkin on tärkeää tietää juuri ü:n frekvenssi, se pitää tietysti laskea erikseen.

        Viimeksi kun tein kirjaintilaston, tein sen ”Vierasnimikirjan” käsikirjoituksesta taittajaa varten. Silloin ei ollut olennaista se, montako kertaa mikin merkki esiintyy, vaan se, mitä merkkejä teksteissä on (ja niitä oli aika paljon ja hankaliakin). Tämä on hyvin olennaista muun muassa fonttien valinnan kannalta. Ja silloin toki jokainen merkki pitää ottaa erikseen.

        Muuten, kirjaimet c, q, w, x ja å kuuluvat suomen kielen aakkosiin suunnilleen yhtä vähän tai yhtä paljon kuin ü (tai vaikkapa é). Eri asia on, että ne kuuluvat perinteiseen suomalais-ruotsalaiseen aakkostoon, jolla on oma historiallinen taustansa.

        Mitä tulee erityisesti ü:hyn, niin muun muassa saksassa, virossa ja turkissa se on selvästi erillinen kirjain. Tätä kuvastaa sekin, että sille on oma näppäimensä. Sen sijaan esimerkiksi ranskassa ja espanjassa ü on luonteeltaan vain u-kirjain, johon liittyy tarke; tarke osoittaa, että kirjain ääntyy kuten normaali u, ympäristössä, jossa ääntämys muutoin olisi tästä poikkeava.


      • Cistroään-kuski
        Yucca kirjoitti:

        Tuokin riippuu kielestä. Olisi jokseenkin turhaa yrittää selittää tuollaista esimerkiksi ä-kirjaimen pisteistä suomalaiselle tai ruotsalaiselle.

        Muuten, nimessä Citroën treema osoittaa pikemminkin normaalin kuin poikkeavan ääntämyksen. Se kertoo, että e ääntyy erillisenä eikä muodosta edeltävän o:n kanssa yhdistelmää, joka ääntyisi ö:nä. Ääntämys on niin normaali, että edes seuraava n ei siihen vaikuta. Vastoin suomalaisten yleistä luuloa ääntämys ei ole ”sitroääng” vaan ”sitroen”.

        No ei nyt ihan noinkaan. "Citroën" äännetään [sitʁɔˈɛn], ja ɛ-äänne on lähempänä suomen ä:tä kuin e:tä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.

      Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse
      Maailman menoa
      75
      4537
    2. Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"

      Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky
      Maailman menoa
      106
      3781
    3. Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"

      Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä
      Maailman menoa
      142
      3473
    4. Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen

      Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.
      Maailman menoa
      37
      1970
    5. Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä

      Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575
      Maailman menoa
      69
      1921
    6. Mitä on tullut

      Entisen abcn rakennuksen tilalle se oli tyhjillään monta vuotta siellä oli jo nyt valot onko huoltoasema? 5:30.
      Haapavesi
      89
      1229
    7. Harmi nainen kun

      olet niin elähtäneen näköinen. Miestä et koskaan löydä itelles. j
      Ikävä
      120
      1050
    8. Palosta selvinnyt 18 vuotias munira tarvitsi tulkin kun puhui Iltalehdelle

      Suomessa asuva 18 vuotias tarvii tulkin !!! Tää Suomea puhumaton on palossa kuolleen naisen veli ja asui perheen kanssa.
      Vantaa
      131
      963
    9. Minne pyydän sut?

      Jotta saan nähdä 🤨
      Ikävä
      57
      933
    10. Mikä homma?

      https://share.google/NvruSS4P4EzjTWPov Poliisilla oli keskiviikkona 4. maaliskuuta yksityisasunnossa Saarijärvellä tehtä
      Saarijärvi
      25
      837
    Aihe