Korjauskelvottomaksi on vaurioitunut jo toistakymmentä reaktoria. Niitä jokaista väitettiin rakentamisvaiheessa 100% turvallisiksi. Kuitenkin jokainen kohtasi ennalta odottamattoman ihmisen aiheuttaman tuhon. tsernobyl 1kpl, fukushima 4kpl, harrisburg 1kpl yht 6kpl ovat ehkä kaikkein tuhoisimmat. Lisäksi yksittäisiä ytimen sulamisia on tapahtunut mm saksassa, englannissa, ranskassa, tsekeissä ja muutamissa muissa maissa. Jo nyt on 3% energiantuotantoon rakennetuista "haavoittumattomista " reaktoreista tuhoutunut tai kokenut vähintään ytimen sulamisen, tasaisen vauhdin talukolla 5% tuhoutuu suunnitellun käyttöiän aikana. Kymmenestä reaktorista tuhoutu yksi noin 50% todennäköisyydellä.
ydinnonnettomuuden todennäköisyys suomen maaperällä lähestyy 50%
Nipa No. 6
887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Luetteles nyt ne toistakymmentä korjauskelvottomiksi vaurioituneet noiden 6.n lisäksi. Niistä kun ei alalla tiedetä mitään. Käyttöiän tullessa täyteen on normaalia, eikä niitä lasketa. Nipalla on nähtävästi enemmän tietoa, joten kansa odottaa.
Kyseessä on taaskin vihreä valhe. Mitään todisteita ei ole. Sairas vihertrolli vaan kopioi täysin perätöntä skeidaa tänne.
Tshernobylin kaltaista onnettomuutta ei voi sattua Suomen maaperällä, koska moinen grafiittihärveli ei saisi täällä rakentamislupaa.
Tsunami ei voi tuhota voimalaa Suomes maaperällä, kuten Fukushimassa kävi.
Harrisburg oli tyypillinen laitoksen sisäisistä syistä alkunsa saanut onnettomuus. Kukaan ei kuollut, ei mainittavia päästöjä. Ei voida kieltää, etteikö näin voisi käydä Suomessakin.
Tshernobylin ongelma ei ollut grafiitti eikä härveli vaan harkintakykynsä menettänyt henkilökunta. Grafiittihidasteiset ovat erittäin turvallisia, ei niissä ole tshernobylin lisäksi ollut suuria ongelma, prosentuaalinen tuhoutumisaste taitaa olla jopa hiukan matalampi kuin keskimäärin. Tshernobyl jos mikä oli tyypillinen esimerkki käyttöhenkilökunnan virheestä. Suomessa vastaava riski on niin pieni että käytännössä sitä ei edes ole.
Fukushiman tuhoutuminen oli seurausta suunnittelijan virheestä joka jotenkin ihmeellisesti pääsi livahtamaan kaikkien tarkastusjärjestelmien läpi. Dieselmoottoreiden sijoittaminen pihallle 4km syvän valtameren rannalla maanjäristysherkällä alueella on tietenkin käsittämätöntä. Suomessa vastaavan tyyppisten virheiden livahtaminen turvatarkastusjärjestelmien läpi on niin epätodennäköistä että käytännössä vastaavan tyyppistä riskiä ei edes ole. Esimerkkinä järjestelmän toimivuudesta on mm Loviisan meriveden korvaavan jäähdytysjärjestelmän suunnittelun aloittaminen viime vuonna, kun huomattiin että levä- tai öljylautan rantautuminen estäisi meriveden käyttämisen jäähdyttämiseen ja vuorokauden kuluttua laitos puhaltaisi ilmakehään.
Harrisburg taas oli ikävien sattumien summa, vastaavan tapahtuminen suomessa on epätodennäköistä, käytännössä vastaavaa riskiä ei ole.
Yleisin reaktorityyppi on kevytvesireaktori ja niistä on erilaisten ennakoimattomien suunnittelu, sijoitus tai käyttövirheiden takia tuhoutunut vain 2%. "tasaisen vauhdin talukolla" tuhotumisaste jää korkeintaan muutamiin prosentteihin ja yksi kymmenstä tuhoutuu vain muutaman kymmenen prosentin todennäköisyydellä, tuskin kuitenkaan suomessa.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_civilian_nuclear_accidents
Eivät ne grafiittihidasteiset ole erittäin turvallisia. Pääongelmana on reaktorifysikaalinen epävakaus; häiriötilanteet johtavat helposti positiiviseen reaktiivisuuskytkentään kuten Tshernobylissä. Sama voi tapahtua suurien vuotojen seurauksena, esim jäähdytyskanavien kollektorin murtuessa.
Kaksi edellistä kommentoijaa ovat mielstäni molemmat oikeassa, vaikka ottavatkin eri suunnan katsontakannan. Tsernobyl-tyyppiset voimalat voivat olla myös epävakaita (mm Sosnovyi Borg 1979, vaiettu tapahtuma), mutta onnettomuus johtui myös monesta muusta tekijästä. Veikkaisin, että tärkein syys Tsernobylin onnettomuudelle oli se, että operaattorit eivät tunteneet riskejä ja voimalan ominaisuuksia.
Venäjällä oli tuohon aikaan melko huono turvallisuuskulttuuri. Onnettomuuksia ja läheltä-piti-tapauksia salattiin, eikä niitä edes aina kirjattu. Voimaloiden välillä ei kulkenut elintärkeää tietoa.
Laitoksen suunnittelijat tunsivat voimalan ominaisuudet. Kyseisen testin ohjeistuksessa mainittiin, että tehoa ei saa päästää tietyn rajan alle- tai muussa tapauksessa testi on keskeytettävä. Tätä ei kuitenkaan mitenkään perusteltu ja eikä kyseisestä asiasta ollut mitään muutakaan tietoa. Tsernobylin voimalan operaattorit jatkoivat testiä siitäkin huolimatta, että voimalan teho putosi alle sallitun. Kukaan täyspäinen ei tekisi tätä, jos tuntisi riskin.
Kun reaktori oli tukehtumassa, niin testistä päätettiin luopua. Tässä vaiheessa käynnistettiin myös pääkiertopumppuja. Miksei media puhu lainkaan tästä? Kylmää vettä tulvi rekatoriin ja se taas tarkoittaa käytänössä sitä, että kaasupoljin painetaan lattiaan kiinni, etenkin kun jarrut, eli säätösauvat olivat lähes kokonaan pois pelistä.
Koko maailma keskittyi vain positiiviseen tehokertoimeen, joka on vain yksi osa totuudesta. Jos jäähdytysvesi on kylmää ja reaktori on jo valmiikksi epävakaassa tilanteessa, negatiivinenkaan tehokerroin ei estäsi tehon ryntäämistä ja korjausliike tapahtuisi kuitenkin liian suurella viiveellä. Reaktori voi rynnätä millisekeunneissa, kun taas takaisinkytkentä toimii sekunneissa.
Polttoaineen lämmön suhteen olisi pitänyt olla hyvinkin negatiivinen tehokerroin, koska Tsernobylin polttoaine on laihahkoa ja nyt oltiin kierron lopussa. Mutta se tuntunut juurikaan jarruttavan karkuun päässyttä reaktoria, koska sekin on lopulta liian hidas takaisinkytkentä ja alkoi toimimaan vasta 110-kertaisella teholla.
Tsernobyl räjähti siksi, että - se oli mahdollista. Aikaisemmin olen pukenut tämän muotoon: Tsernobyl räjähti siksi, että se on ydinvoimala. Saat valita omasi, minua ei vähempää enää voisi kiinnostaa.
kaikki mikä on mahdollista tapahtua myös tapahtuu,ennemmin tai myöhemmin.
Eli suuri meteoriitti törmää maapalloon? Todennäköisintä on suuri pandemia liikakansoituksen seurauksena. Ajankohta vielä avoin.