Espoon hyväksikäyttötapaukset

Seurakunta tiesi arvostetun työntekijänsä hyväksikäytöistä jo 70-luvulla mutta teot saivat jatkua vielä kahdella vuosikymmenillä.
Merkillisintä asiassa lienee se kun seurakunnassa on tehty salassapitosopimus työsuhteen päättyessä 2001.

Alla seurakunnan oma selitys:

"ensimmäiset hyväksikäyttöepäilyt nousivat esiin jo 1970-luvulla."

"Tekoihin liitetyn nuorisotyönohjaajan työsuhde seurakunnassa päättyi vuonna 2001. Työsuhteen purkuun liittyy salassapitosopimus, joka on edelleen voimassa."
http://www.esse.fi/1588-vanha-hyvaksikayttotapaus-selvitettiin

Otit esiin tärkeän asian. Sen miten nuoria naisia on ennen kohdeltu ja miten nämä ovat muuttuneet.

Nuoret eivät ole kertoneet tapahtunutta. Miksi? Onko syy ollut häpeä ja pelko että heidät laitetaan syytteeseen? Näinhän se aivan liian usein oli vuosia sitten.

”Selvityksessä nousi kuitenkin esiin myös asia, joka on lähes ennallaan: nuori ei välttämättä kerro seksisuhteesta aikuisen kanssa aikuisille, vaan puhuu toisille nuorille.”

Kyse kun ei ole raiskauksesta vaan viettelemisestä. Tytöillä etenkin syntyy hyvin ristiriitaisia tunteita.

”Hyväksikäyttöepäilyjä selvitettiin kahteen otteeseen, ja Korkmanin saaman käsityksen mukaan asiaan tartuttiin varsinkin 1990-luvulla tosissaan. Epäilyksiin ei kuitenkaan saatu selvyyttä, koska asianosaiset nuoret kiistivät epäilyt tai henkilöt, joita asia koski, eivät halunneet todistaa asiassa.”

Siihen kun lisätään se että tällä henkilöllä oli erikoinen asema:
”…tekoihin liitetyllä nuorisotyönohjaajalla oli seurakunnassa vahva asema, ja hän sai muilta nuorilta ja seurakunnan työntekijöiltä voimakasta tukea.”

Aina kun tällainen ristiriita syntyy, voi olla vaikeaa selvittää mitä oikein on tapahtunut. Se myös vaikeuttaa niitä, joita ei uskota. Autoratiiviset yhteisöt ovat hyvin alttiita tällaiselle. Johtajia ja esimiehenä toimivia voi olla joskus suorastaan mahdoton laittaa vastuuseen.

”Tapauksiin liitetty nuorisotyönohjaaja oli työyhteisön sisällä kiistelty henkilö. Osa työtovereista asettui voimakkaasti hänen puolelleen ja piti arvostettuun työntekijään kohdistuvia vahvistamattomia epäilyjä tahallisena mustamaalaamisena.”

Oli sitten kyse uskonnollisista yhteisöistä tai muista valtajohtamiseen liittyvistä järjestöistä. Näitä ovat urheiluseurat, koulut, partiot ja muut vastaavat.

Onko siis oikein että näillä seksuaalirikoksilla on 20 vuoden vanhentumissääntö?

”Todistajat eivät voi saada lausuntojaan poliisin tutkittavaksi ja oikeudessa vahvistetuiksi. Myöskään teoista epäillyllä osapuolella ei ole enää vanhentumisen jälkeen mahdollisuutta todistaa syyttömyyttään”, Vikström sanoo.
http://www.esse.fi/1588-vanha-hyvaksikayttotapaus-selvitettiin

Onneksi nämä rikokset ovat vähentymään päin, kaikki esiin tulleet ovat tapahtuneet vuosikymmeniä sitten. Suvaitsevaisuuden lisääntyessä uskaltavat nyt nekin tehdä ilmoituksen tai edes puhua asiasta, joita olisi ennen kohdeltu hyvin suvaitsemattomasti.

Nyt voi ilman pelkoa ja häpäisemistä ilmaista tapahtuneen ja on monia kohteita joihin voi ja saa ottaa yhteyttä ilman tuomitsemisen pelkoa.

Nyt ei siis ole enää tehtävissä kuin tukea näitä väärinkäytöksen uhreja.

”…nykyinen kirkkoherra Roger Rönnberg on pyytänyt tapahtumia ja väärinkäytösten puutteellista selvittämistä anteeksi seurakunnan puolesta. Rönnberg kertoo, että kaksi hyväksikäyttöä kokenutta naista on saanut seurakunnalta taloudellista tukea psykoterapiaa varten.”
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/esse-espoon-hyvaksikayttotapaus-selvitetty/

Helsingin uutiset kertoo nyt samasta hyväksikäytöstä kirkossa.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/256190-tytto-tuli-raskaaksi-seurakunnan-tyontekijalle-vuosia-kestanyt-laaja