Olitko nainen hyvä matikassa koulussa?

Nöy, kun ihan perseestä. Mä oon tunneälykäs.Olin hyvä piirustuksessa ja ainekirjoituksessa.
Ollaan vastakohdat. Mennäänkö naimisiin ja tehdään viisaita, taiteellisia lapsosia? Vastakohdat täydentää toisiaan.
Olemme kuin magneetin navat
sinä plus minä miinus
sinä tarzan minä jane

Koita jo päästä tuosta tunteestasi yli.

Yleensä tuijotin matikan opea, ihan silleen kun se olisi ollut hullu, kun multa kysyy..

hahmotus jees mutta yleensä matikassa aivan surkea.

Mitäpä luulet! Ei kyllä olisi uskonut... :D

Todella huono. Sen sijaan äidinkieli vahva.

Huono matikassa, lukion päästötodistuksessa tais numero olla vitonen :D Enempi taidepuoli on mun alaa. ;)

se ei ikinä ollut vahvuuteni, menin sekaisin jos joku häiritsi tai oli ihan höpö eiku söpö

Olin.

en silloin, kun pitäisi hahmottaa avaruudellisia. Ei kiinnosta sitten yhtään enkä tajua, enkä näe.
Matikka kiinnosti ja meni suht hyvin ammattiaineena, kun siinä oli jokin järki ;) mukana.

Olin tosi huono siinä, tarttisin yhä matikanopea, anyone?

Avaruudellinen hahmottamine ?
Mikko Läppälamppu ?

Ihan surkea

Ala-asteella olin oikeastaan aika haka päässälaskussa, mutta sen jälkeen oon taantunu kovasti.

Tästä meidän 1 1 yhtälöstä nimittäin aina on summana 0 tai 1 :,(.

Tarvitsen tukiopetusta....

Hitsit. Ala-asteella erityismaininta todistuksessa matemaattisesta lahjakkuudesta. Ysillä vetelin kymppejä matikan kokeista. Juu jopa 10 kun lisätehtävätkin oikein. Lukiossa vain 8. Hieman tympii vieläkin, vaikka siitä aika kauan.

että näin. Tämä tarina on tosi. Uskokaa tai älkää nyt löytyy laudaturin kirjottaneita. Eikä siinä mitään. Se on vain kiva :D

kannattaa hahmotella. Hahmottomana on hankalampaa.

Olen todennut täällä palstalla, että hahmottaminen on ihan hukassa. Päissälasku onnistuu ihan summassa.

Ala-asteella istuin yhden tytön kanssa aina jälki-istunnossa, kun en osannut kertotaulua ja heti monesti. En oppinut niitä millään :( Opettaja veti moesti silmänsä kieroon vuokseni. Olin aivan toivoton tapaus.
Ylä-asteella kamalinta olivat matikka, fysiikka ja kemia. Ne olivat kauhu tunteja. En tehnyt edes läksyjä. Kokeista sain armosta viitosia.
Lukiossa tapahtui jotain kummaa.
Todennäköisyyslaskenta olikin kiehtovaa.Geometria hauskaa. Funktioit alkoivat elämään omaa eläänsä päässäni. mitä enemmän kiinnostuin, sitä enemmän opin ja sitä enemmän kiinnostuin, opin, kiinnostuin....
Mutta fysiikka ja Kemia, ne olivat hirveitä.

Yläasteella matikka, laaja matikka 9. Kaupalliset aineet, matikka,,,, ei maata mullistavaa.
Parissa testissä avaruudellinen hahmottaminen ilmoitettu kiitettäväksi.
Näen kyllä asioiden kokonaisuuksia melko helposti. Mitähän muuta se pitäisi sisällään. Avaruuteen lähden vain Hänen

AP....miksi se sinua kiinnostaa?

mutta vieraissa kielissä vielä huonompi. En ollut missään hyvä kun en jaksanut keskityttä opiskelemaan edes mitään. Olin vain omissa aatoksissani ;)

Itse olin / olen huono matikassa ja lasten palapelienkin kokoaminen haastavaa.

Ajattelin, että hahmotuskykyä tarvitsee piirtäessä

Olinkeskiverto opiskelematta mitään.
Avaruudellinen hamottaminen on enemmänkin kaikkea muuta kuin kaavoja.

Meillehän on kaavat annettu jo valmiiksi, kunhan vain arvoja niihin asettelee.

Mikä on rakkauden kaava, se on tärkeempi kysymys täällä, tai ainakin useimmille. Se on kemiaa, ei matematiikkaa heh.