menetettiin kesällä 1944 usein niin nopeasti, että uusilla tykeillä ei ehditty edes laukausta ampua ennen kuin se päätyi vihollisen eli puna-armeijan käsiin.
Mahtoi kenraali Nenosta ketuttaa =)
Mahtoi kenraali Nenosta ketuttaa =)
Suomen armeijan tykistöä
Pussinperä
874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä tykkikalustoa menetettiin, mutta suurin syy oli tulitoiminnan jatkaminen niin kauan, ettei tykkejä kyetty evakuoimaan.
Torjuntavoitot saavutettiin erityisesti tykistön tehokkaalla käytöllä.
Nenosta ketutti, kun Marski huomautti Perkjärvellä jääneen huomattavan paljon ampumatarvikkeita vihollisen käsiin.
Niin mutta paljon tykkikalustoa jäi vastustajan käsiin kesällä 1944 puna-armeijan suurhyökkäyksen alkuvaiheessa ja jokainen menetetty ase oli korvaamaton.köyhälle armeijalle.
Syy tähän oli se, että venäläiset etenivät niin nopeasti ettei raskasta kalustoa saatu mukaan.
riittävästi torjuntavoittoihin.
"Niin mutta paljon tykkikalustoa jäi vastustajan käsiin kesällä 1944 puna-armeijan suurhyökkäyksen alkuvaiheessa ja jokainen menetetty ase oli korvaamaton.köyhälle armeijalle."
Suomalaiset menettivät jatkosodassa kaikkiaan 318 tykkiä ja niistä vuonna -44 308 kpl muut 10 kpl aikaisemmin. Näistä osa 42 kpl oli vanhentuneita jäykkälavettisia tykkejä, joista osasta olivat kaikki ammukset ammuttu loppuun ja niitä ei ollut edes varastossa ne oli hankittu tykkien oston yhteydessä ulkomailta, joten ne hylättiin käyttökelvottomina.
Osasyynä menetyksiin oli kuten yllä on maininta tulitoiminnan jatkaminen viimeiseen saakka ja osalla vanhimpia malleja ampumaetäisyydet olivat niin lyhyet, että vihollinen pääsi yllättäen tuliasemiin. Suurin osa menetetyistä tykeistä oli tosi pahasti vanhentuneita.
Tykkejä oli kuitenkin varastossa riittävästi 1.1.1944 2648 kpl ja 15.9.1944 menetysten jälkeenkin 2492 kpl, joista vajaa puolet oli käytössä. PM jopa suunnitteli vuodan -44 alussa perustettavaksi 10 lisä patteristoa jolloin patteristojen lukumäärä olisi noussut olemassa olevasta 90 patteristosta 100 patteristoon mutta koulutettua henkilökuntaa ei ollut tarpeeksi eikä jalkaväki halunnut luovuttaa henkilöstöstään tuhansia miehiä tykistölle koulutukseen.
Neuvostoliitto vastaavasti menetti Suomelle kaikkiaan 848 tykkiä hyökkäysvaiheen aikana 1941.
Pieni kansa joutuu käyttämään kaikkia resursseja. Osa miehistä ja vetokalustosta oli kylvötöissä vielä hyökkäyksen alkaessa. Kansalaiset tarvitsevat ruokaakin.
oli noin 8 % henkilöstöstä.
Kannaksella määrättiin kumma kyllä vielä 10.6. aamulla tykkivaljakot ja traktorit linnoitustöihin VT-asemaan. Se oli osa syy varsinkin 10.D:n lähes koko kaluston menetykseen.
Panssarit olivat ainakin tarpeeksi kaukana 1940 rajojen sisällä.
Avaus on yhden ja saman mielisairaan Lieksan lerppakullin tekemä.