Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa joulurauha oli lakien mukaan voimassa 20 vuorokautta alkaen jouluaatosta ja päättyen nuutinpäivänä.[4] Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan.
Nykyään joulurauha julistetaan vuosittain paitsi Turussa, myös muun muassa Naantalissa [5], Porissa, Porvoossa, Raumalla, Torniossa ja Uudessakaupungissa. [6] 1960-luvulta lähtien tapaa on elvytetty joillakin muillakin paikkakunnilla.[7]
Joulurauhan julistus Turussa
Joulurauhan julistus Turun Vanhalla Suurtorilla 2009.
Joulurauhan julistamisen perinne jatkuu Suomessa ennen kaikkea Turussa, jossa julistus luetaan Vanhalla Suurtorilla kello 12. Turun julistus alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Soittokunta soittaa Artturi Ropen säveltämän Sotamarsalkan hopeatorvet -alkufanfaarin ja julistuksen lukija astuu Brinkkalan talon parvekkeelle. Lopuksi lauletaan Maamme-laulu ja tilaisuuden musiikista vastaava Laivaston Soittokunta[8] soittaa Porilaisten marssin.[9] Joulurauhan julistustilaisuuden kuoro on Mieskuoro Laulun Ystävät. Julistuksen on tavallisesti lukenut Turun kaupungin kansliapäällikkö. Vuodesta 2003 vuoteen 2012 joulurauhan julisti ensin kansliapäällikkönä ja kaksi viimeistä joulua apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto, joka jäi virastaan eläkkeelle vuonna 2013. Kansliapäällikön virka on lopetettu vuonna 2010.[10] Vuonna 2013 joulurauhan julistajaksi valittiin protokollapäällikkö Mika Akkanen.[11]
Martti Lutherin virren veisaaminen tuli tavaksi vuonna 1903.[2] Joulurauhanjulistus on radioitu vuodesta 1935, televisioitu vuodesta 1983 ja se lähetettiin ensimmäisen kerran suorassa internet-lähetyksessä vuonna 2006[12]. Tapahtuma lähetetään myös ulkomailla asuville Ylen ulkomaanpalvelun avulla.
Nykyisin luettavan julistuksen kirjoitti maistraatin sihteeri muististaan Turun palon jälkeen vuonna 1827. [13]
Vaikka joulurauhan julistuksessa uhkaillaan tavallista ankarammilla rangaistuksilla joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista, joulurauhalla ei ole ollut vuoden 1889 jälkeen mitään oikeudellista merkitystä.[14]
Joulurauhan julistus luetaan suomeksi ja ruotsiksi ja sen teksti on seuraavanlainen:[15][16][17][18]
Huomenna, jos Jumala suo,
on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;
ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla
kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään
sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,
sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin
laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee,
on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen
rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta
ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin
kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.
I morgon, vill Gud,
infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest;
och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden,
med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira,
och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande,
emedan den, som häremot bryter samt julhögtiden
genom något olagligt eller otillbörligt förfarande oskärar,
gör sig under försvårande omständigheter förfallen till det straff,
lag och författningar för varje brott och överträdelse särskilt påbjuda.
Slutligen tillönskas stadens samtliga invånare en fröjdefull julhelg.
Nykyään joulurauha julistetaan vuosittain paitsi Turussa, myös muun muassa Naantalissa [5], Porissa, Porvoossa, Raumalla, Torniossa ja Uudessakaupungissa. [6] 1960-luvulta lähtien tapaa on elvytetty joillakin muillakin paikkakunnilla.[7]
Joulurauhan julistus Turussa
Joulurauhan julistus Turun Vanhalla Suurtorilla 2009.
Joulurauhan julistamisen perinne jatkuu Suomessa ennen kaikkea Turussa, jossa julistus luetaan Vanhalla Suurtorilla kello 12. Turun julistus alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Soittokunta soittaa Artturi Ropen säveltämän Sotamarsalkan hopeatorvet -alkufanfaarin ja julistuksen lukija astuu Brinkkalan talon parvekkeelle. Lopuksi lauletaan Maamme-laulu ja tilaisuuden musiikista vastaava Laivaston Soittokunta[8] soittaa Porilaisten marssin.[9] Joulurauhan julistustilaisuuden kuoro on Mieskuoro Laulun Ystävät. Julistuksen on tavallisesti lukenut Turun kaupungin kansliapäällikkö. Vuodesta 2003 vuoteen 2012 joulurauhan julisti ensin kansliapäällikkönä ja kaksi viimeistä joulua apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto, joka jäi virastaan eläkkeelle vuonna 2013. Kansliapäällikön virka on lopetettu vuonna 2010.[10] Vuonna 2013 joulurauhan julistajaksi valittiin protokollapäällikkö Mika Akkanen.[11]
Martti Lutherin virren veisaaminen tuli tavaksi vuonna 1903.[2] Joulurauhanjulistus on radioitu vuodesta 1935, televisioitu vuodesta 1983 ja se lähetettiin ensimmäisen kerran suorassa internet-lähetyksessä vuonna 2006[12]. Tapahtuma lähetetään myös ulkomailla asuville Ylen ulkomaanpalvelun avulla.
Nykyisin luettavan julistuksen kirjoitti maistraatin sihteeri muististaan Turun palon jälkeen vuonna 1827. [13]
Vaikka joulurauhan julistuksessa uhkaillaan tavallista ankarammilla rangaistuksilla joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista, joulurauhalla ei ole ollut vuoden 1889 jälkeen mitään oikeudellista merkitystä.[14]
Joulurauhan julistus luetaan suomeksi ja ruotsiksi ja sen teksti on seuraavanlainen:[15][16][17][18]
Huomenna, jos Jumala suo,
on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;
ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla
kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään
sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,
sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin
laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee,
on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen
rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta
ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin
kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.
I morgon, vill Gud,
infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest;
och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden,
med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira,
och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande,
emedan den, som häremot bryter samt julhögtiden
genom något olagligt eller otillbörligt förfarande oskärar,
gör sig under försvårande omständigheter förfallen till det straff,
lag och författningar för varje brott och överträdelse särskilt påbjuda.
Slutligen tillönskas stadens samtliga invånare en fröjdefull julhelg.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tutru