Kuntien ja alueiden kaksikielisyydestä päätettiin aikana, jolloin maassa ei ollut kuin yksi merkittävä vähemmistö. Nykyään vähemmistöjä on jo 148 ja monet niistä suuriakin.
Siksi on outoa, että muut vähemmistöt eivät mitenkään vaikuta kunnan kielisyyteen? Kohta jossain kunnassa voi muunkieliset olla jopa suurimpana asukasryhmänä. Eikö sekään vaikuta kunnan kielisyyteen!?
Mielestäni tämä demografian nopea muutos pitää näkyä MYÖS kuntien kielisyys-asiassa.
Siksi on outoa, että muut vähemmistöt eivät mitenkään vaikuta kunnan kielisyyteen? Kohta jossain kunnassa voi muunkieliset olla jopa suurimpana asukasryhmänä. Eikö sekään vaikuta kunnan kielisyyteen!?
Mielestäni tämä demografian nopea muutos pitää näkyä MYÖS kuntien kielisyys-asiassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuulostahan tämä nykykäytäntö selvästi muita vähemmistöjä sortavalta. Eikö asiasta vois valittaa johonkin kansainväliseen instanssiin, vaikkapa EU:iin tai EN:oon?
Vantaan asukkaista 13,5% on muunkielisiä, 2,5% ruotsinkielisiä ja loput tietysti suomenkielisiä.
Millä ihmeen logiikalla ja matematiikalla Vantaata voi kutsua kaksieliseksi!?
Eikö muut vähemmistöt kuin surut ole samanarvoisia kansalaisia? Eikö muiden vähemmistöjen kieli ole yhtä arvokas kuin yhden rälssivähemmistön kieli?
Kuinka tällaista kielisortoa voi tapahtua nykyaikaisessa demokratiassa ja tasavallassa!?
Virolaiset ja savolaiset ovat ryssiä.
Sveitsissä puhutaan sveitsi ja belgiassa belgiaa.
Taas pari esimerkkiä nettisvekojen keskustelun tasosta...