Löysinpä MMM1951 tällaisen kommentin uutiskatsauksesta:
Ministeri Sundström jätti Suomen vastauksen Neuvostoliiton sotarikollismuistioon varaulkoministeri Gromykolle.
Mitähän on kyseessä ?
Ministeri Sundström jätti Suomen vastauksen Neuvostoliiton sotarikollismuistioon varaulkoministeri Gromykolle.
Mitähän on kyseessä ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
kyse NL:n nootista, jossa kyseltiin palauttamatta jätetyistä neuvostoliittolaisista sotarikollisista. NL oli jättänyt 56 nimeä, joista oli löydetty vain neljännes.
Se oli NL:n vastine ensi vierailullaan Moskovassa olleen pääministeri Kekkosen kyselyyn palauttamatta jääneistä suomalaisista sotavangeista.
Cay Sundströn oli Suomen lähettiläs.
Onko sulla tietoa, katosivatko jäljellejääneet sotarikolliset Ruotsiin ?
Ei kait neukuilla ollut sotarikollisia... :-D
Rysssäthän ei palauttaneet läheskään kaikkia suomalaisia sotavankeja välirauhasopimuksen mukaisesti. Viimeiset vangit palaili Suomeen 1950 -luvun puolivälissä ja varmasti tiedettiin vankileireillä olevan suomalaisia sotavankeja joita rysssät oli laittomasti tuominneet pitkiin vankeusrangaistuksiin. Lisäksi tuli vielä puolensa vaihtaneet loikkarit jotka ei uskaltaneet palata Suomeen.
Eino Hietala oli eräs viimeisistä sotavangeista joka palasi kun stalinin roistovaltio lopussaan oli hetken järjissään vapauttaen osan vangeista. Koko valtiohan pyöri orjatyövoimalla.
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194833136979/artikkeli/viimeinen sotavanki.html
Sotavangit Venäjällä
Tutkija Timo Malmin mukaan jatkosodassa joutui venäläisten vangiksi kaikkiaan 3402 suomalaista. Heistä 1388 kuoli leireillä ja 1938 palasi kotimaahan.
Neuvostoliiton virallisen tilaston mukaan jatkosodassa päätyi vangiksi 2377 suomalaista. Lukujen eroa selittää osaltaan, että Neuvostoliitto otti tilastoissa huomioon vain ne sotavangit, jotka selvisivät vankileirille saakka.
Monet vangiksi joutuneet katosivat jäljettömiin. Osin poliittisista syistä heidän kohtalostaan oltiin pitkään hiljaa.
Eino Hietala oli sotavangeista viimeinen, joka palasi Lappiin.
Välirauhan aikana rajapartiosta sotavangiksi siepattu multialainen Reino Lehtinen pääsi Suomeen takaisin vasta 1959.
Tuohon vangiksi jääneiden lukuun on lisättävä ne sadat suomalaissotilaat jotka ryssät ampuivat kiinniottotilanteissa esim. haavoittuneina tai kostoksi.
3 kuvausta heinäkuun 7. iltapäivän tapahtumista kesällä 1944 Äyräpäässä.
Eversti Ari Rautala: "Sotiemme taistelupaikoilla", Gummerus 2004, kerrotaan sivulla 124 Äyräpään kirkonmäen tapahtumista heinäkuun 7. iltapäivänä mm. näin:
"Iltapäivällä oli kirkonmäellä enää hajanaista vastarintaa, joka päättyi siellä olevien noin 30 puolustajan antautumiseen. Kaikkiaan venäläiset saivat vajaat sata vankia. Vangit ryöstettiin, haavoittuneita ammuttiin hengiltä tai alastomia suomalaisia ajettiin Vuokseen, jonne heidät ammuttiin."
Luutnantti Aukion kertomaa Äyräpäästä 1944
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/sotavanki.htm
Vangiksi
"Tulitus taukosi, Kädet nousivat antautumisen merkiksi. Puna-armeijan yliluutnantti veti Aukion katsomaan, kuinka paljon venäläissotilaita oli kuollut. Mies oli vihainen.
Lähellä ollut kirgiisi ampui erään suomalaisen haavoittuneen sotilaan. Todettiin myöhemmin, että se ei ollut ainoa tapaus."
Pentti Syrjän sotavangeista kertova kirja, Raskas jotos, WSOY 1987, kertoo myöskin tämän tapauksen suomalaisten vankien silmin nähtynä ja koettuna.
Vilho Parkkonen kertoo vangiksi joutumisensa vaiheita:
Sivu 119: "Aivoissa pyöri vain yksi ajatus:ylös, ylös! Parkkonen tiesi, miten käy niiden, jotka jäävät maahan makaamaan. Hän oli nimittäin vangiksi joutumisen yhteydessä nähnyt, miten venäläiset menettelivät puhdistaessaan valtaamiaan suomalaisten asemia. He kiskaisivat jokaisen maassa makaavan pystyyn ja jos joku ei kestänyt seisaallaan, niin kohta ilmestyi sininen reikä otsaan. Sääntönä näytti olevan, että haavoittuneita ei ruveta hoivaamaan."
Naapurit harrasti haavoittuneiden sotavankien ampumista ihan yleisesti. Miksi heidän sotarikoksistaan ei ole tehty minkäänlaista haloota?
Tässä on vielä yksi esimerkki:
Leijonalipun komppania - Suomalaisten sota 1939-1945
"Silloin nousin pystyyn mutta tilaisuuteni pelastautua oli myöhäistä. Minua kohti sojotti kolme neljäkymmentä aseen piippua. Vangitsijoilla oli kiusaus apua minut kuten kävi haavoittuneelle toverilleni hetken kuluttua. Häntä ammutttiin kylmästi päähän."
Kirjoittaja on Paavo Lehtola - teoksesta Leijonalipun komppania.
Neukut ampui pahemmin haavoittuneet systemaattisesti. Vuosalmella he eivät halunneet uimataidottomia ja osin alastomia vankeja, joten nekin ammuttiin. Ne ajetiin Vuokseen ja ammuttiin. Tästä on useitakin kuvauksia monessa eri kirjassa. Monesti ammuttiin kaikki haavoittuneet ja niiden koko hoitohenkilökunta, kuten tehtiin Viipurin Naistensairaalassa 1944 kesällä. Kempin komentopaikkana olleen pankin eteen ammuttiin antautuneita haavoittuneita.
Miksi Suomi ei vienyt aikanaan, tai vie nyt, tätä asiaa sotarikoksena eteenpäin tutkittavaksi?
Pakkohan tässä on minunkin kertoa hieman pvadaa, jos kerran muutkin on alkaneet sille tielle. Vanha vitsihän meni niin, ettei Pravdassa ole totuutta eikä Izvestijassa uutisia.