Kun katselee uutiskuvia uusista 130 m korkeista tuulivoimaloista kiinnittää huomiota siihen, että ne on rakennettu teräksestä.
Luulisi tuollaisen teräsmäärän valmistamiseen kuluvan melkoinen määrä energiaa. Kuinkakohan monta sataa vuotta tuulimyllyn pitää pyöriä, että rautamalmin työstämiseen käytetty energia saadaan takaisin?
Luulisi tuollaisen teräsmäärän valmistamiseen kuluvan melkoinen määrä energiaa. Kuinkakohan monta sataa vuotta tuulimyllyn pitää pyöriä, että rautamalmin työstämiseen käytetty energia saadaan takaisin?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Pääasia että tuntuu hyvältä ja että ainakin viherpiipertäjät uskovat tekevänsä puhdasta energiaa.
ja toimintakuntoon saattamiseen käytetty KAIKKI energia ('energiareppu')tulee takaisin alle kahdessa viikossa sen pyöriessä nimellistehollaan 24h/vrk.
käytetty KAIKKI energia ('energiareppu')tulee takaisin alle kahdeksassakymmenessä vuodessa sen pyöriessä nimellistehollaan 24h/vrk.
Myllyn nimellisteho olisi tänäinen vakiintunut 3MW josta saadaan 24h x 14vrk x 3MW = 1008MWh.
Siitä jää reippaasti ylitse tarpeen?
Laskuoppisi on hölyn pölyä.
1. 3 MW ei ole vakiintunut tuulimyllyteho, vaan edustaa suurimpia myllyjä.
2. 3 MW ei suurimmissakaan ole nimellisteho, vaan maksimi.
3. Tuulimylly tuottaa tätä maksimitehoaan vain osa-aikaisesti parhaissa tuuliolosuhteissa, eikä suinkaan 24 h/vrk kuten esität.
koko tänä päivänä - pienempiä EI rakenneta. Saksassa nousee harjaansa 5MW'in mylly par'aikaa.
Nimellisteho on yhtäkuin siitä saatava maksimiteho - lukee generaattorin tyyppikilvessä.
Laskelmassa otetaan seikat huomioon.
Jos auton moottorin tyyppikilvessä on speksattu 150KW niin se on sen nimellisteho - onko?
Miten määrittelisimme nimellistehon vesiturbiini/generaattorille jos vesistö on tyhjillään?
:D
Kyllä kaikenlaisia laskijoita tämäkin maa päällään kantaa.
Samalle moottorille tai generaattorille voi ilmottaa monia suurestikin toisistaan poikkeavia nimellistehoarvoja. Riippuvat käyttötavasta.
En kehottaisi rasittamaan autoasi jatkuvalla 150 kW teholla, joka paremmin kuvaa autosi huipputehoa.
Turbiinigeneraattorin rakenne ja tehontuottokyky ei mihinkään katoa vaikka ei olisi vettäkään. Samoin Tuulimyllynkin generaattori säilyttää
ominaisuutensa vaikkei tuulisikaan.
Laskelmassasi tuulimyllysi pyörisi koko ajan aamusta iltaan päivästä ja viikosta toiseen teoreettisella nimellis-/maksimitehollaan tuottaen teoreettisen maksiminsa verran energiaa. Hölyn pölyä
Ydinvoimaloiden generaattoreistakin otetaan jatkuvasti suurin mahdollinen teho irti.
Taas kerran täällä rinnastetaan polttomoottorit ja höyryturpiinit/generaattorit toisiinsa, virheellisesti.
NIMELLISTEHO on se teho mikä on TYYPPIKILPEEN merkitty eli NIMETTY - jos esim. laivadiesel - jotka tunnen kuin sen missä lahkeessa milloinkin on - ilmoitetaan 20000 hevosvoimaa NIIN se tarkoittaa tismalleen, että sitä voidaan kuormittaa annetuin speksein.
Lakelmani osoitti JOS se pyörisi sen pariviikkoa speksiensä mukaisesti niin se tuottaisi JUST sen energiamäärän khdessa viikossa. Mikä siinä lähtötilanteessa on niin vaiketa ymmärtää?
Jeesus-Perkele - säästä idiooteilta!!!
Keskustelua käytiin mielestäni erilaisista tehomääritelmistä.
Kysyisinkin: Miksi nimittäisit mainitsemaasi ydinvoimalan generaattorista irti otettavaa "suurinta mahdollista tehoa" ?
(Nimellisteho, maksimiteho, huipputeho jne.jne.)
Toisena kysymyksena tiedustelisin: Mikä erottaa mainitsemasi polttomoottorien, höyryturbiinien / generaattorien ja vaikkapa hevospolkumyllyjen tehomäärittelyt tai -määritelmät toisistaan ?
Höyryturpiineista, sähkömoottoreista ja-generaattoreista voidaan ottaa jatkuvasti suurin mahdolinen teho irti, jos vain jäähdytys riittää. Eli generaattoreiden kyseessä ollen, yksinkertaisesti niin paljon tehoa irti kuin suinkin vain saadaan.
Totta on, että pieniä polttomoottoreita on vaikea suunnitella käymään jatkuvasti samalla teholla. Niistä voi hetkellisesti ottaa huipputehot irti, mutta kauaa ei sitä voi jatkua, kestoiän kärsimättä.
Ydinvoimalaitoksesi ei varmaankaan sitten käytä muuta tehomääritelmää, kuin "suurin mahdollinen teho mitä irti saadaan".
Olipa uusi tehomääritelmä, eikä oikein kerro minulle mitään täsmällistä. En kuitenkaan ole veroisesi atoomiasiantuntija.
Talomme hissin sähkömoottorin konekilvessä on merkinnät 3 kW ED% 50
Voidaanko siis tästä sähkömoottorista ottaa 3 kW teho jatkuvasti irti kuten yleisemminkin mainitset ?
Veneessäni on 139 kW / 3800 1/min potkuritehoinen Volvon meridieselmoottori, jolle Volvo suosittelee jatkuvan käytön nopeudeksi 3600 1/min, vastaten moottoritehoa noin 131 kw suoraviivaisesti interpoloiden.
Käyttäisin moottorista seuraavia tehomääritelmiä.
Huipputeho 139 kW
Jatkuva nimellisteho 131 kW
Polttomoottoreiden muu kuin sähköntuotantokäyttö on puheena muilla palstoilla.
Kyllä tuulivoimaloidenkin generaattorit kestävät jatkuvaa ajoa täysillä, periaatteesa. Jos kuitenkin mitoitusperusteet esim. käyttöikää ajatellen ovat muut, se on eri asia.
Ydinvoimaloiden generaattoreille ei ajo "teho tapissa" 100 000 tuntia - vaikka yhtä soittoa - ole mikään ongelma. Toki niitäkin seisokeissa huolletaan.
Merkillisen kehittynyttä tekniikkaa se ydinvoimaloissa on. Venäläisetkin yrittivät Trimmata voimalasta kaikki tehot irti ,mutta se onneton räjähti. Suomessahan tämmöinen ei ole mahollista koska se on niin erikoisen hyvin suunniteltu ja tehty. Tuleva voimalakin ,vaikka on prtotyyppi ,kestää varmaan ajaa maksimiteholla ja vähän ylikin ,koska tällä palstalla kannattajat niin tietävät kertoa.
Olet taas mukana. Raikkaita mielipiteitä. Mutta niin lapsellisia...
Oletko kuullut ,että lapsen suusta sen totuuden useimmiten kuulee?
Pitäähän teidät aina sillointällöin pudottaa sieltä stulinnasta maankamaralle.
Sanonta ei taida päteä teknistä tietämystä vaativiin asioihin.
Kun on jo noin paljon kestänyt. Koeajoissa niin on joskus Sveitsissä käynytkin. Kone on hajonnut perusteellisesti. Myöhästyi Meri-Porin käynnistys.
Generaattori on itse asiassa huolettomin murikka ydinvoimaloissakin. Se pyörii siellä valtakunnanverkon mukana, ja siitä reaktoriin päin ovat varsinaiset työllistävät laitteet.
Tietääkö edes pyöriäkkö moottorina vai generaattorina ?
On se ydinvoimalatekniikka ihmeellistä.
Voimalaitteen tehoistahan te keskustelitta ,etekä generattoreista ?
Tyypillinen virhe sotketaan maksimiteho ja käytännössä saatava teho.
käytännössä saatava teho on n. 20% maksimista ja sen saa hyvin epätasaisesti ja ennustamattomasti.
Montakohan vuotta tällä tavalla menisi "energiarepun" täyttämiseen?
eli TUULEE - Pohjanmerellä ja Atlantilla tuulee suht' tasaisesti, jolloin annetut lähtökohdat täyttyvät hyvinkin parin viikon täysillä ajoon (oma henkilökohtainen kokemus alueilla olevista tuuliolosuhteista).
Laskelmassa ei oteta huomioon 'käytännössä saatavaa tehoa' vaan laskelmassa oli annettu lähtökohdat. OK.
Jospa sitten viilataan tuohon 20%'in niin se olisi viidesosa nimellistehosta joka oli mainittu 3MW'iksi? Silloin 'reppu' tyhjenee alle kymmenessä viikossa?
Roger?
Paljonkohjan mielestäsi kuluu energiaa, kun rakennetaan 3 Mw mylly. Eli paljonko energiaa kuluu teräksen valmistamiseen, muokkaamiseen torniksi, Lapojen valmistukseen, generaattorin valmistukseen ja vielä koko hökötyksen paikalleen asentamiseen. Siihen kun on rakennettava jonkilainen perustuskin. Helpotettaanpa hieman mylly rakennetaan maalle.
Minusta tuo mainitsemasi alle 10 viikkoa ei tunnu uskottavalta.
Roger?
Kumpi tuottaa enemmän sähköä:
1500 MW ydinvoimalaitos ?
vai
300 kpl a'5 MW tuulimyllyä ?
Tuon takatehovaaran takia kone irrotetaan verkosta alasajossa n. 15 MW:n teholla.
Sitä samaa se periaatteessa tekee kuin sinun hieno meri-turbo-intercooler-diesel-Volvosi. Vääntää akselia vastavoimaa vasten.
Taitaa olla humöörimielellä tehty kysymys, mutta vastataan nyt, kun ei parempaakaan tekemistä ole.
1500 Mw:n ydinvoimala tuottaa keskimäärin noin 1350 Mwh tunnissa, kun ottaa huomioon nykyisen kysynnän (kaikki ostetaan, mitä tehtyä saadaan), pienet huoltoseisokit ja sen ettei ydinpannuakaan ihan koko ajan neula tapissa ajeta.
300 kpl 5 Mw:n tuulimyllyä tuottaa Suomen oloissa keskimäärin 300 - 350 Mwh tunnissa, riippuen vähän vuoden tuulisuudesta.
Hyvin käyvä ydinvoimala, painevesilaitos, pääsee keskimäärin 90 % käyttökertoimeen, eli alle 1200 MW:n vuotuisen keskitehon jäädään.
Venytysajot yms. rassaavat käyttökerrointa pahasti.
Pysytään kiltisti 90 %:ssa. Ei maalailla mitään.
No yhdeksääkymmentä minäkin ajattelin.
Eikös 90 % 1500 Mw:sta ole 1350 Mw, vai kuinka?
Sensijaan tuo 20 - 25 %:n käyttökate 5 Mw:n tuulivoimalalle on teoreettinen, eikä välttämättä pidä paikkaansa, sillä vaikka tuon tehoisia myllyjä jo onkin rakenteilla, ei niiden käytännön tuotoksesta ole vielä sen kaltaista tietoa, kuin noista 2 - 3 Mw:n laitoksista joita on jo jonkun aikaa pyörinyt Suomessakin (3 Mw:n mylly on vasta rakenteilla muistaakseni Ouluun??)
Voi kuitenkin olla, että käyttökate hieman paranee, kun laitos suurenee, sillä se ottaa tuulen korkeammalta kuin pienet.
Kysymys oli osittain humöörimielellä tehty, mutta myös pyrkimyksenä löytää täyspäinen vastaaja. Tuntuu, että ne ovat tällä palstalla harvassa.
Katsoppa noita Jocukon seuraavia höläyksiä ydinvoimalla toimivasta saapasnahkatornistaan.
Kommenttisi oli asiallinen ja pätevä. Olen samaa mieltä.
'käyttökerroin' vs. 'käyttöaste'?
Hyötysuhteeseen sopii käyttää kerrointa ja pidetään sekin ykköstä (1) pienempänä?
"Joka itsensä ylentää, se itsensä alentaa" taitaa päteä vähän kaikkiin asioihin.
Sanoi perimätiedon mukaan joku J. Nasaretilainen jo jokin aikaa sitten.
Niinpä niin, montaa sorttia tuntuu olevan kommentaattoria.
Aina kai se kunnon solvaus asiallisen keskustelun voittaa??
Kyllä niitä virheitä (asia-) tietysti itsellekin sattuu, joten enpä tässä nyt ketään sen enenpää osoittele, pyrin kuitenkin asiallisista lähteistä saatuihin tietoihin asiallisesti esitettynä, sen harvan kerran, kuin tänne kirjoitan.
Alalla vain käytetään ilmaisua "käyttökerroin" puhuttaessa tuotetusta energiamäärästä suhteessa teoreettiseen maksimienergiamärään.
Kai minä saan käyttää sitä täällä, ihan selvyyden vuoksi. Tuo "käyttöaste" kun viittaa enemmän verkossaoloaikaan, ja se ei kerro energiasta täyttä totuutta.
Joopa niin, voipa hyvinkin termit olla noin päin paremmat.
Eiköhän se asia kuitenkin jollain lailla noinkin selvinnyt.
Keskimääräinen vuotuinen käyttöaste... joo, siinä voisi olla hyvinkin oikea termi.
Muuten vain sattui pieni lipsahdus. Unohdin, ettei jutussa olla Suomessa, ja ettei ihan kaikkea kannata täällä ottaa puheeksi.
Täällä keskustelevilla kun on kokemusta lähinnä mopo-luokan voimakoneista - näin ydinvoimalamittakaavassa.
Lipsahduksia sattuu itse kullekin. Ei täällä kannata lähteä soitellen sotahan eikä pilkata väärässä olevaa tai erehtyjää.
Enemmistö kun kuitenkin on liikkeellä mutu-pohjalla.
Kun lukee juttujasi suuren maailman ydinvoimatantereilta tänne mopoluokan Suomeen.
Lausahduksesi ovat aika lailla vaikeaselkoisia. Pysy nyt ainakin erossa siitä meri-turbostasi, ettei käy mitään vahinkoa!
Joo, niinkuin jo totesin tuosta 5 Mw:n myllyistä, niiden todellinen käyttöaste on vielä testaamatta, joten mutua se oli minultakin.
Tuo 20 %:n hujakoilla oli Suomessa käytettäville myllyille, joista valtaosa on vielä kilowattiluokkaa.
Uskoisin, että kun vehkeet suurenee, käyttöastekin paranee juuri tuon lisääntyneen korkeuden takia. Sen lisäksi mitä suurempia laitoksia rakennetaan esim. rannikoille, sitä kauemmas merelle niitä pyritään maisema- ja turvallisuustekijöiden takia sijoittamaan. Ja hieman kauempana merellähän tuulee hieman enemmän
(mutua taas; kunnon skönärit kommentoikoot).
Sen lisäksi tuulivoimassa on vielä se tekijä, että vuotuinen tuulimäärä on erästä hevosmiestä lainatakseni "korkeemmas käres".
Tuo korkeampi käsi siunaa rannikoitamme kuitenkin pitkällä aikavälillä muistaakseni n. 7 m/s keskituulella, mutta sekään ei kerro paljonko noissa tuulissa on sitten sen hyötytuulen osuus, sillä myllythän seisovat kai alle 3? m/s(riippuu vissiin myllyn tyypistä) ,ja pysäytetään, kun tuuli yltyy myrskyksi.
Sikäli huonoa, etteivät ne pysty keräämään pätkääkään energiaa, silloin kun sitä tulisi oikein roppakaupalla (tuulesta irti saatavan energian määrä muistaakseni nousee nopeuden kolmanteen potenssiin; mutua taas, mutta kommentoikaa.)
Siinä taas vähän sitä mutua
Tuo tuulivoimapuoli sinulla on ilmiön puolesta hallussa. Toki se minuakin maalaispoikana kiehtoo. Sikälihän nuoruuteni vietin tavallaan tuulienkin armoilla.
Tuulivoimaloiden ongelma tuntuu olevan niiden maisemapuoli. Ainakin siitä tuntuu nousevan suurin riita. Miksi juuri tänne tuulivoimala..
Korkeemmassa käressä ne myllyt tosiaan pakostakin ovat. Siivistöä lienee vaikea suunnitella sellaiseksi, että se leppoisalla tuulella pyörisi, mutta myös myrskyt hyödyntäisi.
Tuulivoiman kehittämiseen kuitenkin satsataan paljon. Kyllä se yksi varteenotettava sähköntuotantomuoto tulee vielä Suomessakin olemaan.
Täällä ajetaan kesälläkin vielä liikaa kivihiilellä.
tuuli on kyllä sääilmiönä hanskassa, mutta tuo numeromuisti, josta kaikki eksakti tieto pitäisi kaivaa on kyllä huono.
Kaikkihan olisi tietysti haettavissa täältä netistä, mutta usein tulee kirjoiteltua vain muistin varassa.
Mitä tuohon itse energiapuoleen tulee, niin tällainen paljolti ns. Herran hallussa oleva energiamuoto ei valitettavasti mitenkään tämän "24h" nyky-yhteiskunnan perusenergiaksi sovellu, vaan kyllä sitä hiiltä pitää vesivoiman lisäksi polttaa, kuin myös uraania halkaista, jotta koko ajan kasvava energianjano saadaan sammutetuksi.
Puuenergiapuolella tuollaiset paikalliset kaukolämpö-sähkövoimalat ovat tietysti ihan paikallaan lähellä polttoainevarastoja, elikkä metsiä, mutta eivät nekään ongelmaa ratkaise, helpottavat tietysti pieneltä osaltaan.
Kyllä tuulienergiaa tietysti kehitellä kannattaa, mutta sen tulevaisuus voi paljolti riippua vetytekniikasta, jossa on vielä pulmia ratkaistavana.
Kun fuusiostakaan ei vielä näillä näkymin kannata haaveilla senkään vertaa, vesivoimaa ei enää riitä, eikä fossiilisia oikein passaisi lisätä (ehtyvätkin tietysi joskus), ei jää paljon muuta mahdollisuutta, kuin tuo huonoimagoinen fissio; tuskinpa sähkönkulutuksen kasvua millään pakkokeinoinkaan voidaan ruveta hillitsemään.
Tämä sukupolvi kun ei säästä, ja jos löytyy kysyntää löytyy yleensä tarjontaakin keinolla millä hyvänsä.
Öljyn hinnannousu ei paljoa puhuta. Sitä yleisesti ottaen tilataan säiliöt täyteen, kuten ennenkin.
Tuolla Rakennuspalstallakaan eivät lämmityskustannukset hirmuisesti kiinnosta. Pääasia vain, että on mukava olla, niin asuintiloissa kuin autotallissakin. Vesijohdotkin pysyvät lämpiminä ja sulina mukavasti sähköllä.
Sähkönjakeuyhtiöiden riemuvoitto, tyhjien kesämökkien tarpeeton lämmitys talvella, on sekin lyönyt mukavasti läpi - homepeikon pelolla kai.
Ei teräs vielä kovinkaan paljon energiaa kuluta verrattuna Alumiiniin tai Titaaniin. Mutta tosiaan Kyllä siinä aikaa kestää ja melko paljonkin. kyllä se mylly hintansa takaisin maksaa ennen hajoamistaan.
Terästä valmistettaessa käytetään myös kierrätysterästä. Rautaruukki valmisti 2003 n. 4,6 miljoona tonnia terästä, josta 2,2 miljoonaa tonnia oli kierrätysterästä.
Raudan valmistuksessa tarvitaan aina hiiltä ja niinpä Rautaruukissa syntyi 2003 n. 9,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Rautaruukin prosessi on tehokas ja yleensä hiilidioksidia syntyy muualla enemmän per rautatonni.
Suomen tuulivoimyhdistyksen mukaan valmistukseen käytetyn energian takaisintuottamiseen kuluu kolme kuukautta. Kuten aikaisemmin on kirjoitettu, metalleja voidaan kierrättää, jolloin vältytään kuluttamasta neitseellisiä raaka-aineita ja malmin jalostamiseen tarvittavaa energiaa.