TEATTERILAIVA KOKEMÄENJOELLA
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 7.3.2003 klo 19.51
Kansantietouden tallentaja H.A.Renholmin mukaan muinaissuomalaisuudessa sanalla kirkko tarkoitettiin puuta, mihin oli tehty ristin merkki. Kirkko ja markkinat liittyivät kansanperinteessä toisiinsa.
Piispa Henrik teki vuonna 1155 ristiretken Suomen hämeeseen Kokemäenjoen kautta. Pyhäjärvellä oli talot Lalli ja Kurko. Lalli talosta tuli sotajoukko, mikä tuhosi Henrikin sotajoukon Pyhäjärvellä käydyssä vesitaistelussa. Kurko talosta juontaa juurensa Kurki-suku ja Halikon kartano.
Pyhäjärvellä oli suuri kuusi eli kirkko, minkä kaatamisen jälkeen kannolle mahtui makaamaan kahdeksan miestä (arkki). Tämän kannon päälle rakennettiin Pyhäjärven ensimmäinen kirkko.
M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 7.3.2003 klo 19.51
Kansantietouden tallentaja H.A.Renholmin mukaan muinaissuomalaisuudessa sanalla kirkko tarkoitettiin puuta, mihin oli tehty ristin merkki. Kirkko ja markkinat liittyivät kansanperinteessä toisiinsa.
Piispa Henrik teki vuonna 1155 ristiretken Suomen hämeeseen Kokemäenjoen kautta. Pyhäjärvellä oli talot Lalli ja Kurko. Lalli talosta tuli sotajoukko, mikä tuhosi Henrikin sotajoukon Pyhäjärvellä käydyssä vesitaistelussa. Kurko talosta juontaa juurensa Kurki-suku ja Halikon kartano.
Pyhäjärvellä oli suuri kuusi eli kirkko, minkä kaatamisen jälkeen kannolle mahtui makaamaan kahdeksan miestä (arkki). Tämän kannon päälle rakennettiin Pyhäjärven ensimmäinen kirkko.
M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun keskustelua ei synny tein tästä paranneltun version (lisätietoa, kirjoitusvirheet pois).
TEATTERILAIVA KOKEMÄENLAIVAJOELLA V.2.0
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 20.11.2004 klo 12.51
Virallisen version mukaan pakanallinen mahtitalonpoika Lalli tappoi kirveellä englantilaissyntyisen Upsalan piispan Henrikin Köyliönjärven jäällä Kirkkokarin kupeessa 20.tammikuuta vuonna 1156. Totuus asiasta saattaa olla aivan muuta, sillä historia on kirjoittu valloittajan haluamaan muotoon.
Kansantietouden tallentaja H.A.Renholmin mukaan muinaissuomalaisuudessa sanalla kirkko tarkoitettiin puuta, mihin oli tehty ristin merkki. Kirkko ja markkinat liittyivät kansanperinteessä toisiinsa. Näitä yksinkertaisia puuhun tehtyjä kirkkoja on saattanut olla Suomessa jo paljon ennen ristiretkien aikaa.
Piispa Henrik teki vuonna 1155 ristiretken Suomen Hämeeseen Kokemäenjoen kautta. Pirkkalan Pyhäjärvellä olivat talot Lalli ja Kurko. Lalli-talosta tuli sotajoukko, mikä tuhosi Henrikin sotajoukon Pyhäjärvellä käydyssä vesitaistelussa. Kurko-talosta juontaa juurensa Kurki-suku ja Halikon kartano. Voi vain kysyä, keneltä ovat peräisin Halikon hopea-aarteen esineet, korkea-arvoiselle kirkonmiehelle kuulunut upea krusifiksi ja monet ristiriipukset?
Pyhäjärvellä oli suuri kuusi eli kirkko, minkä kaatamisen jälkeen kannolle mahtui makaamaan kahdeksan miestä (vrt. Nooan arkki). Tämän kannon päälle rakennettiin Pyhäjärven ensimmäinen kirkko. Piispa Henrikin ristiretki Hämeeseen oli teatterilaiva, todellisuudessa valloitusretki.
M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]