Olisi mielenkiintoista tietää nko keskustalla työmarkkinapoliittisia, tuoreita periaate- tai tavoiteohjelmia, joissa otettaisi kantaa työsuhteiden osa-aikaisuuteen.
Nämä SAK:n "epätyypillisiksi" nimittelemät työsuhteet taitavat nyt nousta työmarkkinapoliittisen keskustelun pintavaahtoon, kunhan AKT:n lakko päättyy ja neuvottelut sen alkuperäisestä syystä lähtevät käyntiin.
Osa-aikaisten työsuhteiden maailmahan ei ole lainkaan ongelmaton. Siksi olisi hyvä, jos keskustallakin olisi asiaan selkeä ja perusteltu kanta.
Palvelualoillahan tarvitaan osa-aikaisia työsuhteita, jotta palvelujen saatavuus voidaan järjestää oikea-aikaisesti silloin ja vain silloin, kun niille on tarvetta. "Ylimääräisen" palveluhenkilökunnan työsä pitäminen silloin, kun asiakkailla ei ole palvelun tarvetta olisi sama, kun teollisuus tekisi tuotteita varastoon ilman, että niitä myydään edelleen asiakkaille.
Yrittäjän kannaltahan tilanne on hankala, koska töissä olevan henkilökunnan palkat on maksettava huolimatta siitä tuleeko palvelua tarvitsevilta asiakkailta myyntituloja vai ei.
Asiakkaan kannalta tilanne on myös ongelmallinen. Jos yritys ei voi järjestää palveluntuotantoa joustavasti, asiakkaat eivät saa haluamaansa palvelua silloin, kun palvelun kysyntä ylittää yrittäjien arjoaman palvelukapasitetin. Ruuhka-aikoina on juuri tämä tilanne. Asiakkaat joutuvat jonottamaan, kun henkilökunta ei ehdi palvella samaan aikaan palvelua haluavia asiakkaita.
Osa-aikaiset työsuhteet siis tarjoaisivat järkevän ratkaisun sekä yrittäjälle että asiakkaille.
Tästä tullaankin sitten työntekijän ongelmiin. palkan tulisi olla riittävä ja työmäärän ennakoitavissa niin, että työntekijä voi suunnitella elämäänsa sen palkan varaan, josta hän on sopimnut.
Sellaista riskitilannetta ei saisi syntyä, että työn määrä vaihtelee runaasti, jolloin palkankin määrä vaihtelee, ja työntekijä joutuu siitä syystä vaikeuksiin.
Osa-aikaisuus ei saisi olla myöskään yrityksille sellaisen keinottelun kohde, että kokoaikaisten työsuhteiden muuttaminen osa-aikaisiksi tulisi yrityksille edullisemmaksi.
Asiassa on siis paljon ongelmia, kun sitä tarkastellaan eri näkökulmista. Nämä ongelmat olisi kuitenkin pystyttävä ratkaisemaan kaikkien osapuolten kannalta järkevällä tavalla.
Ratkaisuksi ei nimittäin kelpaa ay-liikkeen ja viime aikoina AKT:n esittämä vaatimus, että oa-aikaisia työsuhteita rajoitetaan lakisääteisesti tai sopimuspohjaisesti.
Se vaihtoehto ei edistä työllisyyttä, koska se nostaa palvelujen hintaa ja huonontaa palvelujen saatavuutta
Nämä SAK:n "epätyypillisiksi" nimittelemät työsuhteet taitavat nyt nousta työmarkkinapoliittisen keskustelun pintavaahtoon, kunhan AKT:n lakko päättyy ja neuvottelut sen alkuperäisestä syystä lähtevät käyntiin.
Osa-aikaisten työsuhteiden maailmahan ei ole lainkaan ongelmaton. Siksi olisi hyvä, jos keskustallakin olisi asiaan selkeä ja perusteltu kanta.
Palvelualoillahan tarvitaan osa-aikaisia työsuhteita, jotta palvelujen saatavuus voidaan järjestää oikea-aikaisesti silloin ja vain silloin, kun niille on tarvetta. "Ylimääräisen" palveluhenkilökunnan työsä pitäminen silloin, kun asiakkailla ei ole palvelun tarvetta olisi sama, kun teollisuus tekisi tuotteita varastoon ilman, että niitä myydään edelleen asiakkaille.
Yrittäjän kannaltahan tilanne on hankala, koska töissä olevan henkilökunnan palkat on maksettava huolimatta siitä tuleeko palvelua tarvitsevilta asiakkailta myyntituloja vai ei.
Asiakkaan kannalta tilanne on myös ongelmallinen. Jos yritys ei voi järjestää palveluntuotantoa joustavasti, asiakkaat eivät saa haluamaansa palvelua silloin, kun palvelun kysyntä ylittää yrittäjien arjoaman palvelukapasitetin. Ruuhka-aikoina on juuri tämä tilanne. Asiakkaat joutuvat jonottamaan, kun henkilökunta ei ehdi palvella samaan aikaan palvelua haluavia asiakkaita.
Osa-aikaiset työsuhteet siis tarjoaisivat järkevän ratkaisun sekä yrittäjälle että asiakkaille.
Tästä tullaankin sitten työntekijän ongelmiin. palkan tulisi olla riittävä ja työmäärän ennakoitavissa niin, että työntekijä voi suunnitella elämäänsa sen palkan varaan, josta hän on sopimnut.
Sellaista riskitilannetta ei saisi syntyä, että työn määrä vaihtelee runaasti, jolloin palkankin määrä vaihtelee, ja työntekijä joutuu siitä syystä vaikeuksiin.
Osa-aikaisuus ei saisi olla myöskään yrityksille sellaisen keinottelun kohde, että kokoaikaisten työsuhteiden muuttaminen osa-aikaisiksi tulisi yrityksille edullisemmaksi.
Asiassa on siis paljon ongelmia, kun sitä tarkastellaan eri näkökulmista. Nämä ongelmat olisi kuitenkin pystyttävä ratkaisemaan kaikkien osapuolten kannalta järkevällä tavalla.
Ratkaisuksi ei nimittäin kelpaa ay-liikkeen ja viime aikoina AKT:n esittämä vaatimus, että oa-aikaisia työsuhteita rajoitetaan lakisääteisesti tai sopimuspohjaisesti.
Se vaihtoehto ei edistä työllisyyttä, koska se nostaa palvelujen hintaa ja huonontaa palvelujen saatavuutta
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Olisi mielenkiintoista tietää nko keskustalla työmarkkinapoliittisia, tuoreita periaate- tai tavoiteohjelmia, joissa otettaisi kantaa työsuhteiden osa-aikaisuuteen."
Eikö Golgatan Olgan kanta viime eduskuntavaalissa riitä...???... siis Sinulle... Kepun kannaksi...???
.
Ole Aukku hiljaa.., sulla pitäis olla täysi työ sen sukujuhlan kaa..!
Saamari sentään; 1.12. on jo liki.. reilu viikko ja siinä vaan pöliset.. Terijolle sitä jo kuin olisit siellä!
HUS
Jäätteenmäen aika on takana. Siksi minua kiinnostaa keskustan nykyinen kanta.
Tämä hallitus otti omakseen Jäätteenmäen selvitystilahallituksen ohjelman sellaisenaan ja kepun monituisista vaaliohjelmista kyhättyä poliittista linjaa puheenjohtaja Vanhanen ei ole mennyt muuttelemaan eli entisellä linjattomalla linjalla kepu jatkaa.
Ainoa asia mikä pysyy on se, että kepu pettää aina.
O.K.
No nyt kun on tullut varsin selväksi että haluat kuljetusalan työntekijöiden aseman vielä heikommaksi mitä se jo on niin käyt puotipuksujen kimppuun.
Tuokin ala on jo ennestään niin alipalkattua että ei sitä juuri voi enää huonontaa tai seuraava vaihe on että saa maksaa työssä olostaan.
Jostain valtiovallan toimesta maksetusta kompensaatiosta ei kannattaisi edes aloittaa keskustelua,jos ei putiikki muuten pysy pystyssä niin kaatukoon.
Miksiköhän meidän lähikaupassa ei ole hinnat laskeneet vaikka yksikään kassa ei esim.puhu Suomea ???? tuohon kieliasiaankin varmasti löytyy joku selitys ? tietäisitkö ehkä vastauksen tuohon ?
Koetin avauksessa tuoda esiin osa-aikaisuuden ongelmia useistakin näkökulmista, sillä eihän osa-aikaisuus mikään itsetarkoitus ole.
Itse näen sen mieluummin tapana organisoida palvelujen tuotanto asiakkaiden haluamina aikoina siten, ettei siitä aiheudu asiakkaille tarpeettomia kustannuksia.
Jos tämä lähtöajatus hyväksytään, niin ratkaistavaksi jää vielä paljon ongelmia mm. sen suhteen, ettei työnantajille tulisi houkuttelevaksi keinotella osa-aikaisten ja kokoaikaisten työsuhteiden välillä. Molempien pitäisi olla kustannusnäkökulmasta samanarvoisia eikä niin, että kokoaikaisten työsuhteiden vaihtaminen osa-aikaisiin olisi edullista.
Pelkädstään kokoaikaisten työsuhteiden käyttäminen on minusta huono ratkaisu, koska se on jäykkä ratkaisu eikä salli otettavaksi huomioon asiakkaiden erilaista palveluntarvetta eri viikonpäivibä eikä eri vuorokaudenaikoina. Osa-aikaisia työsuhteita siis tarvtaan koko-aikaisten rinnalla, jotta palvelun tarjonta saadaan osumaan paremmin asiakkaiden odotusten suhteen myös ajallisesti.
Lähikaupoissa hinnat eivät ole laskeneet johtuen siitä, että kaupan alalla vallitsee täysi kartelli, kun kolme suurta - Kesko, S-ryhmä ja Tradeka - edustavat 80% vähittäiskaupan markkinoista eivätkä kilpaile aidosti keskenään. Jokaisella keskusliikkeellähän on toistensa kanssa identtiset tavaratalo-, market- ja lähikauppaketjut, joissa et juurikaan huomaa eroa valikoimissa tai hintatasoissa, jos kyltti kaupan katolla vaihettaisi.
Olen seurannut yhtä S-marketiksi muttunutta Valintataloa HOK/Elanto fuusion yhteydessä enka havainnut muuta kuin, että nimenmuutoksen yhteydessä muuttui kaupan väritys, ikkunateippaukset ja tuotteiden sijoittelu hyllyssä. Muu ei muuttunut.
Piakkoin saamme nähdä, mitä Lidl saa aikaan, kun sen ei ole tarvinnut kilpailla hinnalla tosissan, vaan on voinut periä tuotteistaan vanhojen kaupan kartellien ylläpitämää katetasoa lähes sellaisenaan ja siirtää enemmän rahaa myymäläverkkonsa nopeampaan laajentamiseen, mitä se olisi aidon hintakilpailun vallitessa voinut tehdä.
Nyt kun Lidlin myymäläverkko alkaa kattaa Etelä-Suomen se on alkanut hintojensa pysyvämmän alentamisen ja saanut keskusliikkeiden yllyttämänä kuluttaja-asiamiehen kimppuunsa väittämään, että hintatason pysyvästä alentamisesta mainostaminen muka olisi harhaanjohtavaa.
Lidlin mainetta yritetään muutenkin mustata kartelli-keskusliikkeiden toimesta, kun lehdistöön levitetään juttuja esim. työntekijöiden kohtelusta ent. itäblokin maissa.
Mitä kassojen kielitaitoon tulee, niin mm. Viron EU-jäsenyys on avannut Suomen työmarkkinat eteläisen naapurimaamme ihmisille, jotka mielellään tekevät osa-aikaista työtä kaupan työehtosopimuksen mukaisilla, osa-aikaisilla taulukkoipalkoilla.
?????????
????????????????????
http://www.kaleva.fi/html/JTpage445688.html
Pamin Julkunen: Rikolliset saatava vastuuseen
Palvelualojen ammattiliiton Pamin 2. varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen vaatii työnantajia rikosoikeudelliseen vastuuseen työ- ja palkkaehtojen rikkomuksista.
Julkunen viittaa Suomen yrittäjien puheenjohtajan Eero Lehden ja toimitusjohtajan Jussi Järventauksen vaatimukseen, että ay-johtajien tulisi maksaa omasta pussistaan tuomioistuinten langettamat lakkosakot.
SAK:laisen Pamin aluetoimistoissa on Julkusen mukaan käsittelyssä 480 sellaista erimielisyyttä, joissa on syytä vahvasti epäillä työnantajan rikkoneen lakien ja sopimuksien määräyksiä. Yli puolet asioista koskee palkkasaatavia.
Julkunen sanoo kannanotossaan, että valtaosassa rikkeistä on kysymys järjestäytymättömästä työnantajasta, jotka lähes poikkeuksetta ovat Suomen yrittäjien jäseniä. Hän kyselee onko yrittäjien johdon ay-johtajille esittämä korvausvatimus luettavissa niin, että se koskisi heitä itseään, kun yrittäjien jäsenyritysten todetaan syyllistyneen rikkomuksiin, ja maksaisivatko he itse puuttuvat korvaukset työntekijöille.
Julkunen neuvoo Suomen yrittäjiä keskittymään enemmän oman eteisen siivoamiseen kuin neuvojen jakamiseen hyvistä työmarkkinakäytännöistä.
Suomessa tarvittaisiin Julkusen mukaan lainsäädäntöön nopeasti korjaus, että työehtosopimuksien vähimmäisehtojen rikkomukset palkkauksen osalta olisivat myös rikos, josta työnantaja tuomittaisiin rikosoikeudelliseen vastuuseen.
"Suomessa tarvittaisiin Julkusen mukaan lainsäädäntöön nopeasti korjaus, että työehtosopimuksien vähimmäisehtojen rikkomukset palkkauksen osalta olisivat myös rikos, josta työnantaja tuomittaisiin rikosoikeudelliseen vastuuseen."
En tunne tätä Julkusta... mutta hänen kannattaisi miettiä kumpi tie, sopiminen vai käräjöiminen, on vienyt parempiin tuloksiin.
Ajetaanko tässä nyt Lehden ja Järventuksen sanomaksi sellaista, että jos ay-johtajat eivät varattomaksi ajauduttuaan kykene maksamaan työtuomioistuimen langettamia sakkomaksuja, niin silloin liitto maksaa puuttuvan osuuden sakoista?
Vastaus:
Työnantajat maksavat ihan varmasti jokaista senttiä myöten. SY ei maksa niistä senttiäkään.
Näin se toimii kun kysymyksessä on yrittäjä. Ainoastaan työntekijäpuolella on muu maksaja kuin työntekijä.
Näihin "laittomuuksiin" on usein syynä tulkintaerimileisyys. Työehtosopimukset ovat niin vaikeita että siinä tarvittaisi juristi selvittämään miten tulisi tehdä. On kyllä olemassa taas niitä "yrittäjiä" jotka eivät välitä säännöistä mitään. Nämä joutavatkin maksamaan. Nämä kilpailee markkinoilla väärin "eväin". Nämä samat "yrittäjät" eivät hallitse sellaista kuin kustannuslaskentaa ja usein ajavat itsensä konkurssiin sen lisäksi että teettävät työtä "talkoilla". Mutta ennen kuin se tapahtuu siinä se todellinen oikea yrittäjä joka tekee työnsä kunnolla ehtii ensin tehdä sen konkurssin.
Eli onko se "yrittäjä" joka rikko lakia, vai se Yrittäjä. Siinä on iso kysymys tulkittavaksi.
Olen Kaarlo Julkusen kanssa samaa mieltä siitä, että työnantajat ovat velvollisia maksamaan työntekijöidensä palkkasaatavat ja että heidät pitää tuomita tekemistään rikoksista.
Sikäli kun PAM:in toimintaan liittyy järjestelmällistä ja suunnitelmallista SY:n järjestäytymättömien työnantajien häirintää ja heidän palveluksessaan olevien, työntekijäliittoihin kuulumattomien työntekijöiden häirintää, niin pidän ay-mafian toimintaa lähinnä terrorina.
Linkkaamasi uutinen ei onneksi kertonut, että nyt olisi kyse jälkimmäisestä vaihtoehdosta, vaikka sitäkin työmarkkinoilla esiintyy aivan riesaksi asti.
Yrittäjiä ja työnantajia on valitettavasti aika moneen junaan heitäkin.
Rikolliset ja vilpillisesti toimivat olisi syytä saada helpommin kiinni ja nopeammin tuomiolle.
Yrittäjä joutuu kuitenkin melko helposti myös henkilökohtaiseen vastuuseen yritykselle syntyneistä velvoitteista, jos yritäjän toiminta on laeista piittaamatonta rikollisuudesta puhumattakaan.
Tätä ei ay-järjestöpuolella myönnetä, mistä syystä Järventauksen ja Lehden heitto siitä, että ammattijärjestöjen johtajat olisi pantava korvausvastuuseen järjestönsä aiheuttamista vahingoista, on saanut ay-bossit niin kärttyisästi älähtämään.