Eräs ystäväni esitti minulle tämän vakavan kysymyksen kohdatessamme. Hän oli tätä kysymystä kaupungilla esittänyt monelle ja saanut paljon myönteisiä vastauksia ristin juurelle polvistumisen puolesta.
Ihmiset kaikesta huolimatta kaipaavat jotakin parempaa, materia ei riitä olisi sitä kuinka paljon tahansa.
Hienoa! Polvistutaan tänä jouluna Herramme eteen ristin Juurelle ja tunnustetaan syntimme ja pyydetään Jumalan tahdon toteutumista elämässämme! Sittenkin Jeesus!
Ihmiset kaikesta huolimatta kaipaavat jotakin parempaa, materia ei riitä olisi sitä kuinka paljon tahansa.
Hienoa! Polvistutaan tänä jouluna Herramme eteen ristin Juurelle ja tunnustetaan syntimme ja pyydetään Jumalan tahdon toteutumista elämässämme! Sittenkin Jeesus!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Roomalaisten kidutuspaalua ei olla koskaan pystytetty,eikä
polvistuta kuusen juurella,miksi ihmeessä pitäisi?
Onhan meillä tosin käytössä roomalainen kirjaimisto,mutta
kuolemantuomioita eikä kidutusta hyväksytä oikeusvaltiossa,
maassa maan tavalla.
Jep, jos tarinoiden Jesse oli kaatunut Ranskan vallankumouksessa, pitäisi uskisten roudata nurkkaan jouluksi giljotiini =)
polvistuuko luterilaiset ylipäätään missään?
Jonkin verran on tullut käytyä luterilaisten, vapaakirkon, baptistien ja muutaman luterilaisen herätysliikkeen (sekl, sley ja rauhanyhdistys) Jumalanpalveluksissa, kokouksissa ja seuroissa tms., millä nimellä niitä missäkin kutsutaan. Yhdessäkään näistä paikoista en koskaan ole nähnyt kenenkään polvistuvan rukoukseen. Eikä se mikään ongelma olekaan. Joku tietysti haluaa tuosta polvistumisestakin vääntää toisille lain, mutta tällaisia ulkonaisia piirteitä tärkeämpi on aina se henki, missä rukous lausutaan.
Haluan palata aloituksen aiheeseen. En polvistu kuusen juurelle vaikka minulla tänä jouluna naapurein tuomana sellainen sattuu olemaan. Tietty polvistun ristin juureen ja edellisiin kirjoituksiin kantaa ottaen: minulla on muisto 1970-luvun lopulta Kuopion helluntaiseurakunnan rukouskokouksista joissa rukouksen alkaessa asetuttiin polvilleen. Kaipaan välillä tätä yleistä polvirukousta , jos kohta se voi olla esim. nivelrikkoisille vaikeaa,
Raamatun henkilöt antoivat polvistumisessa esimerkin, luojansa edessä. Ainakin siinä seurakunnassa johon kuulun se on ihan normaali käytäntö.
Polvistuminen luojan edessä on yksi vähimpiä mitä voimme tehdä hänelle osoittaaksemme rakkautta ja kunnioitusta hänelle.
Jumala sanoo Raamatussa: "Minä kunnioitan niitä jotka minua kunnioittavat"
Minusta aloituksessasi oli tärkeä ja hyvä aihe. Iloitsin siitä, että ystäväsi oli kohdannut kaupungilla tapaamisissaan ihmisissä enemmän halua "ristin juurelle" menemiseen kuin kovissa, materialistisissa arvoissa elämiseen. Tämä oli minusta tuo aloituksessasi tehty vastakkainasettelu, ja koin sen hyvänä ja tärkeänä vastakkainasetteluna, josta sietäisi keskustella enemmänkin.
Nyt kuitenkin itsekin takerrut tuollaiseen muotoseikkaan, ikäänkuin tämä olisi ollut aloituksesi tarkoitus. Olen tästä pettynyt, sillä minusta tuollaiset ulkonaiset asiat eivät koskaan ole Jumalan edessä tärkeitä. Kunhan rukous on aitoa ja kohdistuu Jumalaan, se on oikeaa ja kelvollista rukousta. Ei siitä voi kukaan ihminen toista silloin moittia, eikä siihen varsinkaan tarvitse mitään tuollaisia sääntöjä lisätä, että Jumala muka ei kunnioittaisi sellaista rukoilijaa ja rukousta, jota ei ole rukoiltu polvistuen.
Mielestäni nimenomaan RUKOUS on sekä vähimpiä että arvokkaimpia asioita, millä me voimme Jumalaa kunnioittaa ja rakastaa. Onhan se uskovan ihmisen "hengitystä", ja yhteyttä Luojaansa. Ei Jumala vaadi tuollaisia lakihenkisiä suorituksia, kuten esim. polvistumista, hyväksyäkseen ihmisen rukouksen. Rukouksen merkitys ja painoarvo tulee jostain ihan muualta - se tulee Jumalan rakkaudesta ihmiseen, eikä siitä, miten ihminen rukouksen ulkonaisesti "suorittaa".
Tietenkään se polvistuminen ei väärinkään ole, en minä sitä tarkoita. Se voi hyvinkin vaikuttaa mm. siten, että ihmisen mieli on enemmän tuohon rukoukseen keskittynyt. Sitä ei kuitenkaan pidä tehdä vain sen vuoksi, että niin muka "täytyisi" tehdä. Tuollainen "täytyminen" menee erittäin helposti lakihenkisyyden puolelle, ja sellaisella ei Jumalan edessä ole mitään arvoa.
Joulukuusi voi olla armoetu, joka tuottaa happea vuoden pimeimpään aikaan,etteivät tukehtuisi hapen puutteeseen.
Kiitos 139 hyvästä kommentistasi! Rukouksen ei pidä olla lakihenkistä muotomenoa, vastaanottajakaan ei siitä varmaan ilahdu, en tarkoittanut sillä sitä. Eikä rukoilu aina tapahdu polviltaan vaan voimme puhua ajatuksissamme Jumalalle töitä tehdessäkin.
"Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen. Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa," (Ps.95:6)
Jos olisin jumala, niin en kyllä pitäisi minään palvontana, jos edessäni ei kunnolla kumarrella ja armoa polvillaan pyydettäisi. Vihastuisin vain!
5 Mooses 21:22-23 Jos joku rikoksesta kuolemaan tuomittu
surmataan ja hänen ruumiinsa ripustetaan paaluun,ruumista
ei saa jättää siihen yöksi,vaan se on haudattava vielä samana
päivävä,sillä paaluun ripustettu on Jumalan kiroama.
Ei kannata polvistua paalujen edessä,ettei Jahve vallan kauhistu.