Ei omien tekojen kautta Jumalan valtakuntaan

Proteiinit ovat tulleet aminohapoista. Tämän tietää jos on ollut peruskoulussa hereillä. Tosin tämä profetiapalstan ydinjoukko lienee käynyt peruskoulunsa jossain seuroissa joskus ennen sotia, niin ei ole ihme, etteivät he ole ihan kärryillä.

Vai niin. Kuitenkin maailman lukemattomien yliopistojen biotieteiden asiantuntijoiden konsensus on, että evoluutio on luonnonilmiö mitä evoluutioteorialla selitetään menestyksekkäästi. Keskustellaan asiasta lisää sitten kun esität mitä evoluutiota uskottavasti kritisoivia vertaisarvioituja tiedeartikkeleita väittämäsi asiantuntijat ovat julkaisseet, ja miten siitä on päästy eteenpäin biotieteissä.

PS. En aio pidättää hengitystä odotellessani, nimittäin tiedän, että puhut paskaa.

Toistaiseksi kaikki esiintulleet todisteet sopivat saumattomasti evoluutioon, ajoitusmenelmiä on nykyisin useita kymmeniä, Dna-tulokset puhuvat koruttomasti lajien muuntuvan ja kehittyvän, fysiikka ja kosmologia todistavat yhä tarkemmin maailmankaikkeuden, aurinkokunnan ja maapallon iän, mannerliikunnot selittävät miksi esim. Australian eläinpopulaatio on niin eriytynyt verrattuna muiden mantereiden eliöihin.

Leisolalla, Reinikaisella ja Puolimatkalla näyttää riittävän muutakin "kumoamista" kuin pelkkä evoluutio. Aika naurettavia heppuja kaiken kaikkiaan ;)

Tuhti paketti paskaa se oli. Ei tuo ole mitään muuta kuin apologetiikkaa, jolla ei ole mitään luonnontieteellistä merkitystä. Kreationistien esittämät väitteet ovat yksinkertaisesti pelkkää huuhaata, eikä niiden päälle voi perustaa mitään.

Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola ei voi tietää millainen elämä on mahdollista toteutua ja millainen mahdotonta.

Kukahan tietäisi paremmin kun lääkäri Reinikainenkin väittää tietävänsä, mikä on mahdotonta lisääntymisessä ja mikä ei?

Niinpä tietenkin kirjoitti:

Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola ei voi tietää millainen elämä on mahdollista toteutua ja millainen mahdotonta.

Kukahan tietäisi paremmin kun lääkäri Reinikainenkin väittää tietävänsä, mikä on mahdotonta lisääntymisessä ja mikä ei?

Lue lisää

Kumpikin herra tietää asioita omilta tieteenaloiltaan, mutta evoluutioteorian kriittiseen arviointiin vaadittavaa tietomäärää ja teoreettista osaamista heillä ei ole. He ovat keskistelussa ensisijaisesti uskovaisina ihmisinä, jotka koettavat määritellä luonnontiedettä niin, että se tukisi heidän uskomuksiaan. Keskustelu on näennäistä.

Ennen oli miehet... kirjoitti:

Kumpikin herra tietää asioita omilta tieteenaloiltaan, mutta evoluutioteorian kriittiseen arviointiin vaadittavaa tietomäärää ja teoreettista osaamista heillä ei ole. He ovat keskistelussa ensisijaisesti uskovaisina ihmisinä, jotka koettavat määritellä luonnontiedettä niin, että se tukisi heidän uskomuksiaan. Keskustelu on näennäistä.

Lue lisää

Reinikaisen ja Leisolan keskustelu evoluutiosta on pseudotieteellistä apologetiikkaa, mikä on vakavastiotettavaa vain hurmospiireissä.

Uskovaisten hypoteesi sisältää samalla myös tuloksen. Se on se ongelma! Raamattu muuttuu siinä käsittelyssä luonnontieteen täydelliseksi ja virheettömäksi oppikirjaksi.

Pesukarhu-höpöttelyt ovat kreationisteille tyypillistä harhautusta.

Miksi muuten et toteuta AIHEENMUKAISTA keskustelua kreationismipuolella vaan puhut täällä keskustelun aiheen sivusta? Etkö uskalla mennä kreationismikeskusteluun? Siellä sinun huuhaasi jyrättäisiin minuutissa.

En vain ymmärrä? kirjoitti:

Uskovaisten hypoteesi sisältää samalla myös tuloksen. Se on se ongelma! Raamattu muuttuu siinä käsittelyssä luonnontieteen täydelliseksi ja virheettömäksi oppikirjaksi.

Pesukarhu-höpöttelyt ovat kreationisteille tyypillistä harhautusta.

Miksi muuten et toteuta AIHEENMUKAISTA keskustelua kreationismipuolella vaan puhut täällä keskustelun aiheen sivusta? Etkö uskalla mennä kreationismikeskusteluun? Siellä sinun huuhaasi jyrättäisiin minuutissa.

Lue lisää

Profetiahihhulit saavat itse aina päättää säännöt uusiksi mielivaltaisesti. He saavat itse kyllä julistaa tällä palstalla ihan mitä tahansa ohi aiheen. Puolestaan kriittinen asiallinen keskustelu mistä tahansa heidän julistuksistaan on kielletty. He eivät halua tulla nolatuiksi - eivät vain tajua tulleensa nolatuiksi jo ajat sitten.

Mitä TUTKIMUKSIA Leisola on tehnyt selvitelläkseen evoluutioteoriaa? Hänellä täytyy olla taustallaan runsaastikin laajoja tutkimuksia, koska hän on ajatuksillaan kumoamassa kokonaisen tieteenalan vuosikymmenten työt?

Ei kai perustelu voi olla pelkästään se, että Raamatussa jotain lukee? Eihän?

Niin, mutta... kirjoitti:

Mitä TUTKIMUKSIA Leisola on tehnyt selvitelläkseen evoluutioteoriaa? Hänellä täytyy olla taustallaan runsaastikin laajoja tutkimuksia, koska hän on ajatuksillaan kumoamassa kokonaisen tieteenalan vuosikymmenten työt?

Ei kai perustelu voi olla pelkästään se, että Raamatussa jotain lukee? Eihän?

Lue lisää

Asia on niin, ettei kreationisti ymmärrä tieteellisen tutkimuksen ja tiedejulkaisujen eroa apologeettisiin mielipidekirjoituksiin tai muihin sellaisiin teksteihin.

Ammatillinen toiminta

Leisola oli Teknillisen korkeakoulun Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaani (2008-2011) ja sitä ennen TKK:n Kemian tekniikan osaston johtaja (2002–2007). Hän on International Society of Rare Sugars –järjestön varapresidentti (ISRS, 2001- ). Hän on ollut arvioimassa pohjoismaiden edustajana EU:n vuosien 1991-1995 biotekniikkaohjelmaa, Tampereen biotekniikan koulutusohjelmaa (1995) ja useita professori- ja dosenttikandidaatteja Suomessa ja pohjoismaissa. Hän on mukana kahdessa tutkijakoulussa (Graduate School in Applied Bioscience and Bioengineering ja Graduate School in Chemical Engineering). Leisola on toiminut kansainvälisten tieteellisten konferenssien ohjelmatoimikunnissa ja puheenjohtajana. Hän on toiminut useiden alansa tiedelehtien vertaisarvioijana ja arvioinut Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön tutkimushakemuksia.
Akateeminen toiminta ulkomailla

Leisola oli biotekniikan dosenttina Sveitsissä (Privatdozent, ETH-Zürich, 1988–1993) ja johti Suomen Akatemian rahoittamaa yhteisprojektia TKK:n ja Japanin Rare Sugar Research Instituten välillä (2005–2008). Hän on luennoinut eri yliopistoissa (mm. UMIST, Manchester; ETH-Zürich; Technische Universität Wien; Kagawan yliopisto).
Muu kuin akateeminen toiminta

Leisola oli Suomen Sokeri Oy:n (Cultor Oyj) vanhempi tutkija, osaston johtaja ja tutkimusjohtaja vuosina 1988–1997. Hän on toiminut yhteistyössä tai konsulttisuhteessa useiden yritysten kanssa biotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Hän on ollut perustamassa Carbozyme Oy:tä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi 1999–2000, sekä Hydrios Biotechnology Oy:tä (2000–2001).
Palkinnot

Leisola sai tutkimusansioistaan merkittävän nuorelle tutkijalle annettavan Latsis-palkinnon (ETH-Zürich 1987), Alko Oy:n biotekniikkapalkinnon Suomen bioteknisen teollisuuden hyväksi tehdystä työstä (1997), Uuden Teknologian Säätiön innovaatiopalkinnon teolliseen tuotantoon johtaneesta entsyymiteknisestä keksinnöstä (2000) ja TKK:n oppikirjapalkinnon ensimmäisen suomenkielisen Biotekniikan oppikirjan toimitustyöstä (2003).
Tutkimustyö

Leisola on tuottanut 120 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 20 artikkelia konferenssijulkaisuissa tai kirjoissa. Hän on ollut toimittajana viidessä kirjassa ja kutsuttuna toimittajana J Biotech-lehden erikoisnumerossa. Leisolan tieteellisiin artikkeleihin on viitattu noin 1300 kertaa tieteellisessä kirjallisuudessa (ISI Web of Science). Hänellä on myös viisi patenttia. Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa, International Society of Rare Sugars -järjestöä ja toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa Bioprosessitekniikka.
Entsyymien tuottoon kohdistuva tutkimus

Leisolan tutkimustoiminta liittyy monipuolisesti teolliseen biotekniikkaan - erityisesti entsyymeihin ja mikrobeihin. Väitöskirjatyössään Leisola teki yhteistyötä sääteknikkojen kanssa ja toteutti ensimmäisenä maailmassalähde? entsyymien tuottoprosessien yhteydessä automaattisen, lähes reaaliaikaisen aktiivisuusmittauksen (Leisola M and Kauppinen V, 1978, Automatic assay of cellulase activity during fermentation. Biotechnol Bioeng 20: 837-846). Leisolan varhaisiin töihin kuului selluloosaa ja hemiselluloosaa hajottavien entsyymien tuoton optimointi.
Entsyymien kiteyttämiseen liittyvä tutkimus

Leisolan tutkimusryhmä on erikoistunut erilaisten entsyymien kiteyttämiseen. Hänen ryhmänsä kiteytti ensimmäisenä ligniinin hajottamiseen osallistuvan entsyymin[3] ja osoitti pioneeritutkimuksessa, että entsyymin kiteytymistä voidaan nopeuttaa korkean paineen avulla[4]. Ryhmä on onnistunut kiteyttämään useita entsyymejä ja proteiineja teknisessä mittakaavassa ja kehittänyt kiteisille entsyymeille erilaisia erotusteknisiä sovelluksia kuten esimerkiksi ksylitolin erottamisen laimeista liuoksista.[5]
Proteiinimuokkaukseen kohdistuva tutkimus

Leisolan tutkimusryhmä on proteiininmuokkauksen keinoin geenitekniikan avulla parantanut teollisten entsyymien ominaisuuksia. Erityisenä kohteena on ollut lehtipuun ksylaania hajottava ksylanaasi-entsyymi, jonka ominaisuuksia ja lämmönkestävyyttä on onnistuttu parantamaan huomattavasti[6]. Jotkut entsyymimuunnokset on suojattu patentilla ja kaupallistettu. Ryhmä on myös onnistunut muokkaamaan fruktoosin valmistuksessa käytettyä isomeraasi-entsyymiä[7].

Lista jatkuu kirjoitti:

Ammatillinen toiminta

Leisola oli Teknillisen korkeakoulun Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaani (2008-2011) ja sitä ennen TKK:n Kemian tekniikan osaston johtaja (2002–2007). Hän on International Society of Rare Sugars –järjestön varapresidentti (ISRS, 2001- ). Hän on ollut arvioimassa pohjoismaiden edustajana EU:n vuosien 1991-1995 biotekniikkaohjelmaa, Tampereen biotekniikan koulutusohjelmaa (1995) ja useita professori- ja dosenttikandidaatteja Suomessa ja pohjoismaissa. Hän on mukana kahdessa tutkijakoulussa (Graduate School in Applied Bioscience and Bioengineering ja Graduate School in Chemical Engineering). Leisola on toiminut kansainvälisten tieteellisten konferenssien ohjelmatoimikunnissa ja puheenjohtajana. Hän on toiminut useiden alansa tiedelehtien vertaisarvioijana ja arvioinut Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön tutkimushakemuksia.
Akateeminen toiminta ulkomailla

Leisola oli biotekniikan dosenttina Sveitsissä (Privatdozent, ETH-Zürich, 1988–1993) ja johti Suomen Akatemian rahoittamaa yhteisprojektia TKK:n ja Japanin Rare Sugar Research Instituten välillä (2005–2008). Hän on luennoinut eri yliopistoissa (mm. UMIST, Manchester; ETH-Zürich; Technische Universität Wien; Kagawan yliopisto).
Muu kuin akateeminen toiminta

Leisola oli Suomen Sokeri Oy:n (Cultor Oyj) vanhempi tutkija, osaston johtaja ja tutkimusjohtaja vuosina 1988–1997. Hän on toiminut yhteistyössä tai konsulttisuhteessa useiden yritysten kanssa biotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Hän on ollut perustamassa Carbozyme Oy:tä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi 1999–2000, sekä Hydrios Biotechnology Oy:tä (2000–2001).
Palkinnot

Leisola sai tutkimusansioistaan merkittävän nuorelle tutkijalle annettavan Latsis-palkinnon (ETH-Zürich 1987), Alko Oy:n biotekniikkapalkinnon Suomen bioteknisen teollisuuden hyväksi tehdystä työstä (1997), Uuden Teknologian Säätiön innovaatiopalkinnon teolliseen tuotantoon johtaneesta entsyymiteknisestä keksinnöstä (2000) ja TKK:n oppikirjapalkinnon ensimmäisen suomenkielisen Biotekniikan oppikirjan toimitustyöstä (2003).
Tutkimustyö

Leisola on tuottanut 120 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 20 artikkelia konferenssijulkaisuissa tai kirjoissa. Hän on ollut toimittajana viidessä kirjassa ja kutsuttuna toimittajana J Biotech-lehden erikoisnumerossa. Leisolan tieteellisiin artikkeleihin on viitattu noin 1300 kertaa tieteellisessä kirjallisuudessa (ISI Web of Science). Hänellä on myös viisi patenttia. Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa, International Society of Rare Sugars -järjestöä ja toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa Bioprosessitekniikka.
Entsyymien tuottoon kohdistuva tutkimus

Leisolan tutkimustoiminta liittyy monipuolisesti teolliseen biotekniikkaan - erityisesti entsyymeihin ja mikrobeihin. Väitöskirjatyössään Leisola teki yhteistyötä sääteknikkojen kanssa ja toteutti ensimmäisenä maailmassalähde? entsyymien tuottoprosessien yhteydessä automaattisen, lähes reaaliaikaisen aktiivisuusmittauksen (Leisola M and Kauppinen V, 1978, Automatic assay of cellulase activity during fermentation. Biotechnol Bioeng 20: 837-846). Leisolan varhaisiin töihin kuului selluloosaa ja hemiselluloosaa hajottavien entsyymien tuoton optimointi.
Entsyymien kiteyttämiseen liittyvä tutkimus

Leisolan tutkimusryhmä on erikoistunut erilaisten entsyymien kiteyttämiseen. Hänen ryhmänsä kiteytti ensimmäisenä ligniinin hajottamiseen osallistuvan entsyymin[3] ja osoitti pioneeritutkimuksessa, että entsyymin kiteytymistä voidaan nopeuttaa korkean paineen avulla[4]. Ryhmä on onnistunut kiteyttämään useita entsyymejä ja proteiineja teknisessä mittakaavassa ja kehittänyt kiteisille entsyymeille erilaisia erotusteknisiä sovelluksia kuten esimerkiksi ksylitolin erottamisen laimeista liuoksista.[5]
Proteiinimuokkaukseen kohdistuva tutkimus

Leisolan tutkimusryhmä on proteiininmuokkauksen keinoin geenitekniikan avulla parantanut teollisten entsyymien ominaisuuksia. Erityisenä kohteena on ollut lehtipuun ksylaania hajottava ksylanaasi-entsyymi, jonka ominaisuuksia ja lämmönkestävyyttä on onnistuttu parantamaan huomattavasti[6]. Jotkut entsyymimuunnokset on suojattu patentilla ja kaupallistettu. Ryhmä on myös onnistunut muokkaamaan fruktoosin valmistuksessa käytettyä isomeraasi-entsyymiä[7].

Lue lisää

Ligniinin biologiseen hajoamiseen kohdistuva tutkimus

Sveitsissä Leisolan tutkimusryhmä sai kansainvälistä julkisuutta ligniinin biologiseen hajoamiseen liittyvistä tutkimuksistaan. Näistä tutkimuksista Leisola sai Latsis-palkinnon [8]. Ryhmä osoitti ensimmäisenä maailmassa, että peroksidaasi-entsyymi osallistuu aromaattisen renkaan hajoamiseen[9]. Leisolan ryhmä osoitti myös, että kyseinen entsyymi polymeroi ligniiniä, hapettaa malliyhdisteitä moimutkaisten radikaalireaktioiden kautta, voidaan tuottaa sekoitetussa bioreaktorissa ja osallistuu ympäristömyrkkyjen hajottamiseen, josta syntyi Leisolan eniten viittauksia saanut artikkeli[10].
Metabolimuokkaukseen kohdistuva tutkimustyö harvinaisten sokerien tuottamiseksi

Ollessaan Cultor Oyj:n tutkimusjohtaja Leisola johti harvinaisten sokerien valmistukseen liittyvää tutkimusta. Professoriksi tultuaan hän perusti yhdessä professori Izumorin kanssa International Society of Rare Sugars nimisen tiedeseuran, joka on järjestänyt neljä kansainvälistä konferenssia vuoteen 2009 mennessä. Leisolan ryhmä on kehittänyt bioteknisiä tuotantomenetelmiä makeutusaineina käytetyille sokerialkoholeille[11]. Työssä on käytetty myös aineenvaihduntareittien eli metabolian muokkausta[12]. Metabolian muokkauksen keinoin ryhmä on valmistanut luonnossa harvinaista L-riboosi-sokeria valmistavan maitohappobakteerin ja patentoinut tuottoprosessin[13].
Tryffelien viljelyyn kohdistuva tutkimus

Leisolan tutkimusryhmä on viime vuosina tutkinut tryffelien viljelyä. Yhdessä Juvan kunnassa toimivan tryffelikeskuksen kanssa tutkimus on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20090701/12490460704090&industry=&= ). Eri puolille Suomea istutetut tryffelitarhat odottavat ensimmäistä satoa lähivuosina. Tutkimustyön tuloksena tietoisuus tryffeleistä on lisääntynyt ja tryffeleitä on alkanut löytyä eri puolilta Suomea.
Teollisuusprojektit

Leisola on ollut vastuussa useista biotekniikkaan liittyvistä teollisuusprojekteista kuten esimerkiksi Entsyymien käyttö puunjalostusteollisuudessa, Entsyymien aiheuttamat allergiat ja niiden ehkäisy, Sokerijuurikasleikkeestä valmistettavat uudet tuotteet, Betaiinin valmistusmenetelmät, Ksylitolin biotekninen valmistus, Maitohapon ja oluen valmistus immobilisoiduilla mikro-organismeilla, Eläinrehuissa käytettävät entsyymit ja Harvinaisten sokerien valmistusmenetelmät.
Biotekniikan etiikkaan liittyvät kysymykset

Leisola on myös pohtinut biotekniikan etiikkaan liittyviä kysymyksiä kansainvälisellä foorumilla (Leisola M, 2007, Bioscience, Bioinnovations, and Bioethics. Adv Biochem Eng/Biotech 107: 41–56 http://dx.doi.org/10.1007/10_2007_052) ja tutkinut suomalaisten yhteyksiä tunnettuun saksalaiseen evolutionistiin Ernst Haeckeliin (Ojala PJ, Vähäkangas JM, Leisola M , 2005, Evolutionism in the Haeckelian shadow – Harry Federley, the father of the Finnish genetics and eugenics legislation, as a recapitulationist and a Monist propagator. Yearbook for European Culture of Science 1:61-86. Stuttgart, Germany, 2005).

Kelpaako? kirjoitti:

Ligniinin biologiseen hajoamiseen kohdistuva tutkimus

Sveitsissä Leisolan tutkimusryhmä sai kansainvälistä julkisuutta ligniinin biologiseen hajoamiseen liittyvistä tutkimuksistaan. Näistä tutkimuksista Leisola sai Latsis-palkinnon [8]. Ryhmä osoitti ensimmäisenä maailmassa, että peroksidaasi-entsyymi osallistuu aromaattisen renkaan hajoamiseen[9]. Leisolan ryhmä osoitti myös, että kyseinen entsyymi polymeroi ligniiniä, hapettaa malliyhdisteitä moimutkaisten radikaalireaktioiden kautta, voidaan tuottaa sekoitetussa bioreaktorissa ja osallistuu ympäristömyrkkyjen hajottamiseen, josta syntyi Leisolan eniten viittauksia saanut artikkeli[10].
Metabolimuokkaukseen kohdistuva tutkimustyö harvinaisten sokerien tuottamiseksi

Ollessaan Cultor Oyj:n tutkimusjohtaja Leisola johti harvinaisten sokerien valmistukseen liittyvää tutkimusta. Professoriksi tultuaan hän perusti yhdessä professori Izumorin kanssa International Society of Rare Sugars nimisen tiedeseuran, joka on järjestänyt neljä kansainvälistä konferenssia vuoteen 2009 mennessä. Leisolan ryhmä on kehittänyt bioteknisiä tuotantomenetelmiä makeutusaineina käytetyille sokerialkoholeille[11]. Työssä on käytetty myös aineenvaihduntareittien eli metabolian muokkausta[12]. Metabolian muokkauksen keinoin ryhmä on valmistanut luonnossa harvinaista L-riboosi-sokeria valmistavan maitohappobakteerin ja patentoinut tuottoprosessin[13].
Tryffelien viljelyyn kohdistuva tutkimus

Leisolan tutkimusryhmä on viime vuosina tutkinut tryffelien viljelyä. Yhdessä Juvan kunnassa toimivan tryffelikeskuksen kanssa tutkimus on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20090701/12490460704090&industry=&= ). Eri puolille Suomea istutetut tryffelitarhat odottavat ensimmäistä satoa lähivuosina. Tutkimustyön tuloksena tietoisuus tryffeleistä on lisääntynyt ja tryffeleitä on alkanut löytyä eri puolilta Suomea.
Teollisuusprojektit

Leisola on ollut vastuussa useista biotekniikkaan liittyvistä teollisuusprojekteista kuten esimerkiksi Entsyymien käyttö puunjalostusteollisuudessa, Entsyymien aiheuttamat allergiat ja niiden ehkäisy, Sokerijuurikasleikkeestä valmistettavat uudet tuotteet, Betaiinin valmistusmenetelmät, Ksylitolin biotekninen valmistus, Maitohapon ja oluen valmistus immobilisoiduilla mikro-organismeilla, Eläinrehuissa käytettävät entsyymit ja Harvinaisten sokerien valmistusmenetelmät.
Biotekniikan etiikkaan liittyvät kysymykset

Leisola on myös pohtinut biotekniikan etiikkaan liittyviä kysymyksiä kansainvälisellä foorumilla (Leisola M, 2007, Bioscience, Bioinnovations, and Bioethics. Adv Biochem Eng/Biotech 107: 41–56 http://dx.doi.org/10.1007/10_2007_052) ja tutkinut suomalaisten yhteyksiä tunnettuun saksalaiseen evolutionistiin Ernst Haeckeliin (Ojala PJ, Vähäkangas JM, Leisola M , 2005, Evolutionism in the Haeckelian shadow – Harry Federley, the father of the Finnish genetics and eugenics legislation, as a recapitulationist and a Monist propagator. Yearbook for European Culture of Science 1:61-86. Stuttgart, Germany, 2005).

Lue lisää

Kreationismi

Leisola on kreationisti. Hän uskoo maailman olevan vain muutaman tuhannen vuoden ikäinen ja pitää vedepaisumusta historiallisena maailmanlaajuisena tulvana.[14]


Leisola on ollut perustamassa Datakirjat Oy:tä[15], joka on julkaissut muun muassa kolme evoluutiota kriittisesti arvioivaa teosta. Leisola on toimittanut suomeksi evoluutioon kriittisesti suhtautuvia kirjoja (A. E. Wilder-Smith, 1981, Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota, WSOY, 144 s.; Siegfrid Scherer ja R. Junker, 2000, Evoluutio – kriittinen analyysi, Datakirjat, Lahti, 327 s) ja evoluutiolle vaihtoehdon tarjoavan Älykkään suunnitelman idea –teoksen (Dembski W, 2002) sekä Marwin Lubenowin Myytti apinaihmisistä – kiista fossiilien ajoituksesta (2005, 380 s., Datakirjat, Lahti). Scherer on Münchenin teknillisen korkeakoulun professori, ja kirjan Evoluutio: kriittinen analyysi tekijöinä on useita kansainvälisesti tunnettuja tieteentekijöitä. Kirjassa on esitelty perusryhmäajattelua ja sen valossa arvioitu darwinistisen evoluutioteorian merkitystä. Leisolaa haastateltiin vuonna 1995 Ylen ohjelmaan Evoluution syvät vedet ja vuonna 2009 tehtyyn australialaiseen The Voyage that Shook the World – dokumenttiin. Leisola on toiminut puheenjohtajana vuonna 1999 Helsingin yliopistolla järjestetyssä symposiumissa Evoluutioteorian maailmankatsomuksellinen luonne ja TKK:lla vuonna 2004 järjestetyssä seminaarissa Biology – Tackling Ultimate Complexity. Luennoitsijoina olivat yhdysvaltalaiset Paul Nelson ja Richard Sternberg. Skepsis-yhdistys reagoi tilaisuuteen antamalla bioprosessitekniikan laboratoriolle Huuhaa-palkinnon[16]. Leisola kritisoi palkitsemisperusteita palautteessaan Skepsikselle[17].

Skepsiksen omien sääntöjen mukaan Huuhaa-palkintoa ei myönnetä yksityishenkilöille vaan yhdistyksille. Esimerkiksi vuonna 1989 palkinto suunnattiin WSOY:lle, mutta asia joskus esitetään ikään kuin palkinto olisi osoitettu henkilökohtaisesti Leisolalle, koska hän suomensi kirjan Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota (1980).
Usko

Leisola on (luterilainen) kristitty. Hän pitää Jumalan olemassaoloa perustavana tosiasiana, jota ilman maailmankaikkeus ja ihmisyys jää vaille järjellistä selitystä. Jumalan hyvyyden kanssa on yhdenmukaista, että hän on ilmoittanut itsensä ihmisille sanallisessa muodossa. Jumalan hyvyyden kanssa olisi ristiriidassa, jos Jumala jättäisi ihmisen vaille keskeistä tietoa, jota ihminen tarvitsee ymmärtääkseen itseään ja omaa paikkaansa maailmankaikkeudessa. Leisola katsoo, että on hyviä järkisyitä pitää Raamattua Jumalan aitona ilmoituksena. Hän uskoo Raamatun, Jumalan ilmoituksen, antavan "ainoan uskottavan selityksen elämän suuriin kysymyksiin".
Teoksia

Evolutionismi – sattuman uskonto. Helsinki: M. Leisola, 1977. ISBN 951-99144-1-2.
Bioprosessitekniikka, Esa Aittomäki ym., WSOY 2002.

Kelpaako? kirjoitti:

Kreationismi

Leisola on kreationisti. Hän uskoo maailman olevan vain muutaman tuhannen vuoden ikäinen ja pitää vedepaisumusta historiallisena maailmanlaajuisena tulvana.[14]


Leisola on ollut perustamassa Datakirjat Oy:tä[15], joka on julkaissut muun muassa kolme evoluutiota kriittisesti arvioivaa teosta. Leisola on toimittanut suomeksi evoluutioon kriittisesti suhtautuvia kirjoja (A. E. Wilder-Smith, 1981, Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota, WSOY, 144 s.; Siegfrid Scherer ja R. Junker, 2000, Evoluutio – kriittinen analyysi, Datakirjat, Lahti, 327 s) ja evoluutiolle vaihtoehdon tarjoavan Älykkään suunnitelman idea –teoksen (Dembski W, 2002) sekä Marwin Lubenowin Myytti apinaihmisistä – kiista fossiilien ajoituksesta (2005, 380 s., Datakirjat, Lahti). Scherer on Münchenin teknillisen korkeakoulun professori, ja kirjan Evoluutio: kriittinen analyysi tekijöinä on useita kansainvälisesti tunnettuja tieteentekijöitä. Kirjassa on esitelty perusryhmäajattelua ja sen valossa arvioitu darwinistisen evoluutioteorian merkitystä. Leisolaa haastateltiin vuonna 1995 Ylen ohjelmaan Evoluution syvät vedet ja vuonna 2009 tehtyyn australialaiseen The Voyage that Shook the World – dokumenttiin. Leisola on toiminut puheenjohtajana vuonna 1999 Helsingin yliopistolla järjestetyssä symposiumissa Evoluutioteorian maailmankatsomuksellinen luonne ja TKK:lla vuonna 2004 järjestetyssä seminaarissa Biology – Tackling Ultimate Complexity. Luennoitsijoina olivat yhdysvaltalaiset Paul Nelson ja Richard Sternberg. Skepsis-yhdistys reagoi tilaisuuteen antamalla bioprosessitekniikan laboratoriolle Huuhaa-palkinnon[16]. Leisola kritisoi palkitsemisperusteita palautteessaan Skepsikselle[17].

Skepsiksen omien sääntöjen mukaan Huuhaa-palkintoa ei myönnetä yksityishenkilöille vaan yhdistyksille. Esimerkiksi vuonna 1989 palkinto suunnattiin WSOY:lle, mutta asia joskus esitetään ikään kuin palkinto olisi osoitettu henkilökohtaisesti Leisolalle, koska hän suomensi kirjan Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota (1980).
Usko

Leisola on (luterilainen) kristitty. Hän pitää Jumalan olemassaoloa perustavana tosiasiana, jota ilman maailmankaikkeus ja ihmisyys jää vaille järjellistä selitystä. Jumalan hyvyyden kanssa on yhdenmukaista, että hän on ilmoittanut itsensä ihmisille sanallisessa muodossa. Jumalan hyvyyden kanssa olisi ristiriidassa, jos Jumala jättäisi ihmisen vaille keskeistä tietoa, jota ihminen tarvitsee ymmärtääkseen itseään ja omaa paikkaansa maailmankaikkeudessa. Leisola katsoo, että on hyviä järkisyitä pitää Raamattua Jumalan aitona ilmoituksena. Hän uskoo Raamatun, Jumalan ilmoituksen, antavan "ainoan uskottavan selityksen elämän suuriin kysymyksiin".
Teoksia

Evolutionismi – sattuman uskonto. Helsinki: M. Leisola, 1977. ISBN 951-99144-1-2.
Bioprosessitekniikka, Esa Aittomäki ym., WSOY 2002.

Lue lisää

Suomennoksia

Wilder-Smith, Arthur E.: Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota. (Die Naturwissenschaften kennen keine Evolution: Experimentelle und theoretisch Einwände gegen die Evolutionstheorie, 1981.) Suomentanut Matti Leisola. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10867-7.
Scherer, Siegfried & Junker, Reinhard: Evoluutio – kriittinen analyysi. (Evolution: Ein kritisches Lehrbuch, 1998.) Avustajina Harald Binder ym. Suomeksi toimittanut Matti Leisola. Lahti: Datakirjat, 2007. ISBN 978-951-98558-4-4.
Pieniä kertomuksia suurista asioista, Wilhelm Busch. Datakirjat Oy 2002.
Älykkään suunnitelman idea - silta luonnontieteen ja teologian välillä, W. A. Dembski. Datakirjat Oy 2002.
Myytti apinaihmisistä, Marvin L. Lubenow. Datakirjat Oy 2005.

Lähteet

Kuka kukin on 2007, Otava 2006
Insinööritieteiden ja Kemian tekniikan korkeakoulujen dekaanit nimitetty 12.11.2010. Aalto yliopisto. Viitattu 28.1.2011.
Troller J, Smit J, Leisola M, Kallen J, Winterhalter K and Fiechter A, 1988, Crystallization of a lignin peroxidase from the white-rot fungus Phanerochaete chrysosporium. Bio/Technology 6: 571-573
Visuri K, Kaipainen E, Kivimäki J, Niemi H, Leisola M and Palosaari S, 1990, A new method for protein crystallization using high pressure. Bio/Technology 6: 547–549
Pastinen O, Visuri K and Leisola M, 1998, Xylitol purification by cross-linked glucose isomerase crystals. Biotechnol Tech 12:557-560; Leisola M, Jokela J, Finell J and Pastinen O, 2001, Simulataneous catalysis and product separation by cross-linked enzyme crystals. Biotech Bioeng 72: 501–505; Vuolanto A, Kiviharju K, Nevanen TK, Leisola M, Jokela J, 2003, Development of cross-linked antibody Fab fragment crystals for enantioselective separation of a drug enantiomer. Cryst Growth & Design 3: 777-782
Turunen O, Etuaho K, Fenel F, Vehmaanperä J, Wu X, Rouvinen J and Leisola M, 2001, Combination of weakly stabilizing mutations with a disulfidebridge in the a-helix region of Trichoderma reesei endo-1,4-b-xylanase increases the thermal stability through synergism. J Biotech 88: 37-4
Karimäki J, Parkkinen T, Santa H, Pastinen O, Leisola M, Rouvinen J, Turunen O, 2004, Engineering the substrate specificity of xylose isomerase. Prot Eng Design and Selection 17 (12): 861–869
[1]
Leisola M, Schmidt B, Thanei-Wyss U and Fiechter A, 1985, Aromatic ring cleavage of veratryl alcohol by Phanerochaete chrysosporium. FEBS Lett 189: 267–270
Haemmerli S, Leisola M, Sanglard D and Fiechter A, 1986, Oxidation of Benzo(a)pyrene by extracellular ligninases of Phanerochaete chrysosporium. J Biol Chem 267: 6900–6903
mannitoli ja ksylitoli; von Weymarn N, Kiviharju K and Leisola M, 2002, High level production of D-mannitol with membrane cell-recycle bioreactor. J Ind Microb Biotech 29: 44–49
Nyyssölä A, Pihlajaniemi A, Palva I, von Weymarn N, Leisola M, 2005, Production of xylitol from D-xylose by recombinant Lactococcus lactis. J Biotechnol 118: 55–66
Helanto M, Kiviharju K, Granström T, Leisola M, Nyyssölä A, 2009, Biotechnological production of L-ribose from L-arabinose. Appl Microbiol Biotechnol 83:77–83
Nuotta.com: Bilsan maikalle kampeen
Datakirjat
"Huuhaa-palkinto kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina"
Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?

Aiheesta muualla

Leisolan kotisivut TKK:lla
Ville Ilkkala: Tieteen musta lammas. Aviisi 16/2010.
Videotaltiointi professori Matti Leisolan intelligent design-teemaa käsittelevästä luennosta Tampereella vuodelta 2004

Luokat:

Teknillisen korkeakoulun professorit
Suomalaiset kemistit
Älykkään suunnittelun kannattajat
Vuonna 1947 syntyneet

Riittääkö? kirjoitti:

Suomennoksia

Wilder-Smith, Arthur E.: Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota. (Die Naturwissenschaften kennen keine Evolution: Experimentelle und theoretisch Einwände gegen die Evolutionstheorie, 1981.) Suomentanut Matti Leisola. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10867-7.
Scherer, Siegfried & Junker, Reinhard: Evoluutio – kriittinen analyysi. (Evolution: Ein kritisches Lehrbuch, 1998.) Avustajina Harald Binder ym. Suomeksi toimittanut Matti Leisola. Lahti: Datakirjat, 2007. ISBN 978-951-98558-4-4.
Pieniä kertomuksia suurista asioista, Wilhelm Busch. Datakirjat Oy 2002.
Älykkään suunnitelman idea - silta luonnontieteen ja teologian välillä, W. A. Dembski. Datakirjat Oy 2002.
Myytti apinaihmisistä, Marvin L. Lubenow. Datakirjat Oy 2005.

Lähteet

Kuka kukin on 2007, Otava 2006
Insinööritieteiden ja Kemian tekniikan korkeakoulujen dekaanit nimitetty 12.11.2010. Aalto yliopisto. Viitattu 28.1.2011.
Troller J, Smit J, Leisola M, Kallen J, Winterhalter K and Fiechter A, 1988, Crystallization of a lignin peroxidase from the white-rot fungus Phanerochaete chrysosporium. Bio/Technology 6: 571-573
Visuri K, Kaipainen E, Kivimäki J, Niemi H, Leisola M and Palosaari S, 1990, A new method for protein crystallization using high pressure. Bio/Technology 6: 547–549
Pastinen O, Visuri K and Leisola M, 1998, Xylitol purification by cross-linked glucose isomerase crystals. Biotechnol Tech 12:557-560; Leisola M, Jokela J, Finell J and Pastinen O, 2001, Simulataneous catalysis and product separation by cross-linked enzyme crystals. Biotech Bioeng 72: 501–505; Vuolanto A, Kiviharju K, Nevanen TK, Leisola M, Jokela J, 2003, Development of cross-linked antibody Fab fragment crystals for enantioselective separation of a drug enantiomer. Cryst Growth & Design 3: 777-782
Turunen O, Etuaho K, Fenel F, Vehmaanperä J, Wu X, Rouvinen J and Leisola M, 2001, Combination of weakly stabilizing mutations with a disulfidebridge in the a-helix region of Trichoderma reesei endo-1,4-b-xylanase increases the thermal stability through synergism. J Biotech 88: 37-4
Karimäki J, Parkkinen T, Santa H, Pastinen O, Leisola M, Rouvinen J, Turunen O, 2004, Engineering the substrate specificity of xylose isomerase. Prot Eng Design and Selection 17 (12): 861–869
[1]
Leisola M, Schmidt B, Thanei-Wyss U and Fiechter A, 1985, Aromatic ring cleavage of veratryl alcohol by Phanerochaete chrysosporium. FEBS Lett 189: 267–270
Haemmerli S, Leisola M, Sanglard D and Fiechter A, 1986, Oxidation of Benzo(a)pyrene by extracellular ligninases of Phanerochaete chrysosporium. J Biol Chem 267: 6900–6903
mannitoli ja ksylitoli; von Weymarn N, Kiviharju K and Leisola M, 2002, High level production of D-mannitol with membrane cell-recycle bioreactor. J Ind Microb Biotech 29: 44–49
Nyyssölä A, Pihlajaniemi A, Palva I, von Weymarn N, Leisola M, 2005, Production of xylitol from D-xylose by recombinant Lactococcus lactis. J Biotechnol 118: 55–66
Helanto M, Kiviharju K, Granström T, Leisola M, Nyyssölä A, 2009, Biotechnological production of L-ribose from L-arabinose. Appl Microbiol Biotechnol 83:77–83
Nuotta.com: Bilsan maikalle kampeen
Datakirjat
"Huuhaa-palkinto kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina"
Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?

Aiheesta muualla

Leisolan kotisivut TKK:lla
Ville Ilkkala: Tieteen musta lammas. Aviisi 16/2010.
Videotaltiointi professori Matti Leisolan intelligent design-teemaa käsittelevästä luennosta Tampereella vuodelta 2004

Luokat:

Teknillisen korkeakoulun professorit
Suomalaiset kemistit
Älykkään suunnittelun kannattajat
Vuonna 1947 syntyneet

Lue lisää

No nyt kun kerran olet päässyt vauhtiin, niin olet varmasti perehtynyt Leisolan meriitteihin sen verran, että tiedät missä mennään. Pyydänkin sinua osoittamaan yhdenkin Leisolan tekemää tieteellistä tutkimusta esittelevän vertaisarvioidun tiedelehden artikkelin, jossa evoluutio tai evoluutioteoria on jotenkin uskottavasti asetettu kyseenalaiseksi.

Nimittäin pelkkä meriittien kopioiminen (olisi pelkkä linkkikin riittänyt) ei osoita mitenkään, että ymmärrät mistä nyt on ylipäätään kyse tieteenteossa. Kuten noista meriiteistä näkyy, on Leisola työskennellyt bioprosessitekniikan asioiden parissa, eikä ilmeisesti ole esittänyt tieteellisellä tavalla mitään evoluution tai evoluutioteorian vastaista - päinvastoin hän on työskennellyt evoluution tuottamien organismien parissa.

PS. Vinkki: on eri asia julkaista kirjoja, joissa esitetään mielipiteitä, kuin julkaista tiedeartikkeleita.

No siinähän sinä juuri väittelet. Asia on kuitenkin niin, että vieläkään kukaan ei ole osoittanut yhtäkään vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta, jossa Leisola osoittaisi evoluution olemattomaksi ja siten evoluutioteorian vääräksi.

Ja tiedoksesi sellainen asia, että kyllä näitä Leisolan juttuja on ihan yhtä lailla tutkiskeltu kuin muitakin kreationistien juttuja. Olette vaan niin pihalla perusasioista, että ette tajua muiden ihmisten kyllä vilkuilevan ympärilleen, varsinkin kuin tuollaisia epäilyttäviä mielipiteitä (kuten eräät Leisolan mielipiteet) kylvetään ympäriinsä.

Edelleen olemme siinä tilanteessa, että nämä Leisolan evoluutioväitteet ovat vain hänen mielipiteitään. Tieteellisessä työssä kenenkään mielipiteillä ei ole merkitystä, vaan väitteet tulee argumentoida. Mielipiteitähän maailmassa riittää, mutta tieteellisen työn täytyy olla jämptiä. Leisola onkin meritoitunut alallaan - vaan eipä ole niissä töissä evoluutiota vääräksi osoittanut.

Koittakaapa fundishihhulit nyt vihdoin tajuta, että teitä on kusetettu isolla K:lla. Teille on opetettu puhtaasti apologeettisista syistä, ettei evoluutio voi olla totta / "evolutionismi" on Jumalan vastustamista. Kaikki biotieteellinen evidenssi osoittaa evoluution olevan todellinen luonnonilmiö - tämä havaittiin itseasiassa jo ennen sitä kuuluisaa Darwinia, jonka vaikutuksesta kreationistit usein tykkäävät puhua. Todellisuudessa olemme nykytieteessä huomattavasti Darwinin käsityksiä edellä, vaikka hän eräs uranuurtaja olikin.

Leisola voi olla pätevä tiedemies, mutta o m a l l a alallaan. Tämän luulisi olevan päivänselvää. Evoluution lopullinen ymmärtäminen ei vain kerta kaikkiaan onnistu jokaiselta tiedemieheltä. Myös se on ongelmallista, että Leisolalla on hypoteesi tiukasti määritelty ja rajattu jo ennen tutkimusta. Hän vain pyrkii määrittelemään todellisuutta niin, että Raamattu muuttuu todeksi.

Ilmoittaa mitä ilmoittaa, mutta asiaan häntä PEREHTYNEEMMÄT tiedemiehet ovat eri mieltä.

Voisitko nyt vihdoin esittää niitä pyydettyjä vertaisarvioituja tiedejulkaisujen artikkeleita, joissa Leisola esittää evoluution mahdottomuuden tieteellisesti uskottavasti? Nimittäin irralliset mielipiteet eivät ole luonnontieteiden kannalta oleellisia, ja tämän ketjun aihe on luonnontieteelisen ilmiön ja sen selittämisen kritiikki.

Se siitä... kirjoitti:

Ilmoittaa mitä ilmoittaa, mutta asiaan häntä PEREHTYNEEMMÄT tiedemiehet ovat eri mieltä.

Koko tiedemaailman konsensus on eri mieltä kuin nämä apologeetikot. On kuitenkin turha odottaa, että tällaisen palstan vakkariväki voisi käsittää mistä on kyse. Tiesihän se Lutherkin sanoa, että järkin on uskon vihollinen - tai jotain sinne päin.

Missä lähdeviitteet? kirjoitti:

Voisitko nyt vihdoin esittää niitä pyydettyjä vertaisarvioituja tiedejulkaisujen artikkeleita, joissa Leisola esittää evoluution mahdottomuuden tieteellisesti uskottavasti? Nimittäin irralliset mielipiteet eivät ole luonnontieteiden kannalta oleellisia, ja tämän ketjun aihe on luonnontieteelisen ilmiön ja sen selittämisen kritiikki.

Lue lisää

Tollo. Mitä väittelet kun et kuuntele Leisolaa itseään. Liian vähänkö on linkkejä?

Kuuntele itseään kirjoitti:

Tollo. Mitä väittelet kun et kuuntele Leisolaa itseään. Liian vähänkö on linkkejä?

Äläs jyrbä tule viisastelemaan. On jo monta kertaa pyydetty vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, joissa Leisola osoittaa pätevästi evoluutioteorian vääräksi tai edes kyseenalaiseksi. Mitä tahansa linkkejä ei siis pyydetty, vaan tieteellistä argumentointia, kun kerran ketjussa on tieteellisen paradigman kritisointiin lähdetty.

Hyvä idea. Eikös olekin muuten merkillistä, että profetiapalstalla ei eräiden aktiivisten kommentoijien mielestä saa keskustella kuin raamatullisista profetioista. Silti he itse saavat tehdä useita keskustelunavauksia Leisolan mielipiteistä nimenomaan hänen tieteellisiä meriittejä korostavassa valossa. Eipä vaan ole tieteellisyys palstalla ennen kiinnostanut, ja nytkin kiinnostaa vain vähän ns. aiheen vierestä.

Heh heijaa.

Hävettääkö yhtään touhusi?
Sinullako enemmän ymmärrystä keskustelupalstalla?

Krislamiako haet kirjoitti:

Heh heijaa.

Hävettääkö yhtään touhusi?
Sinullako enemmän ymmärrystä keskustelupalstalla?

No kyllähän tuo enemmän ymmärrystä osoitti ja asiaa kirjoitti kuin tämän palstan vakkariväki. Nyt pitäisi ihan aikuisten oikeasti teidän käsittää semmoinen asia, että te voitte aivan vapaasti käsitellä uskonnollisia näkemyksiänne. Ei ketään täysjärkistä kiinnosta piitata siitä, mitä te mielensisäisissä maailmoissanne koette, mikäli siitä ei ole haittaa muille.

Mutta sitten kun te itse astutte luonnontieteiden alueelle älyvapaine väitteinenne julkisella foorumilla, niin tietenkin te tulette saamaan kriittisiä vastauksia. Teillä ei ole mitään todellista ja erityistä pyhää yksinoikeutta esittää uskonnollisia mielipiteitä tieteenä ja vaatia samalla käsittelyä korkeintaan silkkihansikkain.

Luonnontieteellinen tutkimus ja työ on vakaasti, laajasti ja koherentisti osoittanut, että nykytiedon valossa parhaan mahdollisen käsityksen mukaan kosmos on n. 13,8 Ga vanha, maapallo n. 4,5 Ga vanha, elämä n. 3,5 Ga vanha ja ihminen lajina n. 200 ka vanha. Vaikka uskoisitte, että Jumala on luonut kaiken, niin sehän on ihan OK. Se on uskomus. Mutta asiantila on se mitä tässä kappaleessa olen jo esittänyt. Loi Jumala tavalla tai toisella tai ei, niin nuoren Maan kreationismi on pelkkää huuhaata.

Teette itsenne vain naurettaviksi, jos puolustatte noita jenkkirepublikaanien masinoimien apologetiikkamedioiden hölynpölyjuttuja. Miettikää nyt vakavasti tahoillanne; onko uskonne asiaanne vahva. Te vetoatte jatkuvasti siihen, että Raamatussa on totuus. Tieteilijöiden sana ei kelpaa kun se on näkemystänne vastaan, mutta heti kun tieteilijät flirttailevat biblikaalisesti, niin johan on yhtäkkiä tiede taas arvossaan. Tuollainen kaksinaismoralismi ja tekopyhyys vetää mattoa altanne. Olette kenties uskossanne heikkoja. Se on minulle yhdentekevää. Pääasia on, ettei nuoren Maan kreationismin kaltainen huuhaa leviä muuta kuin naureskeletavaksi.

Huuhaa alas kirjoitti:

No kyllähän tuo enemmän ymmärrystä osoitti ja asiaa kirjoitti kuin tämän palstan vakkariväki. Nyt pitäisi ihan aikuisten oikeasti teidän käsittää semmoinen asia, että te voitte aivan vapaasti käsitellä uskonnollisia näkemyksiänne. Ei ketään täysjärkistä kiinnosta piitata siitä, mitä te mielensisäisissä maailmoissanne koette, mikäli siitä ei ole haittaa muille.

Mutta sitten kun te itse astutte luonnontieteiden alueelle älyvapaine väitteinenne julkisella foorumilla, niin tietenkin te tulette saamaan kriittisiä vastauksia. Teillä ei ole mitään todellista ja erityistä pyhää yksinoikeutta esittää uskonnollisia mielipiteitä tieteenä ja vaatia samalla käsittelyä korkeintaan silkkihansikkain.

Luonnontieteellinen tutkimus ja työ on vakaasti, laajasti ja koherentisti osoittanut, että nykytiedon valossa parhaan mahdollisen käsityksen mukaan kosmos on n. 13,8 Ga vanha, maapallo n. 4,5 Ga vanha, elämä n. 3,5 Ga vanha ja ihminen lajina n. 200 ka vanha. Vaikka uskoisitte, että Jumala on luonut kaiken, niin sehän on ihan OK. Se on uskomus. Mutta asiantila on se mitä tässä kappaleessa olen jo esittänyt. Loi Jumala tavalla tai toisella tai ei, niin nuoren Maan kreationismi on pelkkää huuhaata.

Teette itsenne vain naurettaviksi, jos puolustatte noita jenkkirepublikaanien masinoimien apologetiikkamedioiden hölynpölyjuttuja. Miettikää nyt vakavasti tahoillanne; onko uskonne asiaanne vahva. Te vetoatte jatkuvasti siihen, että Raamatussa on totuus. Tieteilijöiden sana ei kelpaa kun se on näkemystänne vastaan, mutta heti kun tieteilijät flirttailevat biblikaalisesti, niin johan on yhtäkkiä tiede taas arvossaan. Tuollainen kaksinaismoralismi ja tekopyhyys vetää mattoa altanne. Olette kenties uskossanne heikkoja. Se on minulle yhdentekevää. Pääasia on, ettei nuoren Maan kreationismin kaltainen huuhaa leviä muuta kuin naureskeletavaksi.

Lue lisää

Erittäin hyvin kommentoitu.

Nuoren maan kreationismi on pelkkää hörhöilyä. YEC-kretut puolestaan kategorisesti älyllisesti epärehellisiä ja jopa suoranaisia valehtelijoita.

Meikäläistä kiinnostaisi rupatella Leisolan kanssa bioprosessitekniikasta. Olisi kuitenkin asiakeskustelun ja tieteenetiikan kannalta ikävää, jos hän alkaisikin paasaamaan uskontoa/pseudotiedettä. Mistä voi erottaa, milloin mies puhuu asiaa ja milloin ei? Lienee syytä pysyttäytyä miehen tieteellisissä julkaisuissa, ettei tule livauttaneeksi aamukahvin joukkoon kreationismihuuhaata!

Onhan noita kyllä. Pääasia kuitenkin tieteessä, on jättää usko ja muut ennakko-oletukset sivuun. Tiedettä ei tehdä uskonnollisista lähtökohdista. Jos tehdään, se käy ilmi ja arvoisensa reaktio seuraa. Kuulemma yleisemmin tieteilijät ovat uskonnottomia. Luonnontieteellinen sivistys tuppaa tietysti torppaamaan varsinkin huonoimmin perusteltuja uskonnollisia käsityksiä jo siksi, että päinvastaista tietoa saadaan tieteellisellä työllä. Sitten on alueita joilla ristiriitoja ei ole, ja tieteellistä työtä voi tosiaan tehdä uskovainenkin ihminen.

On todella pahasti taikauskoinen

Atte Kumiorava kirjoitti:

On todella pahasti taikauskoinen

Näin on. Geneettiset pullonkaulat ja epigenetiikka - siinäpä funtsittavaa perussienestäjälle!