Pakkoruotsin perustelujen tarkastelua!!
pakkoruotsin puolesta esitetyt väittämät eivät ole perusteluja vaan ihmisten henkilökohtaisia asenteita ja mielipiteitä,
jotka yritetään saada kuulostamaan perusteluilta.Koululaitoksen tehtävänä on yleissivistyksen,
tieteen ja ammattitaidon kehittäminen. Kouluopetus ei voi perustua ihmisten mielipiteille.
Myöskään lainsäädäntö – tässä tapauksessa koulu- ja kielilainsäädäntö – ei voi perustua ihmisten mielipiteille,
vaan laeille tulee olla rationaaliset tai moraaliset perustelut, jotka ajavat koko yhteiskunnan etua.
Pakkoruotsin kannattajilla on kolme olennaisesti väärää lähtökohtaa:
– Ei eroteta henkilökohtaisia näkemyksiä ja perusteluita toisistaan.
– Ei eroteta viranomaisia ja yksilöitä toisistaan.
– Ei eroteta tukemista ja pakottamista.
Pakkoruotsille annettujen perustelujen tarkastelua:
Laki ei edellytä, että jokaisella virkamiehellä tulisi olla samantasoinen ja yhtä laaja kielitaito.
Toinen kotimainen?
Toisinaan kuulee sanottavan, että ruotsin kielen pakollisuus on hyväksyttävää, koska ruotsi on toinen kotimainen kieli. Tosiasiassa termi ”toinen kotimainen” on poliitikkojen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä keksimä termi, jotta ruotsi voidaan laittaa pakolliseksi suomenkielisiin kouluihin.
Jos kouluissa olisi aine nimeltä ruotsi, heräisi mm. kysymys, miksi ruotsi on pakollinen, vaikka paljon enemmän tarvittu englanti ei ole pakollinen. Kun aine ei voi olla ruotsi, pitää olla jokin toinen nimi.
Termi ”toinen kotimainen” ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei ”kotimaisia” ja ”ei-kotimaisia” kieliä.
Pakollinen ruotsi ei ole olemassa, koska ruotsi on "toinen kotimainen", vaan termi ”toinen kotimainen” on olemassa, jotta ruotsi voidaan pitää pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Tosin lainsäädännössä voisi myös lukea, että äidinkielen lisäksi myös toisen kansalliskielen opiskelu olisi pakollista.
Kansalliskieli?
Yksi annettu perustelu pakkoruotsille on, että ruotsi on kansalliskieli. Kansalliskieli-sanalle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslaki on kuitenkin laki kuten muutkin lait. Se on syntynyt poliittisella päätöksellä ja sitä voidaan eduskunnan päätöksellä muuttaa. Koulujen pakkoruotsi ei tule perustuslaista vaan muista laeista, kuten esimerkiksi perusopetuslaki ja lukiolaki. Kun lakia perustellaan toisella lailla, ei kyseessä ole perustelu vaan puhdas kehäpäätelmä.
Esimerkiksi Sveitsissä on neljä kansalliskieltä. Sveitsissä ei kuitenkaan vaadita neljän kielen opiskelua kouluissa. Kansalliskieli on siis ennen kaikkea symbolinen arvo; kansalliskielen asema ei ole kielitaitovaatimus. Suomen perustuslaki tuo siis oikeuden saada palveluja ruotsiksi, mutta ei vaadi keneltäkään ruotsin taitoa. Se että kansalliskielen asema on peruste ruotsin kielen pakollisuudelle kouluissa, on mielipide, ei perustelu.
Koulujen pakollista ruotsia perustellaan "Suomen kaksikielisyyden" lisäksi sillä, että ruotsin kieli kuuluisi yleissivistykseen. Henkilöt, jotka esittävät tämän väitteen, jättävät kuitenkin perustelematta, mikä tekee ruotsin kielestä yleissivistävän aineen. Se, että jokin taito voidaan katsoa kuuluvaksi yleissivistykseen, tarvitsee pohjakseen rationaaliset perustelut.
Tänä päivänä enää noin yksi prosentti Suomen väestöstä kommunikoi ainoastaan ruotsiksi. Ei siis voida ajatella, että kommunikointia varten suomalaisten tulisi osata tietty taitotaso ruotsin kielessä.
Lue lisää..: http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php
pakkoruotsin puolesta esitetyt väittämät eivät ole perusteluja vaan ihmisten henkilökohtaisia asenteita ja mielipiteitä,
jotka yritetään saada kuulostamaan perusteluilta.Koululaitoksen tehtävänä on yleissivistyksen,
tieteen ja ammattitaidon kehittäminen. Kouluopetus ei voi perustua ihmisten mielipiteille.
Myöskään lainsäädäntö – tässä tapauksessa koulu- ja kielilainsäädäntö – ei voi perustua ihmisten mielipiteille,
vaan laeille tulee olla rationaaliset tai moraaliset perustelut, jotka ajavat koko yhteiskunnan etua.
Pakkoruotsin kannattajilla on kolme olennaisesti väärää lähtökohtaa:
– Ei eroteta henkilökohtaisia näkemyksiä ja perusteluita toisistaan.
– Ei eroteta viranomaisia ja yksilöitä toisistaan.
– Ei eroteta tukemista ja pakottamista.
Pakkoruotsille annettujen perustelujen tarkastelua:
Laki ei edellytä, että jokaisella virkamiehellä tulisi olla samantasoinen ja yhtä laaja kielitaito.
Toinen kotimainen?
Toisinaan kuulee sanottavan, että ruotsin kielen pakollisuus on hyväksyttävää, koska ruotsi on toinen kotimainen kieli. Tosiasiassa termi ”toinen kotimainen” on poliitikkojen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä keksimä termi, jotta ruotsi voidaan laittaa pakolliseksi suomenkielisiin kouluihin.
Jos kouluissa olisi aine nimeltä ruotsi, heräisi mm. kysymys, miksi ruotsi on pakollinen, vaikka paljon enemmän tarvittu englanti ei ole pakollinen. Kun aine ei voi olla ruotsi, pitää olla jokin toinen nimi.
Termi ”toinen kotimainen” ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei ”kotimaisia” ja ”ei-kotimaisia” kieliä.
Pakollinen ruotsi ei ole olemassa, koska ruotsi on "toinen kotimainen", vaan termi ”toinen kotimainen” on olemassa, jotta ruotsi voidaan pitää pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Tosin lainsäädännössä voisi myös lukea, että äidinkielen lisäksi myös toisen kansalliskielen opiskelu olisi pakollista.
Kansalliskieli?
Yksi annettu perustelu pakkoruotsille on, että ruotsi on kansalliskieli. Kansalliskieli-sanalle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslaki on kuitenkin laki kuten muutkin lait. Se on syntynyt poliittisella päätöksellä ja sitä voidaan eduskunnan päätöksellä muuttaa. Koulujen pakkoruotsi ei tule perustuslaista vaan muista laeista, kuten esimerkiksi perusopetuslaki ja lukiolaki. Kun lakia perustellaan toisella lailla, ei kyseessä ole perustelu vaan puhdas kehäpäätelmä.
Esimerkiksi Sveitsissä on neljä kansalliskieltä. Sveitsissä ei kuitenkaan vaadita neljän kielen opiskelua kouluissa. Kansalliskieli on siis ennen kaikkea symbolinen arvo; kansalliskielen asema ei ole kielitaitovaatimus. Suomen perustuslaki tuo siis oikeuden saada palveluja ruotsiksi, mutta ei vaadi keneltäkään ruotsin taitoa. Se että kansalliskielen asema on peruste ruotsin kielen pakollisuudelle kouluissa, on mielipide, ei perustelu.
Koulujen pakollista ruotsia perustellaan "Suomen kaksikielisyyden" lisäksi sillä, että ruotsin kieli kuuluisi yleissivistykseen. Henkilöt, jotka esittävät tämän väitteen, jättävät kuitenkin perustelematta, mikä tekee ruotsin kielestä yleissivistävän aineen. Se, että jokin taito voidaan katsoa kuuluvaksi yleissivistykseen, tarvitsee pohjakseen rationaaliset perustelut.
Tänä päivänä enää noin yksi prosentti Suomen väestöstä kommunikoi ainoastaan ruotsiksi. Ei siis voida ajatella, että kommunikointia varten suomalaisten tulisi osata tietty taitotaso ruotsin kielessä.
Lue lisää..: http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pakkoruotsittajien perustelut ovat vain kliseemäisiä mielipiteitä, joilla ei ole mitään totuudellista arvoa.
Useimmiten svekot perustelevat lähinnä vain henkilökohtaisella mieltymyksellä kaikkeen ruotsalaisuuteen. Kyse on silkasta subjektivismista.
Tuo "toinen kotimainen" on kiero ilmaus. Ihan kuin Suomessa ei puhuttaisi muita kieliä? Oikeampi olisi "toiseksi suurin kotimainen kieli".
Suomen kansalliskieli voi olla vain suomi. Lisäyksenä saame Pohjois-Lapissa. Ruotsin kansalliskieli on ruotsi.
Lakikirja ei ole mikään tietosanakirja, jossa ilmaistaan objektiivisia totuuksia. Lait ovat täynnä virheellisyyksiä. Lisäksi niissä on ns. poliittisia totuuksia, jotka usein ovat totuuden vastakohtia.
Kaikille lienee selvää, että pakkoruotsilla ei ole tulevaisuutta. Tuskinpa sellaista poliittista emälehmän kauppaa pystytään tekemään. Suomen kieltä - kulttuuria ja - identiteettiä puolustavien täytyy kuitenkin olla tarkkana.
ÅA:n tutkimus, joka lienee RKP:n tilaustyö,pyrkii siihen, että ruotsinkielisillä säilyy etuoikeudet yhteiskunnassa. Ruotsinkielisillä palveluilla voidaan perustella ties mitä suojatyöpaikkoja. Julkista hallintoa tulisi päinvastoin keventää.
Tutkimusta vetäneiden professoreiden asema tulisi kyseenalaistaa.
RKP:n asiassa edustama vihapolitiikka asiassa on järkyttävää.
RKP:n virallinen Svenska Dagen fest talare Mark Levengood on TV:ssä kutsunut suomalaisia rumiksi, sisäsiittoiseksi "paskasakiksi".
onko tämä sivistynyttä?
Ruotsinkielen ja kulttuurin tukeminen. Kieli ja kulttuuri kukoistaa Ruotsissa, joten meidän vero € ei siihen tarvita. Säätiöiden rahat riittävät Suomen osalta.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin pitää lähteä kielipolitiikka kärjessä, jotta saadaan lait uudistettua. EU highly recomend to use:english, french and deutch.
Meidän vanhempia ja isovanhempia on vedätetty, nuoriso ei ole vedätettävissä!!!
"ÅA:n tutkimus, joka lienee RKP:n tilaustyö,pyrkii siihen, että ruotsinkielisillä säilyy etuoikeudet yhteiskunnassa."
"Mikaela Nylanderin (SFP/RKP) mukaan pakkoruotsista luopuminen on RKP:lle kynnyskysymys. Puolue ei hänen mukaansa lähde hallitukseen, jonka ohjelmassa pakkoruotsista luopuminen on.
Perustuslakia täsmennetään aina alempiarvoisella normistolla, ihan käytännön syistä.
Korkeakouluissa on ihan normaalit tutkintovaatimukset eri aineille, niin myös ruotsinkielelle.
Mikä ihmeen kommentti! Usko nyt jo tämä!
Perustuslaki EI velvoita pakkoruotsiin, pakkovirkaruotsiin, kielikiintiöihin, kaksikielisyysrajoihin, SvenskaYLE:en jne. jne.
Perustuslaki velvoittaa VAIN tarjoamaan suruille peruspalvelut omalla kielellään. Minkäänlaista ohjetta siinä ei ole, miten nuo palvelut tarjotaan.
Kyse ei siis ole mistään perustuslaista tai sen "täsmennyksistä alempiarvoisella normistolla"!
Mtv3 ei tarjoa mitään ruotsinkielisiä palveluita. YLE sitäkin enemmän veronmaksajien rahoilla. Katsojia ja kuulijoita vain ei juurikaan ole.
Pakkoruotsi on valtion harjoittamaa koulukiusaamista. Kielen jota kukaan ei halua opiskella, vaan vihataan.
Suomen kieliselle turha kieli, koska Suomessa pärjää suomeksi.
Ruotsissa voi hyvin puhua englantia. Ruotsi ei ole EU kieli.
Ruotsia ei voi hyödyntää mitenkään arkipäivässä.
Ruotsin opiskelu vie ajan ja energian toisen tärkeän kielen opiskelulta.
Eugen Schauman ampui Bobrikovin, koska venäjä määrättiin pakolliseksi yliopistossa. Ruotsi on samalla lailla alistava kieli, mutta ikävämpi.
Svekopäättäjät ovat pahimman laatuisia koulukiusaajia. Yhden kansanosan eliitin etuoikeudet lastataan pienten viattomien suomalaislasten harteille!
Jotain on mätää Suomenmaassa...
On hyvä että pakkoruotsi loppuu tarpeettomana tällä tai viimeistään ensi vuosikymmenellä koska kaikki suomalaiset osaavat sen verran englannin kieltä jotta sillä voi hoitaa asiat vieraskielisen kanssa. Ajan kuluminen hoitaa asian.
Ruotsi ei ole kotimainen kieli, mutta saamen kieli on vaikka sillä on heikompi asema kuin ruotsin kielellä. Pakkoruotsia tappaa saamen kielet Suomessa.
Ruotsi ei ole kotimainen kieli koska se on kehittynyt jossain muualla ja siirtynyt tänne uudisasukkaiden mukana, päinvastoin kuin suomen ja saamen kielet.
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)