Kun ihastuminen on alkanut kuin varkain, vienyt sydämestä tilan pyytämättä, kun siitä on yrittänyt päästä eroon, unohtaa kun se on tuntunut mahdottomalta olla jotain enemmän.... Tuleeko siitä suuresta ja oman itsen hallitsemattomasta tunteesta pelko siihen, että jos siitä kuitenkin tulisi jotain niin kun ihastuminen on ollut suurta niin se rakastuminen olisikin niin isoa, että se voisi rikkoa jotain minussa pysyvästi. Ja sitten tyydyn vain odottamaan, että mies tekisi sen aloitteen... Uskaltaisinko sitten kuitenkaan heittäytyä tunteen vietäväksi...
Uskaltaisinko, jos saisin mahdollisuuden...
4321
1278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Emmä tiä. Mut yks tinikses sanosis et ei järvi soutamal kulu. Jäät ny voi mennä hajal, mut kyl senki sit pakkane simmottos korjaa joskus kuiteski.