Mielestäni puhuja on juuri edesmennyt Hilja Aaltonen, joka on äänesä nyt.
ttp://patmos.studio24.fi/
ttp://patmos.studio24.fi/
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei kyllä tässä on nyt korvat jo täynnä tuota Patmoksen mainontaa. Palstan nimi pitäisi muuttaa Patmos-palstaksi, niin sisältö vastaisi paremmin otsikkoa...
Linkki ei toiminut.
http://patmos.studio24.fi/
Ei tarvitse edes linkin toimia, kun tuo Patmoksen nimenkin huomaaminen saa näkemään punaista. Kristillisyys on mennyt alamäkeä jo pitkään, ja nyt se on tuota.
Näin erilasia me ihmiset olemme. Minulla ei ole mitään heitä vastaan. He toteuttavat omaa kutsumustaan. Niin voi jokainen järjestö tehdä.
Jokainen myös voi itse perustaa järjestön ja toteuttaa sitä asiaa siinä, jonka kokee tärkeäksi itselleen ja muillekin.
Tunnistatko äänestä?
Patmos radiosta tulee ohjelmaa uskoville. Sitä parasta.
Hilja Aaltonen o.s. Lehtonen (27. syyskuuta 1907 Multia – 13. helmikuuta 2013 Tampere[1]) oli suomalainen evankelista ja runoilija.[2] Aaltosen aktiivinen toiminta evankelistana kesti noin 60 vuotta. Hänen kirjallinen tuotantonsa käsittää yli 20 teosta.
Hilja Aaltonen tuli uskoon vuonna 1930 Vapaakirkon tilaisuudessa ja evankelistaksi hän alkoi vuonna 1934. Sota-aikana Aaltonen toimi lottana.[3]
Aaltosen ensimmäinen runokokoelma Sydämeni virsi julkaistiin vuonna 1957. Vuonna 2002 hän julkaisi yhdessä evankelista Markku Koiviston kanssa teoksen Golgatan kautta taivaallisiin. Vuonna 2007 Aaltoselta julkaistiin rukouskirja.
Hilja Aaltonen meni naimisiin Efraim Aaltosen kanssa vuonna 1938 ja heille syntyi poika Jorma. Leskeksi Hilja Aaltonen jäi vuonna 1976 Efraim Aaltosen kuoltua. Viimeiset vuotensa Hilja Aaltonen asui Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa. Hilja Aaltonen kuoli omassa huoneessaan Koukkuniemen vanhainkodissa. Kuollessaan hän oli 105-vuotias.[4]
Kirjallista tuotantoa
Sydämeni virsi. Runoja ja omaelämäkerta. Jyväskylä: Nuorten todistus, 1957.
Vahvista siipeni. Hämeenlinna: Päivä, 1965.
Elotulet. Hämeenlinna: Päivä, 1968.
Suuremmassa kädessä. Hämeenlinna: Päivä, 1971.
Pääskyset lähtevät. Hämeenlinna: Päivä, 1982. ISBN 951-622-268-4.
Päivähartauskirja 1. Tammikuusta kesäkuuhun. Hämeenlinna: Päivä, 1986. ISBN 951-622-364-8.
Päivähartauskirja 2. Heinäkuusta joulukuuhun. Hämeenlinna: Päivä, 1987. ISBN 951-622-365-6.
Terävä, Onni & Aaltonen, Hilja: Ja minä näin... Suomalaisia kuvia ja mielikuvia Raamatun aiheista. Hämeenlinna: Päivä, 1988. ISBN 951-622-307-9.
Kootut teokset. Hämeenlinna: Päivä, 1989. ISBN 951-622-438-5.
Aaltonen, Hilja & Kiiski, Pentti: Tien päässä taivas. Hämeenlinna: Päivä, 1990. ISBN 951-622-479-2.
Polkuni varrelta. Hämeenlinna: Päivä, 1991. ISBN 951-622-507-1.
Jälkikorjuu. Hämeenlinna: Päivä, 1992. ISBN 951-622-535-7.
Taivas laulaa. Hämeenlinna: Päivä, 1998. ISBN 951-622-745-7.
Kurkistuspaikka taivaaseen. Hämeenlinna: Päivä, 2000. ISBN 951-622-865-8.
Aaltonen, Hilja & Koivisto, Markku: Golgatan kautta taivaallisiin. Helsinki: Kuva ja sana, 2002. ISBN 951-585-101-7.
Rukouskirja. Hämeenlinna: Päivä, 2007. ISBN 978-952-475-192-6.
Eksytystä se on.
Hilja Aaltonen - ei vaikutusta minuun. Ja näinhän se on muutoinkin. Jotkut ns. kolahtaa ja jotkut eivät. Hyvä vaan, että on niin erilaisia Sanan julistajia.
Voimallisesti puhuu Hilja.
Joku toinen puhuu myöskin profetiaa voimakkaasti nyt.
En kuuntele Hilja Aaltosta.
Suhtaudun muutoinkin eritäin kriittisesti,ja epäluuloisesti kaikkea vapaakirkoista tulevaa kohtaan,olivat ne mitä tahansa.
Raamattu sanoo: nainen vaietkoon seurakunnassa. Minä en suvaitse, että nainen opettaa ja saarnaa.
Tämä henki haiskahtaa sarvipäälle!
Minä olen nainen ja en ole millään tavoin nynnerö. Kuitenkin pidän papin virkaa vain miehelle kuuluvana. Koen, että se on Raamatun antama säädös ihmisille.