Eräässä keskustelussa tuli esiin tuo tärkeä asia: uskon koettelu.
Mutta mitä tarkoittaa uskon koettelu?
Tarkoittaako se sitä, että jokaisen tulisi etsiä elämäänsä sellaisia tilanteita, joissa voisi todeta, että onko usko vahva vaiko heikko?
Miten voit todeta uskosi laadun?
Mutta mitä tarkoittaa uskon koettelu?
Tarkoittaako se sitä, että jokaisen tulisi etsiä elämäänsä sellaisia tilanteita, joissa voisi todeta, että onko usko vahva vaiko heikko?
Miten voit todeta uskosi laadun?
Vastaukset 14
Vanhimmat
>> jokaisen tulisi etsiä elämäänsä sellaisia tilanteita, joissa voisi todeta, että onko usko vahva vaiko heikko?
>>Eräässä keskustelussa tuli esiin tuo tärkeä asia: uskon koettelu.
Mutta mitä tarkoittaa uskon koettelu?
Olen ollut havaitsevinani, että käytännön uskon koettelu tapahtuu seuraavan kaavan mukaan:
Jos henkilö joutuu ongelmiin, niin Jumala koettelee häntä.
Jos henkilö olettaa selvinneen ongelmatilanteesta kuin ihmeen kaupalla, niin Jumala suojeli häntä.
Väliin jää tietysti normaali elämä, josta on henkilökohtainen vastuu.
Kirjoitit:
"Jos henkilö joutuu ongelmiin, niin Jumala koettelee häntä."
Raamattu ei tue tuota aika yleisesti vallalla olevaa käsitystä.
Raamattu sanoo Jaakobin kirjeessä seuraavasti:
"Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin; kun synti on vuorostaan suoritettu, se tuottaa kuoleman. (Jaak.1:14, 15)
Jaakobin kirjeen 1 luvun jakeissa 13, 14 sanoo.
"Älköön kukaan koettemuksessa ollessaan sanoko: 'Jumala koettelee minua'. Sillä pahalla Jumalaa ei voida koetella eikä hän itse koettele ketään. Mutta kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä."
äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta matt.6:13
eli jumalakin saattaa ihmisiä kiusaukseen, minkäs sille voi jumalaa on toteltava.
Vertaa Raamatun kohtiin:
"Pysykää valveilla ja rukoilkaa jatkuvasti, jottette joutuisi kiusaukseen. Henki on tietysti altis, mutta liha on heikko." Matteus 26:41
"Teitä ei ole kohdannut muu kiusaus kuin se, mikä on yleistä ihmisille. Mutta Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli sietokykynne, vaan kiusauksen ohella hän valmistaa myös poispääsytien voidaksenne kestää sen." 1.Korint. 10:13
"Koska olet pitänyt minun kestävyyttäni koskevan sanan, niin minä myös varjelen sinut koetuksen hetkellä, jonka on määrä tulla koko asuttuun maahan panemaan maan päällä asuvat koetukselle." Ilm.3: 10
>>Raamattu ei tue tuota aika yleisesti vallalla olevaa käsitystä.
Raamatun tukea minä en tähän tarvitse, havaintoni on sekä jehovantodistajien että muidenkin uskonnollisten henkilöiden puheista ja asenteista. Jälkimmäisestä viimeisin otos oli (kuolleen) työkaverini siunauksen toimittanut pappi. Muistotilaisuudessa minun oli (kuvaannollisesti) pidäteltävä itseäni.
Sinulta jäi havaitsematta se punainen lanka, että tapahtui mitä tahansa, niin se on aina selitettävissä parhain päin ja samalla kunnia yläkertaan.
Poikkeuksellinen tai erittäin vaikuttava tapahtuma on yhdelle yliluonnollinen, toiselle pelkkää tilastomatematiikkaa.
Luonnollisesti kuten se ilmaistaan Jaakobin kirjeen 1 luvun jakeissa 1 ja 2 "Pitäkää sitä pelkkänä ilona, veljeni, kun joudutte monenlaisiin koettelemuksiin, koska tiedätte, että tämä uskonne koeteltu laatu saa aikaan kestävyyttä. Mutta antakaa kestävyyden saada työnsä täydelliseksi, jotta olisitte täydelliset ja joka suhteessa terveet ettekä minkään puutteessa."
ihmeitä?
Uskon koettelu on kristityn elämän keskeisin asia.
Uskoa koetellaan esim. siten, että tutkitaan tarkoin saamaamme opetusta, onko se todella Raamatun mukaista opetusta. Tällöin toimitaan kuten muinoiset bereiolaiset, jotka tukivat tarkoin oliko Paavalin opetus oikeaa opetusta.
Jehovan todistajat opettavat, että heidän opetuksensa on Jumalalta tulevaa opetusta. Jumala hengellään ohjaa hallintoelintä. Näin uskotaan.
Herätkää lehden johdanto kertoi monia vuosia, että tuon lehden tarkoitus on kertoa siitä Jumalan lupauksesta, että se sukupolvi joka näki vuoden 1914 näkee myös tämän pahan maailman lopun.
Raamattu kehottaa meitä varmistumaan onko Jumalalta tulleeksi väitetty opetus todella häneltä. Jos näin rehellisesti teemme, voimme havaita, että tuo Herätkää lehden "Jumalan lupaus" ei sitten ollutkaan sitä.
Myös useat muut Jehovan todistajien opetukset, joiden on väitetty ymmärretyn Jumalan hengen ohjauksessa, ei sitä ole ollut. On suoraan jopa tunnustettu, että on erehdytty.
Nämä havainnot koettelevat uskoamme. Sillä joudumme vastaamaan itsellemme, minkä tietolähteen asetamme ensimmäiseksi. Pidämmekö Jehovan todistajien hallintoelintä edelleen ensimmäisenä ja Raamattua sekä havaittuja tosiasioita vasta toisena.
Jos ylipäätään jonkun opetuksen lähteeksi väitetään itse Jumalaa, eikä se sitten sitä olekaan, tehdään suurin mahdollinen virhe, minkä ihminen vain voi tehdä.
Kun olemme kuitenkin havainneet näin tapahtuneen Jehovan todistajien opetusten suhteen, merkitseekö se meille mitään? Olemmeko edelleen kuitenkin valmiit uskomaan heidän opetuksiinsa Jumalan ohjaamina opetuksina? Olemmeko valmiit näin kertomaan kentällä muillekin, vaikka varsin hyvin tiedämme, että se ei ole pitänyt täysin paikkaansa menneisyydessä?
Tämä koettelee meidän uskomme aitoutta ja sitä mihin todella uskomme.
Kun opetus perustuu Raamattuun, ja Raamattu kun on Jumalan henkeyttämä, siis Jumalan pyhän hengen tuote, niin silloinhan tuon opetuksen, joka perustuu Raamattuun, lähteenä on Jumala.
alla olevan Raamatun kohdan kanssa? Tuossa kohdassa sanotaan seuraavasti?
"Pitäkää sitä kaikkea ilona, veljeni, kun kohtaatte monenlaisia koettelemuksia, koska tiedätte, että tämä uskonne koeteltu laatu saa aikaan kestävyyttä." Jaakobin kirje 1:2, 3.
2. Korinttilaiskirjeessään Paavali antoi kehotuksen kristityille tovereilleen jatkuvasti koetella itseään, että olisivatko he uskossa.
Hänen sanoistaan voimme sitten päätellä, että mihin tämä koetteleminen liittyy. Otetaanpa tähän siis katkelma 2. Kor. 13:2-7.
2. Olen edeltäpäin sanonut ja sanon edeltäpäin niille, jotka ennen ovat syntiä tehneet, ja kaikille muille - niinkuin silloin sanoin, kun olin toista kertaa tykönänne, samoin nytkin, kun olen poissa - etten, kun taas tulen, ole teitä säästävä,
3. koska te etsitte todistetta siitä, että minussa puhuu Kristus, joka ei ole heikko teitä kohtaan, vaan on teissä voimallinen.
4. Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin, kun hän oli heikko, elää hän kuitenkin Jumalan voimasta; olemmehan mekin hänessä heikot, mutta me elämme hänen kanssaan Jumalan voimasta teitä kohtaan.
5. Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.
6. Minä toivon teidän tulevan tuntemaan, että me emme ole niitä, jotka eivät koetusta kestä.
7. Mutta me rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään pahaa, emme sitä varten, että näyttäisi siltä, kuin me olisimme koetuksen kestäviä, vaan että te tekisitte hyvää ja me olisimme ikäänkuin ne, jotka eivät koetusta kestä.
Huomaa nyt, että Paavali ensinnäkin sanoo korinttilaisille, ettei hän säästelisi saapuessaan niitä, jotka ovat synnintekijöitä. (Vielä lopuksikin Paavali sanoi rukoilevansa sen johdosta, etteivät Kristityt tekisi mitään pahaa.)Sitten hän kehottaa heitä koettelemaan, että olisivatko he uskossa - ja toteaa, että elleivät olisi, niin he eivät koetusta kestäisi.
Näin ollen oman uskon koetteleminen on jotain muuta, kuin uskonkoetukset, joita me kaikki kohtaamme.
Itseasiassa havaintomme siitä, että Paavali varoitteli pahantekimisestä ts. synnin tekemisestä ja kehoitti samassa yhteydessä koettelemaan uskoaan auttaa meitä tekemään ainoan järkevän johtopäätöksen siitä, mitä hän tuolla koettelemisella tarkoitti.
Hän tarkoitti sitä, että meidän pitäisi verrata omaa kristillistä käytöstämme (miksei myös uskonkäsityksiämmekin) siihen mitä Raamattu sanoo - ja tehdä tarpeen tullen muutoksia.
Jaakob kirjoitti oikeastaan vastaavan ajatuksen kirjeensä ensimmäiseen lukuun:
21. Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
22. Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
23. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
24. hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.
25. Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
26. Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.
27. Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.
...että jotkut käännettäisiin pois uskosta.
Saatana yrittää murtaa nuuhteettomuutemme kylvämällä epäilyksiä sen suhteen, mitä meille on opetettu.
Nykyään samoin kuin ensimmäisellä vuosisadalla luopiot ja monet muut yrittävät tuhota vilpittömien ihmisten uskon.
"Mutta keskuuteemme salavihkaa tuotujen valeveljien vuoksi, jotka hiipivät vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, orjuuttaakseen meidät täydelleen. Te olitte juoksemassa hyvin. Kuka esti teitä edelleenkin tottelemasta totuutta? Tällainen suostuttelu ei ole hänestä, joka teitä kutsuu." (Galattalaisille 2:4; 5:7, 8)
Joskus he levittelevät tiedotusvälineissä Jehovan kansan menetelmistä ja vaikuttimista vääristeltyjä tietoja ja jopa suoranaisia valheita. Paavali varoitti, että jotkut käännettäisiin pois totuudesta. Hän kirjoitti: "Tulee olemaan ajanjakso, jolloin he eivät kestä terveellistä opetusta, vaan omien halujensa mukaan haalivat itselleen opettajia kutkuttamaan heidän korviaan, ja he kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät sitä vastoin syrjään valheellisiin kertomuksiin." (2.Timoteukselle 4:3, 4.)
Lähde: Vartiotorni 2002 15/9.
"...he kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät sitä vastoin syrjään valheellisiin kertomuksiin." (2.Timoteukselle 4:3, 4.)
Kuka on kääntänyt korvansa pois totuudesta - Raamatun totuudesta?
Oliko opetus vuoden 1914 sukupolvesta todella "Jumalan lupaus"?
Ei - se ei ollut Jumalan lupaus, vaan valhe. Oli valheellista väittää sitä Jumalan lupaukseksi.
Russell opetti muinoin, että Room 13. luku puhuu maallisista esivalloista, joille meidän tulee olla alamaisia.
Rutherfod muutti opetusta niin että kyse ei ollut maallisista esivalloista, vaan taivallisista, joille vain meidän tulee olla alamaisia.
Edellistä käsitystä hän väitti Saatanan juoneksi saada ihmiset valtaansa.
60-luvulla palattiin Russelin mukaiseen opetukseen, sillä pienellä painotuserolla, että nyt puhuttiin suhteellisesta alamaisuudesta maallisille esivalloille.
Näinkö Jumala ohjaa kansaansa, jos hän Jehovan todistajien opetusta ohjaa?
Russell opetti valheellisesti ja siksi Rutherfod korjasi opetuksen Jumalan ohjauksella oikeaksi. Kun taas 60-luvulla todelliin Rutherfordin opettaneen valheellisesti ja jälleen Jumaln ohjauksella opetus korjattiin oikeaksi.
Kuka siis puhuu milloinkin totta ja kuka on kääntynuyt valheellisiin kertomuksiin?
Päteekö tämä aiempi kommentti tähän minun teksiini:
"Saatana yrittää murtaa nuuhteettomuutemme kylvämällä epäilyksiä sen suhteen, mitä meille on opetettu. Nykyään samoin kuin ensimmäisellä vuosisadalla luopiot ja monet muut yrittävät tuhota vilpittömien ihmisten uskon."