On suuri Jumalan siunaus syntyä terveeseen helluntaikotiin.
Saa viettää turvallisen lapsuuden. Ihan toista kun etsiä turvapaikkaa humalaisten vanhempien alta pois. Tai kun poliisi tulee hakemaan humalaisen tai aineissa olevan osapuolen, lapset huutavat naapurissa piilossa; 'poliisi', johon vanhemmat; 'ei kun isi viedään taksiin'. Jos vanhemmat elävät oppiensa mukaan ei tälläistä tapahdu.
Jo pienestä pitäen lapset saavat tutustua monikulttuuriseen seurakuntaväestöön. Se on suuri rikkaus. Saavat kuunnella seurakunnassa lähetyssaarnaajien värikkäitä terveisiä milloin mistäkin. Oppivat lasten leirillä sosiaalisia taitoja. Oppivat leirinuotioilla ja muualla esiintymään pelottomasti. Ei kaikki tosin ole esiintyjä tyyppejä, vaan joukkoon tietenkin sopii ujojakin.
Kaiken A ja O on, kun vain vanhemmat vikoineen tekevät täyttä totta uskossa. Ei ole kokousnaamaria jossa eteisessä hymyillään ja salissa veisataan. Ei kokouksen jälkeen arvostella seurakuntalaisia ja olla erilaisia kokouksessa ja kotona.
Vaikka olisi näennäisesti kuinka erikoinen sakki, ja lapset uskossa niin se kertoo jo jotain vanhempien uskosta. Ollaan samaa kotona ja kokouksessa. Mutta ei vanhempia voi syyllistää jos lapset eivät tule uskoon. Uskoon tulo on aina oma valinta.
Onnellinen on se lapsi joka syntyy uskovaan kotiin.
Saa viettää turvallisen lapsuuden. Ihan toista kun etsiä turvapaikkaa humalaisten vanhempien alta pois. Tai kun poliisi tulee hakemaan humalaisen tai aineissa olevan osapuolen, lapset huutavat naapurissa piilossa; 'poliisi', johon vanhemmat; 'ei kun isi viedään taksiin'. Jos vanhemmat elävät oppiensa mukaan ei tälläistä tapahdu.
Jo pienestä pitäen lapset saavat tutustua monikulttuuriseen seurakuntaväestöön. Se on suuri rikkaus. Saavat kuunnella seurakunnassa lähetyssaarnaajien värikkäitä terveisiä milloin mistäkin. Oppivat lasten leirillä sosiaalisia taitoja. Oppivat leirinuotioilla ja muualla esiintymään pelottomasti. Ei kaikki tosin ole esiintyjä tyyppejä, vaan joukkoon tietenkin sopii ujojakin.
Kaiken A ja O on, kun vain vanhemmat vikoineen tekevät täyttä totta uskossa. Ei ole kokousnaamaria jossa eteisessä hymyillään ja salissa veisataan. Ei kokouksen jälkeen arvostella seurakuntalaisia ja olla erilaisia kokouksessa ja kotona.
Vaikka olisi näennäisesti kuinka erikoinen sakki, ja lapset uskossa niin se kertoo jo jotain vanhempien uskosta. Ollaan samaa kotona ja kokouksessa. Mutta ei vanhempia voi syyllistää jos lapset eivät tule uskoon. Uskoon tulo on aina oma valinta.
Onnellinen on se lapsi joka syntyy uskovaan kotiin.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Muulta kantilta en osaa sanoa kuin omalta.
Synnyin kotiin jossa äiti omisti elävän uskon.
Se on valtava kiitos en tiedä mistä olisin "huutanut" apua jos lapsena en olisi evankeliumia kuullut.
Silloin pelastus ei kelvannut ja "saatana " orjuutti sokaisten silmäni.
Olipa tosi lähellä onnistuakin, vaan äitini rukoukset kuultiin ja vuosia äidin kuoleman jälkeen sain elämäni Herralle antaa.
Tietenkin nyt on enemmän haavoja joita tulee hoitaa.
Kaikki saasta kun tuli läpi käytyä niin itselleni on selvää et on asioita joita saa kantaa lopun elämän, vaikka synnit anteeks olis saanutkin.
Tosi on kun sanoit et lapsi joka syntyy eheään kristilliseen kotiin jossa Kristus on todella kodin "pää" sa olla kiitollinen.
Minulla oli orvon elämä äitini kuoltua , ainut läheiseni oli "saatana" jonka palveluksessa olin monet vuodet.HERRA KUTSUI JA PELASTI.
Niin, minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Oi, niitä ihania nuorten iltoja kun kokoonnuttiin koteihin tai rukoushuoneelle viikonloppuisin, ja rukoiltiin Jumalaa näin:
"Jumala, me kiitetään sinua siitä, ettei me olla niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, emmekä myöskään niinkuin nuo jotka juopottelevat tänäänkin."
Nuo juopot ja heidän lapsensa sen sijaan eivät tohdi nostaa edes silmiään taivasta kohti, vaan lyövät rintaansa sanoen: "Jumala, ole meille syntisille armollinen."
Vaan kumpikos se menee kotiinsa vanhurskaampana kuin toinen?
Vrt. Luuk.18:10-14
ku noin selkeesti kantasi toit kuuluitko helareihin vai oliko ihan oikee oppisten "lahko".
Se nyt sama kuinka syvältä tai korkeelta uudesti syntyy Jumalan lapseksi.
Tuntuu et sua riipoo jos juoppo tai tuhlaaja poika kotiin palaa.
Todellisuudessahan se nähtiin jo Jeesuksenkin kerronnasta kuinka hankalaa veljen oli toivottaa kotiin "tuo poikasi".
Uskothan että Jumalan rakkaus riittää sullekin.
Ja jos Lapset saavat eheän elämän ja kodin jossa raamatun neuvoihin sekä ohjeisiin pitäydytään, niin puhu mitä puhut kyllä se on elämälle.
Vaikka uskova virheetön ei olekkaan.
Uteliaisuuteni ei anna myötä, joten kumpaan perheeseen antasit lapsesi jos sinusta aika jättäs ja ois vai pari vaihto ehtoa
1 narkarille ja juopolle joka ei ole uskossa
2 uskoon tulleelle narkarille ja juopolle joka on "syntinsä hyljännyt". vastaapa rehellisesti!
Tule tuhlaaja poika tai tyttö kotiin Jeesus ottaa avosylin vastaan!
Lapseni sai syntyä entisen juopon, narkkarin ja huorintekijän perheeseen. Mutta, koska kaikki ihmiset ovat saaneet syntinsä anteeksi, niin minäkin.
Lapseni siis syntyi perheeseen, jossa koko sydämisesti uskotaan, että kaikki ihmiset pelastuvat. Lapsemme syntyi perheeseen, jossa uskotaan Jeesuksen Kristuksen olevan koko maailman Vapahtaja.
Nyt en tiedä luokitteletteko perheemme uskovaksi vai ette, sama se.
Ja jos potkaisemme tyhjää ennen kuin lapsemme on aikuinen, toivon että hän saisi kodin, jossa uskotaan kaikkien ihmisten pelastuvan.
Jos tällaista kotia ei löydy, niin sitten mikä tahansa "tavallisten ihmisten" koti.
Korostetaanko helluntailaisessa kasvatuksessa
yksilön oma vastuuta = itsenäistä moraalia.
Vai
Opetetaanko lähentymään Jumalaa oman moraalin kustannuksella ! " Tulet syyllistymään syntiin jokatauksessa, ja helvetti on valmistettu juuri sitä varten. Helvetissä ei ole termostaattia, vaan polte on yhtä rajua vaikka olisit omenavaras"
Syntisi ovat rajalliset mutta tuomiosi on rajaton?
Täällä on hyviä esimerkkejä sielun pimeimmistä syövereistä.
etkö käsitä? Juhani on saanut syntinsä anteeksi, ja Jeesus on poistanut kaiken syyllisyyden, Jumalaa lähestytään Jeesuksen nimessä, eikä oman moraalin perusteella.
"Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat."
Synti ja tuomio on poistettu Jeesuksessa!
Varmasti jokainen haluaa antaa lapselleen turvallisen kasvatuksen. Rukouksen ja todeksi eletyn elämän siunaus kantaa kauas. Sen näkee jo tuossa ylhäällä vastauksissa.
Joka on pimeydessä ei tiedä mitä valkeus on. Sekin näkyy ylenpänä.
Omat vanhempanikin olivat helluntaiuskovia. Ihania ihmisiä molemmat! Sain kasvaa turvalliseessa ympäristössä niin ajallisesti kuin hengellisestikin. Kunnioitan vanhempiani suuresti edellenenki. He ovat jo Herran levossa molemmat!
Jos kaikki helluntailaiset olisivat yhtä mukavia ja rauhaa rakastavia kuin vanhempani, niin olisin todennäköisesti itsekin ollut helluntaiseurakunnassa. Mutta näinhän ei ollut, vaan minua siinä piirissä parjattiin ja puhuttiin kaikenlaisia valheita päälleni. Koskaanhan näitten ei tarvinnut tehdä parannusta valheiattn. Sitä vastoin minua vaadittiin tunnustamaan tekoni ja tekemään parannusta.(vaan kun en voinut tunnustaa ja tehdä parannusta sellaisesta mitä en ollut tehnyt.) Painostus oli lopulöta niin kovaa, että koin viisaammaksi erota hellareista.
Vielä nytkin minua yritetään vaatia ja mieltäni yriteään muokata, mutta olen valinnut vapauden tien Vapahtajani kanssa, enkä anna sitoa itseäni isien perinnäissäännöillä ja tabuilla. Tahdon kulkea Jeesuksen vierellä, kuullakseni mitä Hän tahtoo minun tekevän. En siis kulje Hänen edellään, sillä en silloin tietäisi minne Hän minut haluaa menevän. En myöskään kulje Hänen perässään, sillä voisin kadottaa Hänen jälkensä. Kuljen siis Hänen vierellään kuunnellen Hänen johdatuksensa tietä! Tämä tie on ollut siunausten tie ja rikassisältöinen.
Minusta olisi kauheaa olla hellarikodin lapsi. Jo pienenä opetetaan syrjimään vähemmistöjä, pelkäämään omia luonnollisia ominaisuuksia, olemaan kaksinaamainen ja tekopyhä. Omaa identiteettiä ei anneta hyväksyä, aivopestään ja puhutaan Paavalin sanoja yhteiskuntaohjeiksi. Petoeläintäkään en tuolla lailla kasvattaisi, saati omaa lastani. Tynnyrissä kasvaneen maailma on varmasti vaikeampi paikka kuin maailmaa avosilmin katsovan ja kokevan maailma.
Minkähänlainen lapsi kasvaisi homojen kodissa? En usko, että tasapainoinen. Lapsella olisi kaksi isää tai kaksi äitiä. Koulussa kiusattaisiin ihan varmasti. Nimiteltäs," mitä hinttien lapsi"? Olisiko tämä se hyvä malli poikalapsi?
>>Koulussa kiusattaisiin ihan varmasti. Nimiteltäs," mitä hinttien lapsi"?>>
Helppo ainakin arvata kommenttisi perusteella, ketkä olisivat niitä kiusaajia. Tiedätkös: lasten maailma on aikuiselämää pienoiskoossa. Mikäli tämä palsta olisi peruskoulun ala-asteen piha ja nyt olisi välitunti, voit ihan vapaasti käydä lukemassa, ketkä olisivat niitä pahimpia päähänpotkijoita.
Mistähän tuollainen kiusaaminen edes juolahti mieleesi...?
samaa mieltä.
Vaimoni syntyi kotiin josta isä traakisesti kuoli kun hän oli 3 vuotta
Äiti huoras ja myi viinaa muita kauheuksia en nyt lisää.
Itse sain syntyä helari äidin "helmaan" isäni oli kuollut ennen syntymää.
Eroja on valtavasti ja tuleekin olla, mut ne traumat mitä vaimoni lapsuus on jättänyt moniin ,jopa hänen läheisiin on mielestäni ymmärrettävä kodin puolelta tulleiksi suurimmalta osin.
Itseäni kukaan ole johonkin oppiin poikasena pakottanut.
Sain kulkea pikku poikana kokouksissa eikä mulle niistä mitään negatiivista muistoa ole .
"pojan kloppina" otin valinnan joka uskoakseni ei ollut äidin mieleen saatika Jumalan.
Vapaus on valita kumpaa "tietä "kulkee
Kerran ilta myöhään ainitsi vain et olisko elämäni Jeesuksen seurassa ehkä helpompaa, mut silloin meni ohi korvien.
Ei pakkoa mut alkeis opetus sydämmeen jäi et Jeesus voi auttaa ja jopa synnit anteeksi antaa.
Se oli valtava omaisuus jo ennen sen vastaan ottamista.
Tieto KENEN puoleen kääntyä ku huolet ja murheetkin alkaa käydä ylivoimaiseksi.
Saatikka alkaa päivä tietäen jo mistä avun saa kiittäen "ISO VELJESTÄ". jolla on valta.
on eletty ku helari "pennut" sai kokea sun kaltaisilta samaa se ei tarkoita et nyt kostaa pitäs.
Vaan tosi ainakin on se et itku pikku tytöltä meinas silmään tulla ku lapset vähän suorempaa keseli isän osuutta perheessä mistä tytty tuli.
Kysyjillä ei ainakaan ollut helari perheitten kanssa tekemistä.Eikä tää aihekaan otsikkoa kovisti kosketa
homoja koulussa, ainakin helluntailaiset ja heidän lapsensa kiusaisivat.
Mistä sinä tiedät onko se kauheaa? :) ethän sinä ole sitä kokenut. taidat vain perustaa kokemuksesi ihmisiin jotka eivät ole kohdelleet sinua siten kuin heidän haluaist sinua kohdeltavan. olen lukenut kirjoiutuksiasi jonkin verran ja parjaat helluntalaisa eritoten...miksi? siksi kun ovat väärä oppisia..vai kun ovat hilluja joukko jotka kuvittelevat olevansa muita parempia? tuskimpa kumpikaan on oikea vastaus..taidat olla vain loukkaantunut jonkin ihmisen sanomisista ja kohdistat sen nyt koko seurakuntaan. usko tai älä mutta jokainen helluntailainen on ajattelva, toimiva ja yksilöllinen ihminen..hän tekee tekonsa itse, ei seurakuntansa takia tai puolesta. samoin se pätee myös lapsenkasvatukseen...joku voi pitää piiskan ja raamatun avulla lapsensa kurissa ja herran nuhteessa...joillakin on taasen samat periaatteet kuin muillakin kanssa ihmisillä tässä suomen maassa...rakkautta, kuria riittävästi ja uskoa "johonkin". olkoon se usko jumalaan tai siihen viinapullon henkeen :) sama kait tuo...lopputuloksen voi rikosrekistereistä lukea jos nipottamaan ruvetaan :)
tynnyrissä elänyt..miten harvinaisen typerä luulo!
usko tai elä mutta sinun kaltaiset ihmiset eivät ole lapsuuttamme tehneet heloksi. Jos tynnyrissä kasvaminen tarkoittaa sitä että on joutunut jo lapsuudessa pitämään puolensa ja tappelemaan omasta mielipiteestään, kun niitä päähän potkijoita on ollut iät ajat tosin ei uskovaisten vanhempien puolelta vaan niinkin arkisessa elämässä kuin koulussa ja ystäväpiirissä. ja miksi?...siksi että satumme olemaan uskovaisen perheen lapsia. ei ole väliä millainen olet...olet joka pojan nyrkkeilysäkki.
Uskovien perheiden lasten elämän lähinnä muokkaavat perheen ulkopuoliset ihmiset...eivät niinkään vanhemmat.
Onneksi olen kasvatuksena saaneet vahvan ja anteeksi antavan luonteen. elämäni ei ole mennyt pilalle niistä kymmenistä mustelmista,muutamista aivotärähdyksistä tai pahoista sanoista jotka ovat itkettäneet iltaisin, ei vain minua vaan vanhempiani myös. Oikeastaan kiitän niitä ihmisä jotka olen kohdannut nuoruudessani, en olisi se ihminen mikä olen nyt ilman heitä, vahva ihminen. Näin tynnyrissä kasvaneena ja petoelämille sopimattoman kasvatuksen saaneena voisin pitää itseni jotakuinkin onnistuneena tekeleenä :) ja mistä kaikki on saanut alkunsa...syntymästä ainoa lapsena saarnaajan perheeseen, joka sattui olemaan helluntalainen :)
kuinka suuri ero minun ja sinun "ulos annissa" on sinä olet elänyt uskoni mukaan kristityn elämää "pikku ikäsi" minä maailman "laita kujilla" se on niin kovassa kiini et sanoista eroittaa .
Uskon ettet edes kykenisi tälläistä kieltä käyttämään.
Sanon teille nuoret jotka uskossa olette että kyllä teillä on kiitos aihetta.
Se vasta onkin armoa ettei ole tarvinnu kaikessa "synnin saastassa"elää.
Älä valitse "tuhlaaja pojan tai tytön" osaan.
Vaikkakin jokainen jollakin tapaa on ollut "tuhlaaja p ja t"
Armosta tänään kuulun samaan perheeseen teidän kanssa jotka omistatte jo nuoresta Jeesuksen.
Paljon on Herra muutosta saanut jo elämässäni tehdä jos vertais aikaan ku oli toinen herra "talossa".
Yleistää ei sovi. Tämä olkoon opastuksena kaikille.
Mielenkiintoinen otos eri teksteistä:
>>Homojen lapsi
Kirjoittanut: Masa, 22.11.2004 klo 10.23
Minkähänlainen lapsi kasvaisi homojen kodissa? En usko, että tasapainoinen. Lapsella olisi kaksi isää tai kaksi äitiä. Koulussa kiusattaisiin ihan varmasti. Nimiteltäs," mitä hinttien lapsi"? Olisiko tämä se hyvä malli poikalapsi?>>>
Ja sitten myöhemmin "..........":
>>>Uskovien perheiden lasten elämän lähinnä muokkaavat perheen ulkopuoliset ihmiset...eivät niinkään vanhemmat.
Onneksi olen kasvatuksena saaneet vahvan ja anteeksi antavan luonteen. elämäni ei ole mennyt pilalle niistä kymmenistä mustelmista,muutamista aivotärähdyksistä tai pahoista sanoista jotka ovat itkettäneet iltaisin, ei vain minua vaan vanhempiani myös.>>>
Homo tai hellari, niin aina sama kohtalo. Mielenkiintoista sinänsä, minuakin kiusattiin koulussa. Ala-asteella helluntailainen, yläasteella Jehovan Todistaja... Olin kuulemma "kommariperheen kakara".
Et silviisii.
takasin KOTIIN!
eI saa siellä kylillä kokoyötä mekastaa
koska tiedät asiat mikset nyt jo luovuta vai saiko jehovat yli otteen ja pasmat sekasin.
Ei oo hyvä kylillä koko aikaa olla on hyvä joskus kotiutua (oma koti kullan kallis)
Minä kasvoin mainostamassasi "ihanne perheessä" ja tulos oli aika huono. Serkkuni kasvoivat helluntai kodissa ja tulos oli paljon parempi.
Sattumoisin tunnen paljon helluntai kodin lapsia ja heiltä en ole kuullut juurikaan kritiikkiä yhtä lukuunottamatta.
Heistä ei kenestään kasvanut vähemmistöjä syrjiviä ym mitä väität mutta minusta tuli. Vihasin kaikkia vähemmistöjä, jostain kumman syystä en kuitenkaan Juutalaisia. Onneksi Jeesus sai muuttaa minut tältäkin osalta.
Joten luulosi ei ole tiedon väärti.
Homojen kiusaaminen on yleismaalimallinen ilmiö. Onko Nasse koskan nimittänyt ketään homoksi?
Lapset...
a) voivat valita vanhempansa
b) eivät voi valita vanhempiaan
Onko syntyminen uskovaan perheeseen siis...
a) vanhempien ansioa
b) Jumalan armoa
Kirjoitit Juhani "Uskoon tulo on aina oma valinta".
Jopa luterilaisten väännös 33/38 kääntää oikein Jeesuksen sanat "te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät..."
Ja Paavali "Jumala on valinnut meidät..."
Pyhä henki on siis kanssasi eri mieltä!
Paavali ja minä olemme Jumalan tahdosta Kristuksen uskossa, emme omasta...
Voi miten pimeään viekään itsevalitun Jumalan "palveluksen" omavanhurskas polku!?
Minkälaisen ratkaisun sinä olet tehnyt?
'Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta; antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.' 2Kor.5:20
'Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se ei jää turhaksi.
Sillä hän sanoo:
Voisitko vastata kysymyksiini!
Vastaa ensin sinulle, jotta saat rohkeutta.
Minä uskon Jumalan tahdosta Kristukseen Jeesukseen, koko maailman Vapahtajaan ja kaikkien ihmisten Pelastajaan!
En voi tehdä mitään ratkaisuja jotka Jumalalle kelpaisivat, joten olen pakotettu katsomaan Jumalan ratkaisuun koko ihmiskunnan puolesta. Tämä on ristille naulittu Kristus Jeesus!
Vastaa vielä tähänkin Juhani boy! Kun nyt saa antaa sovittaa itsensä Kristuksen Jeesuksen kanssa, niin onko tää Kristus Jeesus?
a)henkilökohtainen vapahtaja
b) kaikkien ihmisten ja koko maailman Vapahtaja
Osaatko vastata vai etkö osaa?
Kuulehan lähimmäinen, kysy asiallisemmassa sävyssä niin voimpa vastatakin.
Tv; Juhani
Junai kirjoitti:
Uskotko sinä "Todellako"?
Että siinäpä meille sävyjä. :D
"On suuri Jumalan siunaus syntyä terveeseen helluntaikotiin."
Helluntailaiskotikin voi olla turvaton. Jumalaahan ei ole olemassa, kuten tiedät, joten sitä on kai turha tähän sotkea?
"Saa viettää turvallisen lapsuuden. Ihan toista kun etsiä turvapaikkaa humalaisten vanhempien alta pois. Tai kun poliisi tulee hakemaan humalaisen tai aineissa olevan osapuolen, lapset huutavat naapurissa piilossa; 'poliisi', johon vanhemmat; 'ei kun isi viedään taksiin'. Jos vanhemmat elävät oppiensa mukaan ei tälläistä tapahdu. "
Aivan, mikäli elävät oppiensa mukaan. Mutta se että jotkut (hellunatilaiset tai muut) elävät mainitsemaasi juopon elämää ei tarkoita että kaikki eläisivät.
"Jo pienestä pitäen lapset saavat tutustua monikulttuuriseen seurakuntaväestöön. Se on suuri rikkaus."
Ex vankikundit, alkoholistit, prostituoidut, narkkarit, perheväkivallan uhrit, pedofiilit jotka ovat kokeneet herätyksen tarjoavat todella monikulttuurisia elämyksiä.
"Saavat kuunnella seurakunnassa lähetyssaarnaajien värikkäitä terveisiä milloin mistäkin."
Ml. pieni helvetillä pelottelu yms.
"Oppivat lasten leirillä sosiaalisia taitoja. Oppivat leirinuotioilla ja muualla esiintymään pelottomasti. Ei kaikki tosin ole esiintyjä tyyppejä, vaan joukkoon tietenkin sopii ujojakin."
Jep, iskä on ujo ja iskän toive on että lapsesta ei tulisi samanlaista.
"Kaiken A ja O on, kun vain vanhemmat vikoineen tekevät täyttä totta uskossa. Ei ole kokousnaamaria jossa eteisessä hymyillään ja salissa veisataan. Ei kokouksen jälkeen arvostella seurakuntalaisia ja olla erilaisia kokouksessa ja kotona."
Niin, päällepäin vietetään koko elämä sama naamari päässä. Uskovaisen naamari on aika usein apea ja rutussa.
"Vaikka olisi näennäisesti kuinka erikoinen sakki, ja lapset uskossa niin se kertoo jo jotain vanhempien uskosta. Ollaan samaa kotona ja kokouksessa. Mutta ei vanhempia voi syyllistää jos lapset eivät tule uskoon. Uskoon tulo on aina oma valinta. Onnellinen on se lapsi joka syntyy uskovaan kotiin."
Mielestäni se ei takaa onnea mutta fundamentalistiseen kotiin syntyminen takaa raskaat ajat lapselle monesti vielä aikuisenakin.
Puhut asiaa. Erityisen hyvin kuvaat fundamentalistikotia: "fundamentalistiseen kotiin syntyminen takaa raskaat ajat lapselle monesti vielä aikuisenakin". Olen täysin samaa mieltä. Tunnen monia vanhalestadiolaisesta tai helluntailaisesta kodista peräisin olevaa homoa ja lesboa - eikä paljoa naurattele, kun tietää miten ne "hyvät isät ja äidit" ovat OMIIN LAPSIINSA suntautuneet. Fundamentalisti on vanhempana pahimmillaan lapselleen hirveä taakka.
Lpsen tulee kokea kotonaan olonsa arvostetuksi, hyväksytyksi, tuetuksi. Jos pelotellan synnillä. pirulla ym. roskalla, siitä ei hyvä seuraa. Kaikki uskovat kodit eivät minusta ole kamalia, fundamentalistiset kodoit ovat lähinnä vastuuttomia. Jos lapsensa tynnyrissä kasvattaa, tekee lapselle vahingon. Sääliksi käy lapsiparkoja. Rakastaa heitä pitäisi, ei vihata ja vihassaan pelotella ja opetttaa vaikkapa syrjimään, kuten muhoslaisen koulun fundamentalistiopettaja.
Ai hitsi tää oli varmaankin ihan juuri minua varten tehty aloitus, vai mitä Juhani? ;-)
Oikein täky. *varmana siitä että se 'katkeroitunut hellarikodin kasvatti'- Pakana tarttuu syöttiin* ;-) Että te ootte läpinäkyviä, raukat, ettekä edes tajua sitä itse.
Oletko sinä kulta pieni todella siinä uskossa että on olemassa vain ja ainoastaan kaksi vaihtoehtoa; joko helluntailainen "hyvä" kasvatus, tai sitten päihdeongelmainen perhehelvetti?
Pitäisköhän sun vähän avartaa maailmankuvaasi..?
Herää kysymys, mistä kumpuaa moinen tarve yrittää maalailla helluntaikodeista tuollaista hyvin yksipuolista, paratiisimaista kuvaa, jota tuossa selvästi yrität tehdä? Että helluntaikoditko ovat jotenkin ongelmista vapaita alueita? Helluntaikoditko ovat aina automaattisesti hyviä paikkoja kasvaa? Ongelmia niissä ei ole nähtykään?
Ja että muut kodit ovat automaattisesti päihdeonglmaisia perhehelvettejä?
Voi voi, toi on kyllä säälitävää. Tajuatko että kuka tahansa voi todeta ettei tuo pidä paikkaansa. Minunkaan ei tarvitse sitä erikseen kenellekään selittää.
Onnellinen se lapsi joka syntyy vanhemmille, jotka kykenevät kunnioittamaan ja rakastamaan lasta pyyteetömästi. Onnellinen se lapsi jolla on vanhemmat, jotka osaavat lukea lasta, kunnioittaa lapsen valinnanvapautta, ja itsemääräämisoikeutta. Onnellinen se lapsi jonka vanhemmat eivät ole niin tyhmiä, että antavat lapsensa pedofiilin hoidettavaksi koska suuressa naiiviudessaan kuvittelevat pedofiilin uskoon tulon myötä "eheytyvän" taipumuksestaan.
Onnellinen se lapsi jolla on järjen omaavat vanhemmat. Uskontokuntaan katsomatta.
melko hyvin perusteltu kantasi et helluntalaiset antavat lapsensa pedofiilien hoidettavaksi .
Yleistä tääkin etten minä antsaisi ja olen helluntalainen.
kerro täst eteenpäin et helarit ei mokomat lapsiaan anna edes pedofiileille hoitoon.
Itsekäs ihminen, on kai täällä muitakin kuin sinä.
...että hyvin monet esim. saatananpalvontaan sekaantuvista nuorista ovat nimenomaan uskovaisen ja hellaritaustan omaavia.
Ottaen huomioon, että nämä lapset ovat pienestä pitäen eläneet hurmoksellisessa ympäristössä, ja heidät on pienestä pitäen saatu vakuuttuneeksi siitä, että on olemassa raamatusta tuttu persoonallinen paha, saatana, ja henkimaailma, ja koska heitä on vuosikausia painostettu, manipuloitu, heidän oma tahtonsa on yritetty nujertaa ja heitä on yritetty kasvattaa sokeaan tottelevaisuuteen helvetillä peloitteluineen, ei liene epäselvää mistä se johtuu, että nämä lapset kuuluvat selkeästi siihen riskiryhmään, joilla on vaara mennä sekoittaman päänsä esim. okkultismilla, saatananpalvonnalla yms. Heillä on selvä riski ajautua äärimmäisestä fundamentalistisesta uskosta toiseen ääripäähän koska uskovainen (ja usein uskovaisen kasvatuksen saanut) ei - kuten Juhaninkin tekstistä huomaa - tunne keskitietä.
Näin tällä, sinänsä terveellä kapinoimisella epätervettä vanhempien harjoittamaa oman tahdon nujertamista vastaan, voi olla lapselle lopulta todella tuhoava vaikutus. Olisikin mielenkiintoista tietää monenko näiden ns. "saatananpalvojien" toiminta on tosiasiassa vain avunhuuto jolla he yrittävät puolustautua vanhempiensa uskonnollista tukehduttavaa tyranniaa vastaan.
Monet uskovaisten perheiden lapset sortuvat myös mm. huumeisiin ja muihin päihteisiin - eikä varmasti vähiten siksi, että heille on penestä pitäen syötetty tuota samaa käsitystä, kuin mitä Juhanikin tuossa ansiokkaasti yrittää ylläpitää; että on olemassa tasan KAKSI vaihtoehtoa, joko uskovaisuus tai täydellinen rappio.
Jos lapsi jossakin vaiheessa päättää "luopua uskostaan", hän usein sen jälkeenkin kuitekin elää edelleen tämän hänen aivoihinsa syötetyn ajatuksen sanelemana, ja menee laittamaan elämänsä risaiseksi. Eihän hän voi käsittää, että ilman uskoa voi elää myös raitista, tasapainoista ja tervettä elämää, koska hän on aina tottunut ajattelemaan, että kaikki mikä on uskovaisuuden ulkopuolella, on pelkkää rappiota.
Esimerkkejä uskovaisen kasvatuksen negatiivisista puolista olisi vaikka kuinka paljon, eikä niitä pysty tässä kaikkia edes luettelemaan. On melkein koomista kuinka Juhanikin tuossa heittää väitteen että "Helluntaikodin lapsi saa viettää turvallisen lapsuuden" kun juuri pari päivää sitten tode toisaalla kertoi voivansa antaa lapsensa pedofiilin hoidettavaksi. Ei mitään ristiriitaa? Ei sitten pienintäkään?
Myöskin se, että monet uskovaiset vanhemmat ylisuojelevat lapsiaan (=siis eristävät heidät muusta maailmasta) koituu monille uskovaisten kotien lapsille suureksi taakaksi myöhemmässä elämässä, kun he yrittävät elää maailmassa joka on heille täysin vieras.
Pirullisinta on, että kaikki ongelmat joita uskovaisten kotien lapsille tulee, uskovaiset voivat aina selittää sillä, että lapsen ongelmat johtuvat siitä että hän on luopunut uskosaan ja "langennut". Syy laitetaan yksiselitteisesti lapsen omien valintojen, ja "sielunvihollisen" piikkiin.
Syy ei ole koskaan uskovaisen kasvatuksen.
Minun näkemykseni mukaan taas juuri uskovainen kasvatus on hyvin usein todellista "sielun vihollisuutta". Se tappaa ihmisen todellisen aidon sielun ja tekee ihmisestä sokeasti tottelevan robotin jonka tärkein elämäntehtävä on lähinnä pitää oman uskonsuunnan maine puhtaana.
joskin suurelta osin totta.
Minusta kyse useissa tapauksissa on juuri kapina sitä ahtautta ja ylimielisyyttäkohtaan, jossa suljetaan pois elämän mahdollisuus ulkopuolella helluntaiseurakunnan.
Valitettavasti monet seurakunnistamme on viime vuosikymmeninä kasvattaneet läheisriippuvaisen sukupolven. Niin kauan menee hyvin kun hyväksyt seurakunnan kaikki ajatukset ja elät niiden mukaan.
Mutta ne ihmiset, jotka haluavat avartua, ja alkavat kapinoida yhteisöä vastaan, vaihtavat riippuvuuden toiseen ja usein vielä pahempaan.
Sama ilmiö on tuttu lestojenkin elämässä. Maailma on mustavalkoinen. Täysin virheetön Jumalan elämä on vain siinä yhteisössä. Kun lähdet pois, on sama miten elät. Voit kahlata läpi koko maailman pahimmat "synnit" , koska kuitenkin olet poissa "oikeasta" Jumalan elämästä.
Kanatan kanssasi tervettä vanhemmuutta, joka opettaa lapsille henkilökohtaisen ajattelun tärkeyttä, ja opettaa kyseenalaistamaan myös helluntailaisuuden.
Täällä on tullut esiin kaikenlaista "tietoa" helluntalaisista ja suurin osa negatiivista, niinkuin nämäkin kommentit sen osoittavat.
Ihmettelen koska en ole moiseen kohdannut, tosin kokemukseni rajoittuu vain vähäiseen määrään suomen helluntaiseurakunnista.
Kuitenkin en jaksa olla ihmettelemättä koska näitä ei ole tullut esille niissä seurakunnissa joihin olen tutustunut. Ihan kuin en kuuluisikkaan helluntaiseurakuntaan koska meidän seurakunnassa moisia ongelmia ei ole.
Esimerkiksi meillä ei kukaan ole tullut sanomaan että vain helluntaiseurakunnan sisäpuolella on elämää ja vain siellä voisi pelastua. Meillä sallitaan avoin keskuskustelu jne.
Olenko siis vain onnekas?
Onhan se hyvä kyseenalaistaa kun se on nyt muotia. Kohtuus siinäkin.
Terve kyseenalaistaminen on sitä, että tutkitaan julistaako puhuja sitä mitä on kirjoitettu Raamattuun. Elääkö puhuja itse oppiensa mukaan. Jos ei elä, silloin puhujan sanalla ei ole mitään arvoa. Hiusten halkomiseen ei kannata alkaa.
En tunne saatanan palvojia niinkuin sinä ja Pakana, mutta en myöskään usko, että he ovat helluntaikodin lapsia.
Paratiisissä käärme kyseenalaisti Jumalan sanan, onko Jumala todella sanonut näin? Mitä sitten tapahtui? Kyseenalaistatko senkin?
niin. Olet ollut onnekas. Tai on myös se mahdollisuus, etteivät silmäsi ole vielä täysin auenneet.
Tosin olen Todellekin monesti todennut, että olemme kulkemassa parempaan suuntaan ja Pakanan kuvailemat asiat ovat Jumalan kiitos vähenemään päin.
Kyseenalaistamisen kyseenalaistaminen on mitä suurinta lahkohenkisyyttä, tai diktatuuria. Yrityksesi hallita näin ala-arvoisilla keinoilla on toivotonta minun suhteeni.
Tiedän , että olen kiusallinen piikki täällä, koska olen helluntailainen, mutta en kaikessa hyväksy kirkkain silmin esittämiäsi helluntai-kiiltokuvia.
Todellisuus on valitettavasti aika raadollinen. Todellinen Jumalan elämä alkaa siitä, että tunnustamme syntimme, myös helluntailaisuuden tekemät, ja nöyrin mielin , avoimesti alamme tutkia, mikä on Jumalan tahto meihin nähden.
Et sinä ole piikki ainakaan minun lihassa.
Kyllä sinulla on asiaa paljonkin. Olen samaa mieltä, en kaikista, mutta olen tarkistellut omiakin mielipiteitä mitä olet joskus sanonut. Oletko sinä? Lopputulos ei ole aina samaa mieltä mutta joskus.
Enpä hyväksy diktatuuria. Jos olet saanut minusta sen vaikutelman korjaan sen nyt, se on väärä.
En ole itsekään kaikesta toimintamallista samaa meiltä kuin helluntaiseurakunnassa. Se vaan, että se on kotiseurakuntani ja parempaa en tiedä. Tiedätkö sinä?
Jaan käsityksesi täysin myös. Erityisesti viimeisen jakson sanoma on arvokas. Paras myrkky helluntailaista fundamentalistis-propagandistista kiihkoa vastaan on kiihko itse. Kun tuota seuraa, ei tee mieli juuri moista joukkoa lähestyä.
vielä sellainen asia: Koska olet selvästikin fiksu ja sivistynyt ihminen, oletko koskaan tehnyt tutkimusmatkaa seurakunnasta syrjäytyneiden luokse.
En vain tarkoita sellaista vanhimmistoveljien pikaista ovikäyntiä, josta viedään viesti vanhimmistokokoukseen, ja todetaan henkilö katkeroituneeksi. Vaan todellista ystävystymistä niihin henkilöihin?
Miksi meillä takaovi vuotaa?
Miksi on niin paljon poisjääviä seurakuntalaisia?
Miksi hellareita on uskontojen tuki ry:ssä?
Eikö sinua ole koskaan kiusannut tämä todellisuus?
kuulla sulta noin rehellinen tilitys.
Vastaus varsinaiseen kysymykseen; olenko löytänyt parempaa????
Olen ja en. Kaikissa ihmisten muodostamissa seurakunnissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Olen erittäin hyvissä väleissä esim tällä hetkellä meidän paikkakuntamme evlut nuoriso-ohjaajan kanssa. Tosi asiallinen tyyppi, jonka kanssa olemme keskustelleet paljonkin "kirkkojemme" välisistä eroista. Olemme samaa mieltä hänenkin kanssaan siitä, että joku asia on paremmin heillä ja joku toinen on paremmin meillä.
on yksi ystävä, jolta olen oppinut paljon.
Hän ei tunnustaudu minkään seurakunnan kannattajaksi, mutta yllätys yllätys, hän on käynyt jokaisen tunnetuimman uskonsuunnan tilaisuuksissa, ja vieläpä useaan otteeseen.
Esim Jehovan todistajien konventtisalissa Hämeenlinnassa valtakunnansalitilaisuuksien lisäksi.
Tarkkailijan näkökulmasta käsin hän omaa autenttista tietoa, josta on hyötyä minullekin. Itse en ole kaikissa vastaavissa rohjennut käydä, ja yleensä muodostan toisen polven kuulopuheiden varassa käsitykseni ko porukasta.
Suosittelisin kaikille käymistä muutamissa hellarikokouksissakin, että saisi todellisemman kuvan kuin täällä "toisen polven" keskustelupalstalta.
Olen käynyt. Sekin on yksi hyvä syy siihen, että olen kovin surullinen tästä ahtauden menosta täällä. Seurakunnissa on - siis varmaan monenmoisissa seurakunnissa - paljon hyvää toimintaa, asiallisia ihmisiä, empatiaa. Tällä palstalla helluntailaisina esiintyvät eivät ruusuista kuvaa joukostaan yleensä anna.
Toisaalta olen myös nähnyt, ettei seurakunnissa uskalleta kesksutella asiallisen avoimesti - ymmärrän syitäkin aika paljon.Leimautumisen pelkokin on yksi niistä. Tästä syystä tämäntapaiset palstyat olisivat tärkeitä kanavia ihmisten ajatuksien selvittelyyn. Olisivat, jos ihmisten annettaisiin selvitellä. ONNEKSI Uskonto-palstoissa on sellaisiakin, joilla saapi puhua ja olla monta mieltä ilman leimakirveiden ja pitkien puukkojen heilahtelua.
tuttavapiirissäni on myös tällaisia ihmisiä, ei kovin läheisiä mutta tunnen tätäkin puolta jonkin verran.
Mutta kuten sanottu olen onnekas kun seurakunnassamme suurin piirtein kaikki on "niin kuin pitääkin"
Ensinnäkään ne palvojien yhteisöt ei ole kovin avoimia jotta voisi tilastoida minkälaisesta kodista kukakin on. Satun kuitenkin erinäisistä syistä tuntemaan heitä jonkinverran. Olen myös haastatellut joitain, samoin kollegani. Syitä tuohon yhteisöön liittymiseen on etsitty eri tekijöistä. Suomessa ja Ruotsissa olevista palvojista on todella harva uskovasta kodista. Norjalaisten keskuudessa on ilmiötä havaittu keskimääräistä enemmän. Monen suomalaisen palvojan kotioloissa näyttelee alkoholi yms. sentapainen suurta osaa.
Olisin toivonut, että olisit esittänyt tuon kehoituksen minulle, koska käyn juuri tuollaiseten syrjäytyneiden luona. He ottavat itsekin yhteyttä enkä ikinä tee mitään raportteja.
Kysymys on ihan totta, ensin kasteelle ja takaoven kautta ulos. Mutta syy ei ole aina seurakunnan.
Esittäisin sinulle rakkaudella minua kiinnostavan kysymyksen johon toivon vastausta.
Miksi pyrit ymmärtämään ihmistä älyllisesti? Jeesus ei koskaan vedonnut tunteisiin eikä järkeen. Hän asettui kärsivän rinnalle. Älyllisellä ymmärtämisellä saa osakseen mukavan miehen maineen mutta ei voita sieluja. Puuttuu suola.
Toiseksi; miten on sinun ensirakkauden laita? Vasta uskoontullut, ja kasvanut uskossa siunaa epäkohtia eikä 'ymmärtele' täällä rienaajia ja ateisteja. Ei epäkohtia tarvitse hyväksyäkään eikä olla 'joo joo mies'. Mutta ihmettelen vain tapaasi josta tulee mieleen filosofia. Seurakunta ei ole sosiaalinen klubi vaan sinne tullaan vieläkin parannuksen ja uskon kautta. Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta.
Toivon, että atri parkka itse vastaa tähän eikä joku klooni pelle.
Minäkin odotan mitä lie vastaa.
"Kuitenkin en jaksa olla ihmettelemättä koska näitä ei ole tullut esille niissä seurakunnissa joihin olen tutustunut. Ihan kuin en kuuluisikaan helluntaiseurakuntaan koska meidän seurakunnassa moisia ongelmia ei ole"
...
Et ole törmännyt omassa seurakunnassasi täällä esiin otettuihin ongelmiin? Omassa seurakunnassasi "kaikki on kuten pitääkin"?
Mistä tiedät ettei seurakuntasi perheillä ole ongelmia? Harvat perheet julistavat ongelmiaan suureen ääneen kaikille. Uskovaiselle perheelle ulospäin "ongelmaton" imago on hyvin tärkeä, myös seurakunnan keskellä. Uskovaisilla ei saa olla ongelmia, koska sen kuvitellaan vievän uskottavuutta heidän uskoltaan. Suurin osa uskovaisista pitää hyvin mielellään yllä sellaista illuusiota uskovaisuudesta, että se tekisi ihmisestä (ja perheestä) jotenkin haavoittumattoman, takuuonnellisen. Uskoa markkinoidaan jonkinlaisena "autuaaksi" tekevänä asiana, jonka myötä ihminen (ja perhe) on jonkinlaisen erityisen "varjeluksen" alaisena, eikä sille näin ollen voisi tulla ongelmia. Jos ongelmia tulee, niiden ajatellaan olevan merkki jonkinlaisesta epäonnistumisesta perheen tai yksittäisen ihmisen uskonelämässä.
Varsinkaan ulkopuolisille (erityisesti ei-uskoville) ei saa missään nimessä näyttää että ongemila olisi, koska sehän olisi huonoa mainosta omalle uskonsuunnalle. Voin hyvällä syyllä väittää ettei suurin osa uskovaisista ihmisistä kykene myöntämään edes itselleen että ongelmia olisi.
...
"Esim. meillä ei kukaan ole tullut sanomaan että vain helluntaiseurakunnan sisäpuolella on elämä..."
...
Eihän tällaisia asioita sanota ääneen! Suurin osa ihmisten keskinäisistä "säännöistä" on kirjoittamattomia sääntöjä, joita ei sanota ääneen. Harvat uskovaiset enää puhuvat ääneen esim. siitä että jotkut joutuvat heidän uskonsa mukaan helvettiin, mutta silti se on täysin selvä asia kaikille hellareille - myös lapsille. On paljon asioita joita ei tarvitse sanoa ääneen, koska ne ovat hellareille niin _itsestäänselviä_. Kaikki tietävät ne.
Aivan samalla tavalla kaikki hellrit "tietävät", että uskovaisen (ei välttämättä edes helluntaiseurakunnan) elämän ulkopuolella on pelkkää rappiota.
"Sama ilmiö on tuttu lestojenkin elämässä. Maailma on mustavalkoinen. Täysin virheetön Jumalan elämä on vain siinä yhteisössä. Kun lähdet pois, on sama miten elät. Voit kahlata läpi koko maailman pahimmat "synnit" , koska kuitenkin olet poissa "oikeasta" Jumalan elämästä."
...
Aivan, osuit naulan kantaan. Hellarteilla tosin on joitakin muitakin seurakuntia jotka he hyväksyvät "oikeaoppisina" kuten esim. vapaakirkko yms. eli he laajentavat tämän yhteisönsä vähän laajemmalle kuin pelkästään helluntaiseurakuntaan.
Huomauttaisin muuten että tarkoitukseni ei ole sanoa, että uskovaisten kasvatus olisi AINA huonoa, manipuoloivaa tms. tuollaista mitä tuossa ed. viestissä kuvasin, vaan tarkoitus oli muistuttaa myös tästä puolesta, koska Juhani antoi ymmärtää, että helluntilainen kasvatus on aina jotenkin täydellisen hyvää, eikä hellariperheissä ongelmia ole koskaan nähtykään. Sehän on täysin järjetön väite.
...että oletko kasvanut hellarikodissa?
Ikävä tuottaa pettymys mutta tunnen, en tosin kaikken aikahyvin seurakuntamme ihmisiä ja he eivät luuloistaasi huolimatta ole sellaisia jotka "kätkevät" ongelmansa ja esittävät olevansa hurskaampia ja ongelmattomampia kuin ovat. Itsekkin edustan tätä linjaa.
Minä olen kasvanut ns normaalissa perheessä missä juotiin viinaa oikein raskaasti ja harjoitettiin vapaata kasvatusta.
Tosin olen saanut seurata jokseenkin läheltä serkkujeni elämää jotka elivät helluntaikodissa, joskus kävi kateeksi vaikka arvostin kyllä "vapauttani" tehdä mitä huvitti. Joskus sellainen välinpitämättömyys vaan sanotaanko suretti.
pahoitellen todeta, että ainakaan hell:sten lapset eivät koulussa tottele niinkään opettajaa
kuin pitäisi. Voisin kertoa tilatollisen pätevyyden, että jossain vaiheessa heistä lyö
vastaan tietynlainen ylimielisyys, mikä lienee
kotikasvatuksen tulos. Kun ei uskota esivallan,
siis valtaosaltaan ev.lut.kirkkoon kuuluvan yhteiskunnan säätämiin lakeihin (ei tarkoita tietenkään yli Raamatun olevia säädöksiä, kuten
homouden salliminen jne) alkavat lapset enemmin tai myöhemmin ragoida samoin periaattein. Näin olen kokenut! Joskus on ollut todella vaikeita
kanssakäymisiä ja lopulta vanhemmat ovat alkaneetkin painostaa opettajaa kasteelle!
Tämä ei liene Jumalan tahto, ylpeyden ja ylimielisyyden syntiä se on!
Alahan rauhottua.
teinipissis.
Aika ottaa iltalääkkeesi
En ole täällä ketään puolustamassa enkä niin ketään vastaankaan. Nyt kuitenkin Raimo esitti niin kovan väitteen, että siitä haluan vähän lisää. Milloin on tilastoitu ja kenen toimesta lasten käyttäytmistä kodin uskonnon mukaan. Milloin on yleensä tilastoitu tai rekisteröity koulussa kotien vakaumusta. sanoit voivasi todistaa tilastollisesti asian jonka mukaan helluntailaisten lapset on tottelemattomampia? Miten tilastossa oli luterilaisten, entä ateistien? Väitteesi oli niin raju, että se kyllä vaatii joko jotain todisteita tai tunnustuksen sen olevan keksitty juttu. Perheitten uskonnon rekisteröintiä harrasti viimeksi naapurimaassa Juri Andropov ollessaan vallassa. Tietosi olisi varsinainen uutispommi jos se pitäisi edes hitusen paikkaansa.
Kun asia loppuu puhutaan iltalääkkeistä. Vanha vitsi. Heko heko.
Lentojätkä sanoi ihan oikein, sensaatio tuo mitä Raimo kirjoittaa noista tutkimuksista uskovien kotien lapsista. Siinä olisi iltalehdille hyvä lööppi jos juttu olisi totta.
Toinen asia. Joku, kuka olikaan, väitti helluntaikodin lapsien olevan useasti saatanan palvojia.
Oho! Taitaa kirjoittaja itse tuntea vetoa saatanan palvojiin jos ei jo ole sellainen.
Katkeran ihmisen törkeä vale!
mies sanojesi takana, älä pakene palstalta tai käytä muuta nikkiä, ennen kuin selvität tämän "tilastollisen pätevyyden." Oletko jehovantodistajiin tai adventisteihin kuuluva peruskoulun opettaja?
Älä jussi petä itteäs, ei ketään kiinnostas iltapäivälehden lööppinä väite hellareista hihhuliporukkana.
Se ei nimittäin ole kellee uutinen
koska monilla helluntaiseurakuntaan kuuluvien vanhempien lapsilla on koulussa ollut tietyllä
tavalla omaksuttuja tapoja, tietyntyylistä tottelemattomuutta, ja kun on joutunut ottamaan
yhteyttä koteihin, arvomaailma kytkeytyy vanhempien arvomaailmaan ja pian aletaankin painostaa kasteelle.
En väitä, että muut välttämättä kokevat samoin, koska eivät näekään asioita välttämättä hengellisesti. Ei ole kyseessä mikään matemaattinen tilasto! Pysykää vain housuissanne!
joka päivä ei pysty olemaan netissä!
Kyseessä ei ole julkinen matemaattine tilasto,vaan omakohtaiset kokemukset, kun tietyn samanlaisen kaavan mukaan ovat lapset käyttäytyneet kuin vanhempansakin ja tietyissä isänmaata, liikennesääntöjä, ruokailua,
tiettyä kohtuullisuutta tiettyihin ruokiin, myös
tietynlainen turvattomuus ja hengettömyys on ollut aistittavissa (heti vaikka en ole edes tiennyt hengellisiä taustoja)
Myös samanlaatuisissa yhteyksissä nuo ja muutamat
muut asiat ovat tulleet esille ja lopulta minua on alettu painostamaan kasteasialla!
En kuulu mihinkään lahkoon, jos nyt luterilainen olen perusasetelmistani!
En opeta uskontoa, vaan käsityötä, äidinkieltä, matematiikkaa ja musiikkia. Joskus olen opettanut
uskontoa ja se on yleensä helluntailaisten lapsille mieliaine! Kyse on siis elämänasenteista, ikäänkuin oppilas aliarvioisi opettajaa tietyissä tilanteissa. Opetetaanko kodeissa, että opettaja ei ole oikeassa uskossa,
en tiedä, mutta jotakin täytyy olla!
olisiko se henkimaailman aikaansaannos, siis hengellinen valta tai hallitus! Kasteen puute tai jotain?
Jumala tietää!
Olen pakotettu olemaan vaiti paikoista ja nimistä,
mutta tulipahan kerrottua!
Tuskin missään on tilastoituja tietoja oppilaiden
uskonnollisesta kotitaustasta ja jos luet tarkemmin, minäkin kirjoitin: "Voisin kertoa tilatollisen pätevyyden, että..."
En sellaista kuitenkaan tee, vaikka voisinkin sen aineiston perusteella, mihin on törmännyt.
Jokainen voi ajatella vastaavasti, jos sellaisia
yhteyksiä esiintyy. Ei sen kummemmasta ole kysymys!
N. 20 vuoden vanhoja asioita voisi kertoa, mutta
nimettömästi ja silti on vaara, että joku tunnistaisi itsensä.
Jätetään asia Jumalalle!
puhunut ainakaan tieteellisistä tutkimuksista, mutta asiaa voisi haastattelututkimuksella kartoittaa, jos sopiva otanta löytyy.
Ei ainoastaan yhdenlaisista perheistä, voisihan
asiaan perehtyä laajemminkin.
Jätetään sensaatiot!
"tutustua monikulttuuriseen seurakuntaväestöön"
Muuhun tekstin sisältöön puuttumatta otan esille tuon monikulttuurisuuden. Milloin muka on tiivis ja toisiaan valvova helluntaiyhteisö muuttunut monikulttuuriseksi? Päin vastoinhan asia on: kaikkien on oltava samasta muotista ja samoilla mielipiteillä varustettuja.
sitten frii minulle ilmoitti, että saa meillä helluntailaisuudessa toisellakin tavalla ajatella, kun vaan Kristuksen lunastustyöhön uskoo.
Tämä ei kyllä reaalimaailmassa pidä paikkaansa. Eipä saa olla rehellisesti oma itsensä ainakaan: pitää muka "eheytyä", vaikka kuinka uskoisi. Erilainen ei saa olla, on oltava hetero, ainakin muutamien palstan fundamentalistien mielestä. He sanovat edustavansa helluntailaista linjaa.
Monikulttuurinen on ainakin meidän seurakunta. Viime sunnuntaina juttelin mm. tansanialaisen, uusi-seelantilaisen ym kanssa. Joskus on useampikin tulkki tulkkaamassa porukalle, että jokainen ymmärtäisi puheen.
Afrikasta, Aasiasta ja Amerikasta käy ryhmiä puhumassa persoonallisella tavallaan.
Tämä jos mikä on monikulttuurista.
Kyllä helluntaiseurakunnissa on ihmisiä monista eri maista. Se ei kuitenkaan vielä tee hellareista monikulttuurisia. Kaikkihan siellä ohjastetaan ajattelemaan samalla tavalla. Jos ajattelet omaperäisesti, niin heti sinut leimataan ja aletaan puhua jos minkälaisia valheta sellaisen päälle! Omakohtaiset kokemukset minulla on!
Niitä omakohtaisia kokemuksia on muillakin ja ne eivät välttämättä ole samoja kuin teillä.
Juhani, sinun käsityksesi seurakuntasi monikulttuurisuudesta ei ulotu kuin ihmisen ulkokuoreen asti. Pieni ja tiivis (lahkolais)seurakunta ei takuulla ole monikulttuurinen yhteisö, vaan asia on aivan päin vastoin.
Mietihän asiaa uudelleen ja etsi vaikka googlella tietoa monikulttuurisuudesta.
Olen käynyt googlelle mutta olletko koskaan käynyt muutamaa kertaa helluntaiseurakunnassa?
Sinun kirjoituksesta paistaa tiedon puute. Kuten sanoin, ainakin meidän seurakunta on monikulttuurinen. Tulee vierailijoita esim Kauko-Aasiasta ja menevät takaisin. Sen sijaan Kiinassa voi joutua ja joutuu uskonsa takia toisin ajattelijana vankilaan. Olen tavannut sellaisia jotka kotimaassaan ovat olleet mielipidevankina usko vuoksi.
menee nyt vähän aiheen vierestä, mutta kerronpa silti.
Olellessani eräässä seurakunnassa nuorisopastorina, pyysin leirille vieraaksi OM:n nuorisoporukan Jenkeistä. He olivat valmentautumassa Suomessa NL:n projektia varten. Meillä oli leirillä kivaa, kun tutustuimme toisiimme, ja pidimme kaksikielisiä tilaisuuksia. Lisäksi vierailijat eivät suostuneet elämään "siivellä", vaan väkisin heidän piti maksaa olemisensa seurakunnalle.
Palatessani töihin toimistoon sain haukut siitä, että "suu ja sorkkatauti" tarttuu meidän niin "puhtaisiin" nuoriin. Vierailu oli siis virhe. En varjellut omia nuoriani kansainväliseltä kosketukselta.
Et tehnyt mitään virhettä.
Sinun määritelmäsi mukaan yhtenäiskulttuuria ei sitten voi olla missään olemassakaan. Käyhän esimerkiksi meillä Suomessa joka pitäjässä ulkomaisia vierailijoita pitemmän tai lyhyemmän aikaa.
Kehotan edelleenkin sinua tarkistamaan, mitä monikulttuurisuus tarkoittaa.
Jotkut vanhemmat ovat vieneet lapsensa väkisin aina kokoukseen. Aikuisena usein heistä tulee katkeria. Ei aina. Eräs mies oli erittäin kiitollinen kun oli tullut uskoon, vaikka ensin oli katkera ollutkin. Hänet oli kasvatti isä vienyt väkisten aina kokoukseen. Nyt tuo mies on jo ylennetty kirkkauteen.
En itse ole väkisin vienin kannalla.
huomasin viestissäsi lauseen, jota tuskin suomenkieliset lukijat ymmärtävät.
mitä "tuo mies on jo ylennetty kirkkauteen" meriteeraa suomeksi?
Aloit vikoilla nyt minua tosissaan.
Lause on lainattu pelastusarmeijalta ja tarkoittaa kuollut uskossa. Joko käsität?
Oletko sinä tod e uskossa Jeesukseen?