Kreikan maksukykyä epäillään

Kreikan valtiolainat lähtivät elämään aivan omaa elämäänsä sen jälkeen kun 121. kansanedustaja oli äänestänyt Ateenassa presidentinvaaleissa "nykyistä" – tarkoittaen vastaääntä presidenttiehdokkaalle Stavros Dimakselle.

Huomioitavaa on, että kolmen vuoden joukkovelkakirjojen jälkimarkkinanoteeraukset painuivat hanakammin kuin kymmenen vuoden joukkovelkakirjat. Kun lyhyempien lainojen korkotaso nousee yli pitkäaikaisten, on tulkinta harvinaisen yksiselitteistä: kohteen maksukyky on lähiaikoina erittäin epävarmaa.

Kolmen vuoden valtiolainat olivat kirjoitushetkellä painuneet niin alas, että tuottovaatimus oli noussut 180 korkopistettä (1,8 prosenttiyksikköä) 12,34 prosenttiin. Korkotaso nousi aiemmasta kaupankäyntipäivästä peräti 17 prosenttia. Tämä on paljon. Erittäin paljon.

Kymmenen vuoden lainakorot nousivat nekin, mutta maltillisemmin. Tätä kirjoittaessa korkotaso oli 9,7 prosentissa. Nousua 20 korkopistettä.

Vaikka lieneekin ilmeistä, ettei esimerkiksi euroalueen vakausrahastot ole realisoimassa Kreikan velkapapereitaan niin hyvää tämä ei tiedä markkinoiden ja luottoluokituslaitosten arvioimalle kriisirahaston taseelle.

Sekin on selvää, ettei Kreikka pysty omin voimin "poistumaan tukirahoituksesta" tällaisten korkotasojen edessä, vaan yhteisvastuuta on tulossa lisää. Tosin voi olla, että aiemmat yhteisvastuut alaskirjataan luottotappioina sitä ennen.

Toivottavasti Suomen eduskunta ymmärtää viimeistään nyt, että tällä tukiviljelyllä ja tappioiden kuittaamisella Suomi ei todellakaan "tienaa" tässä yhtään mitään.

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183205-kreikan-maksukykya-epaillaan
1367
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Antti Rinne vakuuttaa Kreikan maksukykyä - "siellä kasvaa talous, meillä on dataa"

Kreikan mahdolliset uudet vaalit ja vasemmistoliiton sisarpuolueen Syrizan nousu valtaan puhutti eduskunnan kyselytuntia. Perussuomalaisten Juho Eerola kysyi valtiovarainministeri Antti Rinteeltä (sd.) Kreikan velkojen takaisinmaksusta.

– Täytyy todeta, että Kreikka on viimeisen vuoden aikana huomattavasti petrannut juoksuaan. Siellä on käytännössä tilanne, jossa Kreikka kykenee huolehtimaan velkojensa maksusta, koroista ja lyhennyksistä. Ne helpotukset joita tässä on vuosien mittaan Kreikalle annettu, korkoihin ja maksuaikatauluun, ovat tuottaneet tämän tuloksen - sekä Kreikan talouskehitys, Antti Rinne vastasi.

– Tällä hetkellä ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö Kreikka kykenisi huolehtimaan kahden kuukauden kuluessa noita tavoitteitaan.

Perussuomalaisten Timo Soini kysyi, joutuuko Kreikka poistumaan tai pitääkö maa poistaa eurovaluutasta.

Antti Rinteen mukaan käytännön tilanne on, että jos Kreikka ei kykenisi täyttämään viidennen väliarvion tavoitteita määrätyssä ajassa "se johtaa likaiseen exitiin".

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tilanne olisi täysin uusi. Sama koskee Kreikan poliittista tilannetta, Rinne sanoi.

– Siellä on päätetty aikaistaa presidentinvaaleja. Jos nykyinen ryhmittymä onnistuu presidentinvaaleissa, poliittinen tilanne hetkeksi rauhoittuu. Silloin tämä lähtökohta, että Kreikka jatkaa tasaisella mallilla voi toteutua. Toinen vaihtoehto on, että Kreikka ei pysty valitsemaan presidenttiään parlamentissa, jolloin tulee uudet parlamenttivaalit. Sen jälkeen tilanne on uusi.

Valtiovarainministeriltä kysyttiin, uskooko hän Kreikan maksavan velkansa.

Vastauksessaan Rinne viittasi virkamiehen toteamukseen, että "jos jokin asia on mennyt kuntoon, niin se on Kreikan tilastointi".

– Siellä nyt kaikki on kunnossa. Uskotaan Kreikan tilastointitoimintaan, kyllä. Kreikan taloustilanteen osalta totean sen, että meillä on dataa, tietokantaa siitä, että Kreikka on itse asiassa näiden ohjelmamaiden parhaiden joukossa taloustilanteessaan ja sen kehittymisessä. Siellä kasvaa talous, siellä (he) kykenevät maksamaan sekä velat että korot.

Äänestä
  • Kreikan lainakorot hurjassa nousussa

    Kreikan vaalitulos on näkynyt nousuna maan velkapapereiden koroissa. Kreikan kolmivuotisen valtionlainan korko noteerattin iltapäivällä 180 korkopisteen nousussa 12,34 prosentissa.

    Vielä lokakuussa korko noteerattiin alle neljässä prosentissa.

    Äänestä

  • heh... kirjoitti:

    Kreikan lainakorot hurjassa nousussa

    Kreikan vaalitulos on näkynyt nousuna maan velkapapereiden koroissa. Kreikan kolmivuotisen valtionlainan korko noteerattin iltapäivällä 180 korkopisteen nousussa 12,34 prosentissa.

    Vielä lokakuussa korko noteerattiin alle neljässä prosentissa.

    Tajutkaa jo vihdoin että ylikansallinen korkovelka on ryöstäjän tökalu, sorkkarauta jolla ryöstäjä kampeaa reaaliomaisuutta velalliselta kohteeltaan.

    Kreikalla on valtavat öljy- kaasu- ja kultavarannot jalkojensa alla, ja näitä on jo aloitettu kaivamaan ylös maksuksi mahdottomista rästeistä.

    Globalisti-konnat kirjoittivat jo kauan sitten tästä menetelmästä ryöstää kansallisvaltiot:

    Google search:

    Protocols of zion modern version

    Äänestä

  • Rinne Puttinin luokkaa valehteliana.
    Ammattiyhdistys mies on luonnostaan niin tyhmä, ettei tulisi saada mitään valtaa.
    Markkinat päättää palkat ei nämä Ammattiyhdistys tollot.
    Ammattiyhdistys tollot ovat suurin työttömyyden aiheuttajat Suomessa.
    Urpilainen on tollo, mutta ei se tällä korjaannu.

    Joo. Rinne edustaa tollouden korkeampaaveisuuta.

    Äänestä

Onneksi meillä on vakuudet.Ehehehehh

Äänestä
  • www.youtube.com/watch?v=eJCSnzQekec

    Äänestä

Kova totuus Suomen Kreikka-vakuuksista

Suomen ”Kreikka-vakuudet” ovat arvoltaan tasan nolla. Sen lisäksi maksamme niistä – itse velkatakuiden lisäksi.

Onko tämä se todellinen syy, miksi asia julistettiin salaiseksi?

Kataisen ja Urpilaisen hallitussopu sisälsi kuuluisan sopimuksen Suomen kokonaisvastuiden rajaamisesta:

”Mikäli jokin euromaa pyytää ERVV:ltä lainamuotoista tukea vielä Portugalin jälkeen, on Suomi valmis harkitsemaan tätä vain sillä ehdolla, että Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Tämä rajaa Suomen tosiasialliset vastuut enintään Portugalin ja sitä edeltävien ohjelmien hyväksymisen mukaiselle tasolle.”

http://timosoini.fi/2012/02/kova-totuus-suomen-kreikka-vakuuksista/

Äänestä

”Vakuus”huijaus: Urpilainen ja Katainen ostivat 880 miljoonan euron ”vakuudet” kreikalta lainaamalla kreikalle ERVV:n kautta 800 miljoonaa euroa ylimääräistä!

Heinäkuussa EU-johtajat ja Jyrki Katainen muiden mukana sopivat kreikan toisesta pelastuspaketista jonka kooksi sovittiin 109 miljardia euroa siinä kokouksessa jossa Kataisen mukaan kaikki nyökkäsivät suomen vakuusvaatimuksille. Tämä 109 miljardia lainataan kreikalle ERVV:n kautta.

Viime viikon alussa Jutta Urpilainen esitteli saamansa ”vakuudet” melkein 3 kuukauden erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen mutta vakuuksista kertoneessa EU-tilaisuudessa oli hyvin omituista se että osa poliitikoista sekä osa yleisöstä nauroi suomelle.

Suomi saisi Urpilaisen mukaan 880 miljoonan euron vakuudet ja mediamyrsky alkoi sillä olivathan Urpilainen ja Katainen sopineet hallitusohjelmassa että suomi vaatii täydet vakuudet ja Urpilainen oli käynyt SDP:n onnistuneen eduskuntavaalikampanjan ykkösteemanaan täydet vakuudet ja saanut äänestäjien luottamuksen SDP:lle nimenomaan jatkuvalla vakuuksien rummuttamisella.

Urpilainen kehui saavutustaan ja ylpeili tienanneensa miljoona euroa tunnissa suomalaisille vakuusneuvotteluissa ja Katainen riensi kertomaan että suomi sai mitä halusi.

Perussuomalaiset,keskusta ja osa mediaa haukkui Urpilaisen neuvottelutuloksen koska vakuuksia saatiin vain 880 miljoonaa ja koska mikään muu maa ei ollut kiinnostunut vakuuksista joten neuvottelutulosta pidettiin huonona siihen liittyvine ehtoineen kuten se että suomen osuus EVM:n alkupääomasta eli 1,44 miljardia pitää maksaa kerralla 2013 kun muut maksavat 5 vuodessa ja se että vakuudet saa haltuunsa vasta 15-30 vuoden päästä kreikan velkasaneerauksesta/konkurssista.

SDP, Kokoomus, muut hallituspuolueet ja osa mediaa taas kehui Urpilaisen neuvottelutuloksen huipentuen siihen kuinka demarit kehuivat Juttaa melkein kyyneleet silmissä SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa.

Useimmilta jäi kuitenkin huomaamatta että samaan aikaan kun tuli tieto Urpilaisen neuvottelemista 880 miljoonan vakuuksista niin tuli tieto että suomen osuus kreikan toisesta pelastuspaketista nousee heinäkuussa ilmoitetusta 1,4 miljardista 2,2 miljardiin.

Nekin jotka huomasivat suomen osuuden nousun 2,2 miljardiin eivät kiinittäneet siihen sen enempää huomiota vaikka minulle ainakin pisti heti silmään että nousu 1,4 miljardista 2,2 miljardiin on 800 miljoonaa eli melkein sama summa kuin Urpilaisen saamat ”vakuudet”.

Rupesin tutkimaan mistä tämä 800 miljoonan nousu johtuu ja luin Valtionvarainministeriön tiedotteeseen vakuuksista ja Talouselämän aiheesta tekemän jutun tarkasti.

Talouselämän jutussa valtionvarainministeriön virkamies Martti Salmi selitteli tiistaina 4.10 vakuusratkaisusta kertovassa taustatilaisuudessa suomen osuuden yhtäkkistä nousua kreikan toisessa pelastuspaketissa heinäkuun 1,4 miljardista nykyiseen 2,2 miljardiin sillä että ”Kreikan talouden näkymien synkkenemisen vuoksi maa tarvinnee odotettua suuremman lainapaketin”.

Tämä pisti silmääni koska luen paljon kansainvälistä talousmediaa työni vuoksi enkä muistanut nähneeni missään niistä juttua siitä että kreikan toisen pelastuspaketin kokoa oltaisiin kasvattamassa heinäkuussa sovitusta 109 miljardista joten kävin läpi Reutersin ja Bloombergin enkä löytänyt mitään uutisia joissa oltaisiin puhuttu kreikan toisen pelastuspaketin koon kasvattamisesta ja sitten Bloombergilla silmiini osui juttu jossa kreikan valtionvarainministeri Venizelos puhuu Bloombergille 4.10 edelleen kreikan toisesta pelastuspaketista 109 miljardin pakettina vaikka suomessa valtionvarainministeriön virkamies Martti Salmi puhuu täysin päinvastaista niinikään 4.10.

Suomen osuus kreikan toisesta paketista nousi heinäkuussa ilmoitetusta 1,4 miljardista 800 miljoonalla 2,2 miljardiin eli prosentteina 57% (0,8/1,4=0,57) ja jos suomen osuus olisi noussut kreikan toisen pelastuspaketin koon kasvamisen vuoksi niin silloin kreikan toisen pelastuspaketin koon olisi pitänyt nousta heinäkuussa ilmoitetusta 109 miljardista niinikään 57% eli sen uuden koon pitäisi olla 171 miljardia (109*0,57=62 ja 109+62=171)

Kun kreikan toisen pelastuspaketin kasvattamisesta ei löydy mitään uutisia ja kreikan valtionvarainministerikin puhuu edelleen 109 miljardin paketista samana päivänä kun suomessa suomen osuuden pomppausta 1,4 miljardista 2,2 miljardiin selitellään valtionvarainministeriön toimesta kreikan toisen pelastuspaketin koon kasvattamisella niin on selvää että suomalaisia yritetään nyt huijata valehtelemalla meille päin naamaa nykyisen hallituksen toimesta.

Loogisesti ainoa järkevä selitys on se että Jutta Urpilainen ja Jyrki Katainen ovat nostaneet suomen osuutta kreikan toisesta 109 miljardin pelastuspaketista 800 miljoonalla eurolla saadakseen vastineeksi 880 miljoonan euron näennäiset vakuudet eli koko neuvottelumenestys ja saadut ”vakuudet” ovat täyttä kusetusta.

Äänestä

Mitä ihmettä , jo näin monen vuoden jälkeen ..... ?

Äänestä

silti galluppien mukaan näillä puolueilla on vieläkin kannatusta??

Äänestä
  • Ei ole kauaa.

    Äänestä

  • Roskaruoka-kalja-turhapuro-formulakansa ei välitä näistä, ehdokas jolla on sliipatuin hymy ja paras kraka voittavat.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


heh... kirjoitti:

Kreikan valtiolainat lähtivät elämään aivan omaa elämäänsä sen jälkeen kun 121. kansanedustaja oli äänestänyt Ateenassa presidentinvaaleissa "nykyistä" – tarkoittaen vastaääntä presidenttiehdokkaalle Stavros Dimakselle.

Huomioitavaa on, että kolmen vuoden joukkovelkakirjojen jälkimarkkinanoteeraukset painuivat hanakammin kuin kymmenen vuoden joukkovelkakirjat. Kun lyhyempien lainojen korkotaso nousee yli pitkäaikaisten, on tulkinta harvinaisen yksiselitteistä: kohteen maksukyky on lähiaikoina erittäin epävarmaa.

Kolmen vuoden valtiolainat olivat kirjoitushetkellä painuneet niin alas, että tuottovaatimus oli noussut 180 korkopistettä (1,8 prosenttiyksikköä) 12,34 prosenttiin. Korkotaso nousi aiemmasta kaupankäyntipäivästä peräti 17 prosenttia. Tämä on paljon. Erittäin paljon.

Kymmenen vuoden lainakorot nousivat nekin, mutta maltillisemmin. Tätä kirjoittaessa korkotaso oli 9,7 prosentissa. Nousua 20 korkopistettä.

Vaikka lieneekin ilmeistä, ettei esimerkiksi euroalueen vakausrahastot ole realisoimassa Kreikan velkapapereitaan niin hyvää tämä ei tiedä markkinoiden ja luottoluokituslaitosten arvioimalle kriisirahaston taseelle.

Sekin on selvää, ettei Kreikka pysty omin voimin "poistumaan tukirahoituksesta" tällaisten korkotasojen edessä, vaan yhteisvastuuta on tulossa lisää. Tosin voi olla, että aiemmat yhteisvastuut alaskirjataan luottotappioina sitä ennen.

Toivottavasti Suomen eduskunta ymmärtää viimeistään nyt, että tällä tukiviljelyllä ja tappioiden kuittaamisella Suomi ei todellakaan "tienaa" tässä yhtään mitään.

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183205-kreikan-maksukykya-epaillaan

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu