Näin maailman vapain media vie kansaa: - aamulla
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1419818491325.html
Pohjois-Savon työvoimatoimistolla on uusi, reipas ja railakas ote saada työpaikat ja osaajat yhteen.
Kuopion ihmeestä on tullut käsite Suomen työmarkkinoilla.
Pohjois-Savon työmarkkinoilla on alkanut löytyä yrityksiin osaajia ja halukkaille töitä. Työpaikat ja osaajat kohtaavat toisensa työvoimatoimiston eli nykyisen TE-toimiston railakkaan toiminnan ansiosta.
Aiheesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Lehden mukaan työ- ja elinkeinoministeriön TE-toimistojen tehokkuutta mittaaviin tilastoihin ilmestyi piikki alkusyksystä. Heinä-lokakuussa Pohjois-Savon TE-toimiston asiakkailla täytettiin 69 prosenttia kaikista alueella täyttyneistä työpaikoista. Koko maan keskiarvo jää 20 prosenttiin.
Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Pasi Patrikainen käyttää sellaisia termejä, joita ei ole julkishallinnon edustajalta tottunut kuulemaan. Hänen puheessaan vilahtavat termit verkostoituminen, yrityskulttuurin muutos, jalkautuminen.
– Vanhalla tavalla ei voida jatkaa työvoimatoimistoissa, Patrikainen sanoo IS:lle.
Pohjois-Savossa työmarkkinoihin on tullut uutta potkua, kun TE-toimisto muutti tapansa toimia. TE-toimiston asiantuntijat kiertävät ahkerasti maakunnan yrityksiä ja haravoivat avoimia työpaikkoja. Työttömäksi ilmoittautuneista he etsivät yrityksiin osaajia tai järjestävät tarvittaessa täsmäkoulutusta.
Patrikainen sanoo Kuopion ihmeen salaisuudeksi yrityksiin jalkautumisen. TE-toimiston asiantuntijoiden tavoitteena on tehdä 1 500 yrityskäyntiä vuodessa.
– Olemme lisänneet yrityskäyntejä etenkin pieniin- ja keskisuuriin yrityksiin.
TE-toimisto käy järjestelmällisesti läpi yrityskenttää. Asiantuntijat etsivät avoimia työpaikkoja ja myös piilotyöpaikkoja.
– Jos meillä ei ole täällä maakunnassa yrityksiä, meillä ei ole myöskään tarjota työpaikkoja, Patrikainen muistuttaa.
Patrikainen lisää, ettei TE-toimisto ole työpaikkojen järjestäjä. Se voi toimia ainoastaan töiden välittäjänä.
Heikko tilanne olisi, jos yritykset joutuisivat muuttamaan maakunnasta osaajapulan takia.
Lippujen ja lappujen täyttäminen on historiaa
Pohjois-Savossa on ollut pulaa etenkin metallimiehistä. Ylä-Savossa toimii Ponssen ja Normetin tapaisia kansainvälisille markkinoille tähtääviä konepajoja, jotka tarvitsevat metallialan osaajia.
Tarvittaessa TE-toimisto järjestää työvoimakoulutusta. Yksi esimerkki on Karelia Parketti. Yrityksen myynti ulkomaille johti Kuopion parkettitehtaan sulkemiseen ja työpaikkojen menetyksiin. Nyt parkettitehtaan osaajista on koulutettu hydraulisylinterien valmistajia Hydroline-nimiseen yrityseen.
Pohjois-Savossa on työttömyysaste 12-13 prosenttia. Työttömiä on yli 14 000 pohjoisssavolaista. Avoimia työpaikkoja on kuukaudessa 1 000-1 400.
Patrikainen sanoo, että työttömyystilanne olisi paljon kehnompi, jos TE-toimisto ei olisi muuttanut tapaansa toimia.
TE-toimisto teki kurssimuutoksen kaksi vuotta sitten. Avainsana on TE-toimiston asiantuntijoiden jalkautuminen yrityskentälle. Tähän antoi sysäyksen organisaation muutos ja töiden digitalisoituminen.
Työmarkkinakenttä laajeni, kun maakunnan neljä työvoimatoimistoa yhdistyivät Pohjois-Savon TE-keskukseksi.
Sähköiset palvelut vähensivät rutiininomaista paperityötä. Sähköiset palvelut ovat avoinna 24/7.
– Ihmisten ei enää tarvitse mennä työvoimatoimistoon asioimaan ja täyttämään lippusia ja lappusia, Patrikainen sanoo.
Asiantuntijat vapautuivat turhasta paperin pyörittämisestä. Heillä on aikaa tehdä yritysvierailua, järjestää rekrytointitapahtumia, ottaa aktiivinen ote asiakaskuntaan.
Pohjois-Savossa on ajatuksena, ettei kortistoon hautauduta.
– Paperitehtaista on jäänyt yli 50-vuotiaita paperimiehiä työttömiksi. Heillä olisi vielä pitkä työhistoria edessä, Patrikainen miettii koulutustarpeista.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1419818491325.html
Pohjois-Savon työvoimatoimistolla on uusi, reipas ja railakas ote saada työpaikat ja osaajat yhteen.
Kuopion ihmeestä on tullut käsite Suomen työmarkkinoilla.
Pohjois-Savon työmarkkinoilla on alkanut löytyä yrityksiin osaajia ja halukkaille töitä. Työpaikat ja osaajat kohtaavat toisensa työvoimatoimiston eli nykyisen TE-toimiston railakkaan toiminnan ansiosta.
Aiheesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Lehden mukaan työ- ja elinkeinoministeriön TE-toimistojen tehokkuutta mittaaviin tilastoihin ilmestyi piikki alkusyksystä. Heinä-lokakuussa Pohjois-Savon TE-toimiston asiakkailla täytettiin 69 prosenttia kaikista alueella täyttyneistä työpaikoista. Koko maan keskiarvo jää 20 prosenttiin.
Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Pasi Patrikainen käyttää sellaisia termejä, joita ei ole julkishallinnon edustajalta tottunut kuulemaan. Hänen puheessaan vilahtavat termit verkostoituminen, yrityskulttuurin muutos, jalkautuminen.
– Vanhalla tavalla ei voida jatkaa työvoimatoimistoissa, Patrikainen sanoo IS:lle.
Pohjois-Savossa työmarkkinoihin on tullut uutta potkua, kun TE-toimisto muutti tapansa toimia. TE-toimiston asiantuntijat kiertävät ahkerasti maakunnan yrityksiä ja haravoivat avoimia työpaikkoja. Työttömäksi ilmoittautuneista he etsivät yrityksiin osaajia tai järjestävät tarvittaessa täsmäkoulutusta.
Patrikainen sanoo Kuopion ihmeen salaisuudeksi yrityksiin jalkautumisen. TE-toimiston asiantuntijoiden tavoitteena on tehdä 1 500 yrityskäyntiä vuodessa.
– Olemme lisänneet yrityskäyntejä etenkin pieniin- ja keskisuuriin yrityksiin.
TE-toimisto käy järjestelmällisesti läpi yrityskenttää. Asiantuntijat etsivät avoimia työpaikkoja ja myös piilotyöpaikkoja.
– Jos meillä ei ole täällä maakunnassa yrityksiä, meillä ei ole myöskään tarjota työpaikkoja, Patrikainen muistuttaa.
Patrikainen lisää, ettei TE-toimisto ole työpaikkojen järjestäjä. Se voi toimia ainoastaan töiden välittäjänä.
Heikko tilanne olisi, jos yritykset joutuisivat muuttamaan maakunnasta osaajapulan takia.
Lippujen ja lappujen täyttäminen on historiaa
Pohjois-Savossa on ollut pulaa etenkin metallimiehistä. Ylä-Savossa toimii Ponssen ja Normetin tapaisia kansainvälisille markkinoille tähtääviä konepajoja, jotka tarvitsevat metallialan osaajia.
Tarvittaessa TE-toimisto järjestää työvoimakoulutusta. Yksi esimerkki on Karelia Parketti. Yrityksen myynti ulkomaille johti Kuopion parkettitehtaan sulkemiseen ja työpaikkojen menetyksiin. Nyt parkettitehtaan osaajista on koulutettu hydraulisylinterien valmistajia Hydroline-nimiseen yrityseen.
Pohjois-Savossa on työttömyysaste 12-13 prosenttia. Työttömiä on yli 14 000 pohjoisssavolaista. Avoimia työpaikkoja on kuukaudessa 1 000-1 400.
Patrikainen sanoo, että työttömyystilanne olisi paljon kehnompi, jos TE-toimisto ei olisi muuttanut tapaansa toimia.
TE-toimisto teki kurssimuutoksen kaksi vuotta sitten. Avainsana on TE-toimiston asiantuntijoiden jalkautuminen yrityskentälle. Tähän antoi sysäyksen organisaation muutos ja töiden digitalisoituminen.
Työmarkkinakenttä laajeni, kun maakunnan neljä työvoimatoimistoa yhdistyivät Pohjois-Savon TE-keskukseksi.
Sähköiset palvelut vähensivät rutiininomaista paperityötä. Sähköiset palvelut ovat avoinna 24/7.
– Ihmisten ei enää tarvitse mennä työvoimatoimistoon asioimaan ja täyttämään lippusia ja lappusia, Patrikainen sanoo.
Asiantuntijat vapautuivat turhasta paperin pyörittämisestä. Heillä on aikaa tehdä yritysvierailua, järjestää rekrytointitapahtumia, ottaa aktiivinen ote asiakaskuntaan.
Pohjois-Savossa on ajatuksena, ettei kortistoon hautauduta.
– Paperitehtaista on jäänyt yli 50-vuotiaita paperimiehiä työttömiksi. Heillä olisi vielä pitkä työhistoria edessä, Patrikainen miettii koulutustarpeista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näin maailman vapain media vie kansaa: -illalla
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1419833679382.html
Pohjois-Savon työvoimatoimistolla on nimittäin uusi, reipas ja railakas ote. Työpaikkoja ja osaajia on saatu yhteen.
Suomen työmarkkinoilla kaivataan totisesti uutta ja myönteistä otetta taantuman voittamiseksi. Tässä Pohjois-Savo on edelläkävijä. Työmarkkinoita vavahduttavasta käänteestä käytetään jo nimitystä ”Kuopion ihme”.
Pohjois-Savon työmarkkinoilla on alkanut löytyä yrityksiin osaajia ja halukkaille töitä. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Lehden mukaan työ- ja elinkeinoministeriön TE-toimistojen tehokkuutta mittaaviin tilastoihin ilmestyi piikki alkusyksystä. Heinä-lokakuussa Pohjois-Savon TE-toimiston asiakkailla täytettiin 69 prosenttia kaikista alueella täyttyneistä työpaikoista. Koko maan keskiarvo jää 20 prosenttiin.
TE-toimiston asiantuntijat kiertävät ahkerasti maakunnan yrityksiä ja haravoivat avoimia työpaikkoja. Työttömäksi ilmoittautuneista he etsivät yrityksiin osaajia tai järjestävät tarvittaessa täsmäkoulutusta.
Patrikainen sanoo Kuopion ihmeen salaisuudeksi yrityksiin jalkautumisen. TE-toimiston asiantuntijoiden tavoitteena on tehdä 1 500 yrityskäyntiä vuodessa.
– Olemme lisänneet yrityskäyntejä etenkin pieniin- ja keskisuuriin yrityksiin, Patrikainen sanoo IS:lle.
IS kysyi Uudenmaan Ely-keskuksen työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Petri Knaapisen kommentteja Pohjois-Savon esimerkistä. Knaapisen mukaan Savo ja Uusimaa tuntuvat löytäneen yhteisen otteen.
– Meillä Uudellamaalla toimitaan ihan samalla tavalla. On tärkeää toimia uudella työotteella ja osata muuttaa tulokulmaa asiaan.
Työpaikkoja on piilossa
Knaapisen mukaan täyttämättömiä työpaikkoja kyllä on, mutta ne ovat nyt piilossa.
– Aikaisemmista taloudellisesti vaikeista ajoista voimme oppia sen, että yritykset muuttuvat helposti varovaisiksi, vaikka ne voisivat palkata työntekijöitä. Suomessa on siis tavallaan taantuman aikana piilossa olevia työpaikkoja. Nyt yritysten kannattaisi palkata väkeä, sillä esimerkiksi Uudellamaalla on hyviä hakijoita, hän sanoo.
– Esimerkiksi tukityöllistetyt pääsivät töihin ja voisivat osoittaa osaamistaan ja jäädä pääsemälleen alalle, hän painottaa.
Uudellamaalla on Knaapisen mukaan auki 10 000 työpaikkaa.
TEM Alueelliset työttömyyskatsaukset:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo-tyollisyyskatsaukset?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14251#.VKGh-DAc
Pohjois-Savo 7/2014:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/2462535/2014 07 (elokuu 2014).pdf/1b150577-a967-4bcf-b0fd-902f34beb30c
"Näkymät
Työttömyyden kasvu jatkuu edelleen syksyn aikana. Kausiluontoinen työttömyys vähenee alentaen koko-naislukemia syyskuun lopulle. Työttömyyden nousua lievittää palveluissa olevien suuri määrä. Pitkäaikais-työttömyyden nousu on voimistunut ja jatkunee sa-malla tasolla lähikuukausien ajan."
Pohjois-Savo 11/2014:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/2462535/2014 11 (marraskuu 2014).pdf/ad2d870e-19b5-41ff-94a0-15eb1cd0f3ee
"Näkymät
Kausiluontoisen työttömyyden kovimmat lukemat saavutetaan joulu- tammikuun aikana. Työttömyys-luvut saattavat nousta tällöin 2008 alkaneen taantu-man kovimpiin lukemiin. Tammikuun lopun jälkeen kausiluontoinen työttömyys vähenee ja lomautusten uskotaan purkautuvan talven huippulukemista. Aiemmin palveluissa olevien volyymin nousu hidasti alueen työttömyyden nousua, nyt trendi on kääntynyt päinvastaiseksi."
TEM-totuuden voi pukea sanoiksi monella eri tavalla, kuten IS:n jutut osoittavat. Miksi viestimet eivät pane juttuihinsa esim. TEM-linkkejä?