http://ipu.fi/samantekevaa-onko-oikeassa-jos-muistinsa-menettaa/
J.K. Paasikivi kutsui talvisotaa Erkon sodaksi. Jos Paasikivi ja Mannerheim olisivat voineet päättää, ainakin se sota, jota kutsutaan talvisodaksi, olisi vältetty, koska em. herrat olisivat suostuneet NL:n tarjoamiin ja vaatimiin aluevaihtoihin. Kukaan ei voi tosin tietää, miten vaihtoehtoinen historia olisi tuon jälkeen edennyt – sodan kautta vai ilman sitä. Mannerheimin ja Paasikiven näkemysten mukaan se olisi kuitenkin ollut talvisotaan vienyttä kehitystä parempi vaihtoehto.
Sotia käydään, vaikka sotaa ei yleensä haluta. Sen sijaan on tehty asioita, jotka johtivat sotaan. Sodan logiikkaan kuuluu, että sen voi yksi osapuoli valita toisenkin puolesta. Siksi erityisesti pienessä maassa tarvitaan kaukonäköisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen pakon edessä luotu puolueettomuuspolitiikka suunniteltiin toimimaan hyvin vaikeissa oloissa. Se ei ollut suhdannepolitiikkaa. Puolueettomuuspolitiikan toimivuutta todistaa Sveitsin pysyminen sotien ulkopuolella jo vuosisatojen ajan. Luottamus on puolueettomuuspolitiikan avainsana. Oma usko ei riitä, vaan on saavutettava laaja luottamus siihen, että puolueettomuuspolitiikka on aitoa.
Menneisyyteen ei voi vaikuttaa, mutta tulevaisuuteen voi. Suomi on tiellä, joka on ennen vienyt maamme sotiin. Tuo tie tarkoittaa sitä, että Suomea ja sen aluetta voidaan käyttää Venäjää vastaan ja tämä tuo uhan maamme ylle.
Avain turvallisempaan tulevaisuuteen on oman asemamme oivaltamisessa. Suomea ei uhkaa mikään, kun huolehdimme siitä, ettei maatamme käytetä astinlautana Venäjää vastaan.
Suomen turva on siis itsenäisyydessä ja puolueettomuuspolitiikassa. EU:sta ja Natosta on päästävä irti. Tuo irtipääsy on yksinomaan suomalaisten käsissä.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
J.K. Paasikivi kutsui talvisotaa Erkon sodaksi. Jos Paasikivi ja Mannerheim olisivat voineet päättää, ainakin se sota, jota kutsutaan talvisodaksi, olisi vältetty, koska em. herrat olisivat suostuneet NL:n tarjoamiin ja vaatimiin aluevaihtoihin. Kukaan ei voi tosin tietää, miten vaihtoehtoinen historia olisi tuon jälkeen edennyt – sodan kautta vai ilman sitä. Mannerheimin ja Paasikiven näkemysten mukaan se olisi kuitenkin ollut talvisotaan vienyttä kehitystä parempi vaihtoehto.
Sotia käydään, vaikka sotaa ei yleensä haluta. Sen sijaan on tehty asioita, jotka johtivat sotaan. Sodan logiikkaan kuuluu, että sen voi yksi osapuoli valita toisenkin puolesta. Siksi erityisesti pienessä maassa tarvitaan kaukonäköisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen pakon edessä luotu puolueettomuuspolitiikka suunniteltiin toimimaan hyvin vaikeissa oloissa. Se ei ollut suhdannepolitiikkaa. Puolueettomuuspolitiikan toimivuutta todistaa Sveitsin pysyminen sotien ulkopuolella jo vuosisatojen ajan. Luottamus on puolueettomuuspolitiikan avainsana. Oma usko ei riitä, vaan on saavutettava laaja luottamus siihen, että puolueettomuuspolitiikka on aitoa.
Menneisyyteen ei voi vaikuttaa, mutta tulevaisuuteen voi. Suomi on tiellä, joka on ennen vienyt maamme sotiin. Tuo tie tarkoittaa sitä, että Suomea ja sen aluetta voidaan käyttää Venäjää vastaan ja tämä tuo uhan maamme ylle.
Avain turvallisempaan tulevaisuuteen on oman asemamme oivaltamisessa. Suomea ei uhkaa mikään, kun huolehdimme siitä, ettei maatamme käytetä astinlautana Venäjää vastaan.
Suomen turva on siis itsenäisyydessä ja puolueettomuuspolitiikassa. EU:sta ja Natosta on päästävä irti. Tuo irtipääsy on yksinomaan suomalaisten käsissä.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kiihkottomasti samaa mieltä.
Samaa mieltä ,mutta vahvasti epäilen ,että Suomi olisi välttänyt talvisotaa mitenkään.Toisen maailmansodan syyt ja seuraukset alkavat tulla hiljalleen päivänvaloon. Lyhyesti sanottuna kyse on voittajien kirjoittamasta historiasta.
Kuitenkin kannatan vahvaa puolueettomuus politiikkaa ,koska se purkaa jännitettä ja antaa useampia mahdollisuuksia toteuttaa järkevää politiikkaa.
IPU.