Elämäni aikana olen ehtinyt kerätä kokemuksia monenlaisista töistä ja työnantajista. Huonoimmat kokemukseni ovat olleet pienyrittäjän töissä työllistämistuella palkattuna. Yrittäjä1 oli sitä mieltä että työntekijää komennellaan ja koulitaan armeijatyylin kurilla jotta saadaan tottelevainen alainen joka tottelee ajattelematta itse.Tässä paikassa ei ollut yhtään tuolia/jakkaraa hallin puolella. Keittiö/pukuhuone/taukotilassa oli jotta tauolla sai perseensä penkkiin. Omaan kännykkään ei olisi saanut vastata työaikana. Ja ne työt eivät olleet mitään sydänkirurgiaan verrattavaa että voisi sen vuoksi vaatia kännykänkäyttökieltoa. Minulla yksinhuoltajalla oli silloin kolme lasta ala-asteella ja he halusivat soittaa koulun jälkeen ja olisin halunnut varmistaa että kaikki on hyvin kotona. Tämä oli väärin ta:n mielestä. Minä tunnollinen huolellinen tarkka tekijä luonteeltani, tein mielestäni riittävän hyvin työni. Jäin pois tästä paikasta heti kun pystyin.
Yrittäjä2, nainen, myyntityötä, puhelias, asiakkaat tykkäsi mutta lähemmin tuntevat tiesivät huonotkin puolet. Pahantahtoisia juoruja tutuista ihmisistä, outoja juonitteluja. Tämäkin mitätöi, pompotti työntekijöitä, en saanut kunnollista perehdytystä, työkaveri, maahanmuuttaja oppisopimuksella, neuvoi töihin. Kyselin itse ja luin netistä ohjeita jotka liittyivät näihin töihin. Tällätavalla pärjäsin, tein myös siivoustöitä jotka eivät olisi kuuluneet työnkuvaan. Muistan ikäni miten välillä tämä rouva istui vessassa ovi auki, lorotti ja piereskeli ja samaan aikaan huuteli käskyjä. Kerrankin vaati minua tuomaan jotakin sinne vessaan ja löysi vielä jotakin kritisoitavaa minun tekemisistä. Tähänkään paikkaan en halunnut jäädä, lopetin määräaikaisen sopimuksen päätyttyä.
Kokemukseni mukaan pienyrittäjät eivät ole kouluttautuneet tai opiskelleet työnjohtoa, miten työntekijöitä kohdellaan, perehdytetään, saadaan parhaat puolet esiin. Onko Yrittäjä sitä mieltä että kun hän maksaa vähän palkkaa, saa kohdella työntekijää kuinka huonosti tahansa ja työntekijän kuuluu vain kestää. -Nyt joku Yrittäjä väittää että olin huono tt. No, tein parhaani, olin huolellinen, luotettava, pitkäpinnainen, hyvinkäyttäytyvä. Yrittäjä ei.
Yrittäjä2, nainen, myyntityötä, puhelias, asiakkaat tykkäsi mutta lähemmin tuntevat tiesivät huonotkin puolet. Pahantahtoisia juoruja tutuista ihmisistä, outoja juonitteluja. Tämäkin mitätöi, pompotti työntekijöitä, en saanut kunnollista perehdytystä, työkaveri, maahanmuuttaja oppisopimuksella, neuvoi töihin. Kyselin itse ja luin netistä ohjeita jotka liittyivät näihin töihin. Tällätavalla pärjäsin, tein myös siivoustöitä jotka eivät olisi kuuluneet työnkuvaan. Muistan ikäni miten välillä tämä rouva istui vessassa ovi auki, lorotti ja piereskeli ja samaan aikaan huuteli käskyjä. Kerrankin vaati minua tuomaan jotakin sinne vessaan ja löysi vielä jotakin kritisoitavaa minun tekemisistä. Tähänkään paikkaan en halunnut jäädä, lopetin määräaikaisen sopimuksen päätyttyä.
Kokemukseni mukaan pienyrittäjät eivät ole kouluttautuneet tai opiskelleet työnjohtoa, miten työntekijöitä kohdellaan, perehdytetään, saadaan parhaat puolet esiin. Onko Yrittäjä sitä mieltä että kun hän maksaa vähän palkkaa, saa kohdella työntekijää kuinka huonosti tahansa ja työntekijän kuuluu vain kestää. -Nyt joku Yrittäjä väittää että olin huono tt. No, tein parhaani, olin huolellinen, luotettava, pitkäpinnainen, hyvinkäyttäytyvä. Yrittäjä ei.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kiva että oli hyvä ja ahkera! Yrittäjät vaan oli pas.....a!!!
Kahden perusteella päätit naulata satatuhatta muutakin yrittäjää maan rakoon?
Jostain kumman syystä tutkimukset kuitenkin osoittaa että PK sektorilla on tyytyväisimmät työntekijät. Mitenköhän se on mahdollista?
Usein riittää kun kattoo peiliin niin siellähän se suurin mulkvisti kurkkii!
Harvalla täällä on PK yritystä :) taitaa olla se P yritys
Röyhkeätä työnteettäjää yksinkertaisesti nenuun vaikka vasaralla.
Työntekijä pääsee eroon surkeasta työantajasta kahdessa viikossa.
Sama oikeus pitää saada työnantajille eli kahdessa viikossa pääsee eroon surkeasta työntekijästä.
Omasta kokemuksestani voin sanoa että aloittaja kirjoittaa totta. En ikinä enää mene pienyrittäjälle töihin ja on kokemuksia useammasta työpaikasta.
Viimeisimmässä pienyrityksessä piti painaa töitä kuin kaleeriorja ja haukkumiset sai aina palkaksi. Työpäivän aikana sai hädintuskin kusella käydä, taukoja ei tunnettu eikä ruokataukoja, tunnista puhumattakaan, no säästyipähän eväissä kun ei ollut aikaa syödä niitä.
Näyttää olevan niin että pienyrittäjät ovat jotain luonnevikaisia hulluja joiden on pakko olla yrittäjiä kun eivät pärjää muiden ihmisten kanssa normaalielämässä.
Joku on sanonut että asialla on yleensä kaksi puolta ja koettaisin puolustaa tätä yrittäjän puolta.
Yrittäjähän elää omilla rahoillaan ja ne toiset työllistäjät elää muitten rahoilla eikä siellä ne loraukset ole omasta pussista pois.Siellä toisella puolella pelataan niin kauan kuin rahat riittää ja kun loppuu niin aloitetaan toisessa yrityksessä eikä koirat perään hauku.
Yrittäjällä ei hirveen paljon ole noita mahdollisuuksia jos rahat vähenee tai loppuu.
Työntekijöistä ei niin vaan pääsekään eroon ja velvollisuudet on hoidettava eikä se uuden firman pystytys ole ihan kirkossa kuulutetun helppoa.Siksi yrittäjän on oltava välillä tuo "luonnevikainen hullu" kun talo on lähtemässä alta.
Siellä toisella puolellahan on nämä asiat turvattu siten että veronmaksajat maksaa nuo loraukset mutta molemmille on yhteistä se ettei vakituinen työpaikka ole kuin sen irtisanomisajan pituinen.
Mutta ei se työntekijän virka ole olla työnantajan kusitolppanakaan. Eikö yrittäjä saa mielkenterveyspalveluja julkiselta puolelta?
yrittäjillä ollut talo lähtemässä alta, ei sinne päinkään. Kun on vaan perusvit-tumainen luonne ettei pärjää muiden kanssa niin pitää ryhtyä yrittäjäksi, jolla on palkanmaksajan ylivalta muihin nähden.
On yleisessä tiedossa että pienyrittäjälle töihin meno on se viimeisin vaihtoehto ja väliaikainen ratkaisu. Niille ihmismäisille yrittäjille on tunkua kun puskaradio toimii.
Voihan yrittäjä juosta vaikka avantoon ja säästää muut harmilta.
Kaikki yritykset valtiojohtoiseksi vaan.
Totta on , että monet pienyrittäjät eivät ole kokeneita työnantajia ja työntekijöiden pitää tuntea oikeutensa.
Oman yrittäjä urani aloitin aikanaan työllistääkseni itseni. Vuosien aikana olen kuitenkin ajautunut myös työnantajayrittäjäksi .
Tuo kirjoituksesi herätti ajatuksen , samoin kuin omat kokemukset ; työnantajayrittäjyyden velvoitteista ja käytännöistä tiedottamisesta yrittäjäkoulutuksissa
ENNEN yrityksen aloittamista.
Monet yksinyrittäjänä aloittavat eivät jaksa kouluttautua siinä vaiheessa , kun yritystä pitäisi pyörittääkin työntekijä vetoisesti.
Kun lukee sinun kirjoittamistasi kokemuksista , tekee se ainakin minut nöyräksi.
Yrittäjänä on vastuussa työntekijän, yrityksen, asiakkaan, sidosryhmien, ja itsensä hyvinvoinnista .
Velvollisuus on kasvaa tehtäviensä tasalle, vaikka voimat olisikin vähissä ja ADHD-käytös pukkaisi esille.
Ihmisiä jotka pitävät orja/piika yhteiskuntamallia oikeana. Onhan aivan sietämätöntä että työntekijälläkin on oikeutensa ja jopa oma elämä, hän ei olekaan kontrollissani 24/7.
USA on perinteisesti ollut yrittäjien ihanne, siellä kun ammattiyhdistysliike on hampaaton. Merkittävä historiallinen anekdootti muuten on että kommunismi oli amerikassa suomalaisten keskuudessa voimissaan. Amerikan tuliaisina kommunismi tuli kotiseudullenikin.
No ei kuitenkaan tehdä heti oikeuksiaan puolustavasta työntekijästä kommusistia niin kuin amerikassa tehdään.
Summa summaarum, en ole sosialisti, omaan keskustalaisen aateperinnön.
Sosialismia jenkit eivät sietäneet, mutta mafia on hyvä juttu.
Ja lupaamalla caponelle sota-aikana maastakarkoituksen, he saivat mafian puolelleen natsisoluttatujien kiinninappaamiseksi ja homma toimi hyvin, -moraalista viis.
Kommunistien piirteitä yrittäjissä.
Ilmoituksia laittomuuksista aukioloista tekevät useimmiten kilpailijat.