Määräaikaisia ketjutetaan laista piittaamatta
Myös viime syksynä voimaan tullutta työsopimuslakia kierretään. Lain mukaan
määräaikaisten työsuhteiden perusteeton ketjuttaminen on kielletty. Käytännössä niitä
ketjutetaan edelleen.
Suomi on viime syksynä julkistetun tutkimuksen mukaan EU:n kärkimaita pätkätyön
teettämisessä. Kaikista suomalaisista palkansaajista työskenteli määräaikaisessa
työsuhteessa 16 prosenttia. Naisista teki pätkätöitä 20 prosenttia.
Keinäsen mukaan ongelma on ollut olemassa jo vuosikausia. Määräaikaisia sopimuksia
ketjutetaan peräkkäin silloinkin, kun työvoiman tarvetta ei ole ajallisesti rajattu.
Periaatteessa työsuhteita voidaan ketjuttaa, mutta siihen pitää olla pätevät perusteet.
Todistustaakka on aina työnantajalla. Tämän on osoitettava jokin tosiseikka, mik-
si vakinaista työsopimusta ei voida tehdä.
– Jos esimerkiksi sijaistyövoiman tarve on jatkuvaa, työsuhteiden ketjuttaminen on
lain tarkoituksen vastaista.
Työnantajilla on virheellisiä käsityksiä
Selvänä syynä työsuhteiden ketjuttamiseen on Keinäsen mukaan se, että työnantajilla
on virheellinen käsitys irtisanomissuojasta.
Hänen mukaansa lakia kiertävä työnantaja luulee usein, että vakinaisista ”ei pääse
eroon” ja että irtisanominen on kallista.
– Tottakai vakinaisenkin voi irtisanoa, jos työ loppuu pysyväisluontoisesti tai vähenee
olennaisesti eikä työntekijää voida sijoittaa työpaikalla muihin tehtäviin tai kouluttaa.
Keinänen epäilee että osa työnantajista ketjuttaa työsuhteita siksi, että he eivät tunne
lakia. Kolmas syy ovat työsuhde-etuudet, joiden kertymistä yritetään kiertää pätkäsuhteilla.
– Työsuhde-etuuksien kiertämistä pyritään kuitenkin estämään uudella lailla. Periaate
on, että jos on tehty useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen
katsotaan etuuksien osalta jatkuneen yhdenjaksoisesti.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi palkallinen sairasloma pitenee ja vuosilomat kertyvät
yhtenäisen työsuhteen mukaisesti.
Myös viime syksynä voimaan tullutta työsopimuslakia kierretään. Lain mukaan
määräaikaisten työsuhteiden perusteeton ketjuttaminen on kielletty. Käytännössä niitä
ketjutetaan edelleen.
Suomi on viime syksynä julkistetun tutkimuksen mukaan EU:n kärkimaita pätkätyön
teettämisessä. Kaikista suomalaisista palkansaajista työskenteli määräaikaisessa
työsuhteessa 16 prosenttia. Naisista teki pätkätöitä 20 prosenttia.
Keinäsen mukaan ongelma on ollut olemassa jo vuosikausia. Määräaikaisia sopimuksia
ketjutetaan peräkkäin silloinkin, kun työvoiman tarvetta ei ole ajallisesti rajattu.
Periaatteessa työsuhteita voidaan ketjuttaa, mutta siihen pitää olla pätevät perusteet.
Todistustaakka on aina työnantajalla. Tämän on osoitettava jokin tosiseikka, mik-
si vakinaista työsopimusta ei voida tehdä.
– Jos esimerkiksi sijaistyövoiman tarve on jatkuvaa, työsuhteiden ketjuttaminen on
lain tarkoituksen vastaista.
Työnantajilla on virheellisiä käsityksiä
Selvänä syynä työsuhteiden ketjuttamiseen on Keinäsen mukaan se, että työnantajilla
on virheellinen käsitys irtisanomissuojasta.
Hänen mukaansa lakia kiertävä työnantaja luulee usein, että vakinaisista ”ei pääse
eroon” ja että irtisanominen on kallista.
– Tottakai vakinaisenkin voi irtisanoa, jos työ loppuu pysyväisluontoisesti tai vähenee
olennaisesti eikä työntekijää voida sijoittaa työpaikalla muihin tehtäviin tai kouluttaa.
Keinänen epäilee että osa työnantajista ketjuttaa työsuhteita siksi, että he eivät tunne
lakia. Kolmas syy ovat työsuhde-etuudet, joiden kertymistä yritetään kiertää pätkäsuhteilla.
– Työsuhde-etuuksien kiertämistä pyritään kuitenkin estämään uudella lailla. Periaate
on, että jos on tehty useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen
katsotaan etuuksien osalta jatkuneen yhdenjaksoisesti.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi palkallinen sairasloma pitenee ja vuosilomat kertyvät
yhtenäisen työsuhteen mukaisesti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.