Terroristijohtaja jasser arafatin menneisyydestä jäi osa kertomatta
HS:n kuvaus (6. 11.) jasser arafatista oli jälleen oiva esimerkki puutteellisesta ja kritiikittömästä raportoinnista.
Vai oliko tarkoitus puhdistaa tämän "valtiomiehen" maine tai koetella lukijan älykkyyttä?
Lehdessä Mahatma Gandhin kaltaisena vapaustaistelijana kuvatusta arafatista jäi kertomatta, että hänen kätensä ovat viattomien veren tahrimat.
plo:n jäseneksi arafat perusti fatah-järjestön, jonka "meriittinä" on kymmenet iskut Israelilaisiin ja Juutalaisiin kohteisiin.
arafatin historiasta jäin kaipaamaan terrorismin kansainvälistymisenä toteutetut 1960- ja 70-lukujen lentokonekaappaukset, hänen vallankaappausyrityksensä jordanian kuningaskunnassa sekä pitkän ja verisen sisällissodan käynnistäminen libanonissa.
Entä minne unohtui tieto yhdentoista Israelilaisurheilijan surmaamisesta Münchenin olympialaisissa? Millä moraalisella oikeudella media antaa arafatille anteeksi hänen rikoksensa? Siksikö, että hän viime vuosina on päämajaansa eristettynä näyttänyt hauraalta tai nyt sairastavalta ja kuolemaa vastaan taistelevalta vanhukselta?
Onko media milloinkaan asettunut puolustamaan tavallisia arabialaisia heidän omilta kyvyttömiltä ja korruptoituneilta johtajiltaan?
Onko ihmetelty, miten tämä rakennusinsinööriksi opiskellut on taistelunsa ohessa kyennyt keräämään viiden miljardin dollarin omaisuuden?
Onko kysytty, miksi nämä arabien elinolosuhteiden kohentamiseksi annetut kansainväliset lahjoitusvarat ovat päätyneet aivan muualle? Siksikö, että kurjuuden on harkitusti annettu jatkua ja siten on julkisuuden tuella saatu perusteltu syy jatkaa taistelua?
Onko viattomien surmaaminen mitenkään edistänyt arabien kansallisia pyrkimyksiä?
Olen aina ymmärtänyt, että tiedotusvälineiden tehtävänä on informoida ja antaa kysymyksiin vastauksia, oikeita sellaisia.
HS:n kuvaus (6. 11.) jasser arafatista oli jälleen oiva esimerkki puutteellisesta ja kritiikittömästä raportoinnista.
Vai oliko tarkoitus puhdistaa tämän "valtiomiehen" maine tai koetella lukijan älykkyyttä?
Lehdessä Mahatma Gandhin kaltaisena vapaustaistelijana kuvatusta arafatista jäi kertomatta, että hänen kätensä ovat viattomien veren tahrimat.
plo:n jäseneksi arafat perusti fatah-järjestön, jonka "meriittinä" on kymmenet iskut Israelilaisiin ja Juutalaisiin kohteisiin.
arafatin historiasta jäin kaipaamaan terrorismin kansainvälistymisenä toteutetut 1960- ja 70-lukujen lentokonekaappaukset, hänen vallankaappausyrityksensä jordanian kuningaskunnassa sekä pitkän ja verisen sisällissodan käynnistäminen libanonissa.
Entä minne unohtui tieto yhdentoista Israelilaisurheilijan surmaamisesta Münchenin olympialaisissa? Millä moraalisella oikeudella media antaa arafatille anteeksi hänen rikoksensa? Siksikö, että hän viime vuosina on päämajaansa eristettynä näyttänyt hauraalta tai nyt sairastavalta ja kuolemaa vastaan taistelevalta vanhukselta?
Onko media milloinkaan asettunut puolustamaan tavallisia arabialaisia heidän omilta kyvyttömiltä ja korruptoituneilta johtajiltaan?
Onko ihmetelty, miten tämä rakennusinsinööriksi opiskellut on taistelunsa ohessa kyennyt keräämään viiden miljardin dollarin omaisuuden?
Onko kysytty, miksi nämä arabien elinolosuhteiden kohentamiseksi annetut kansainväliset lahjoitusvarat ovat päätyneet aivan muualle? Siksikö, että kurjuuden on harkitusti annettu jatkua ja siten on julkisuuden tuella saatu perusteltu syy jatkaa taistelua?
Onko viattomien surmaaminen mitenkään edistänyt arabien kansallisia pyrkimyksiä?
Olen aina ymmärtänyt, että tiedotusvälineiden tehtävänä on informoida ja antaa kysymyksiin vastauksia, oikeita sellaisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sitä minäkin olen ihmetellyt, että miten eri arabimaista Israelin maaperälle tulleet ihmiset suostuvat asumaan siellä. Omissa maissaan he voisivat elellä normaalissa ammateissa ja keskittyä perheeseensä jne.
Nyt he väkisin jäpittävät vuosikymmenestä toiseen huonoissa oloissa ja pakolaisleireissä. He antavat terroristijohtajan toisensa jälkeen määrätä heitä ja lähetyttää heidän lapsensa pommeina räjähtelemään ympäri Israelia. Samoin nämä johtajat tallettavat ymmärtämättömien länsimaalaisten avustusrahat ulkomaisille tileilleen ja sitten inisevät, että pitäisi saada lisää avustuksia, kun ihmiset elävät niin huonoissa oloissa.
Näin minä tämän tilanteen nään enkä nää siinä yhtään mitään tolkkua.