tämä suomen kielen hävittäminen. Melkein joka päivä saa lukea uudesta vieraskielisestä sanasta jonka joku on keksinyt vaihtaa oman tilalle, kai "sivistyneisyyttään" osoittaakseen. Tällä vauhdilla oma kielemme on kyllä nopeasti vaihdettu johonkin sekakieleen.
Viime vuosisadan alussa keksittiin nopeasti omakielinen sana, kun uuden sanan tarve ilmeni. Ovatko nykyiset kirjoittajat ja puhujat niin avuttomia, etteivät pysty samaan?
En viitsi edes luetella näitä vieraita syöttiläitä, joitten kieleen tuloa edistetään, mutta otan esimerkiksi kuitenkin yhden: konteksti. On harvoja paikkoja, missä suomen yhteys-sana ei kerro samaa. Siis miksi tunnkea tilalle vierasta?
Paljasta typeryyttä ja oman kielen halveksuntaa ja siten sen tuhoamista.
Jos haluaa osoittaa kykyään käyttää kieltä, se pitää osoittaa hallitsemalla edes oman kielensä sanasto ilman tarpeettomia lainoja.
Pistää vihaksi
54
440
Vastaukset
- Lainoissa hyvääkin
Mielensäpahoittajako se siellä yrmyilee?
Valitsit aika huonon esimerkin: konteksti-sanan vastineeksi pelkkä ”yhteys” ei useinkaan riitä, vaan selvyyden vuoksi on käytettävä selittävämpää, pidempää ja kömpelömpää muodostelmaa (asiayhteys, lauseyhteys).
Minun suussani konteksti ei maistu pahalta ja sen kaltaiset sanat tuovat meidät mielestäni edes vähän lähemmäksi kansainvälistä yhteisöä ugrilaisen kielimuurimme takaa.
IT-alalle on yritetty luoda suomenkielisiä uudissanoja monesti surkuhupaisin tuloksin, alan ammattiväki on nauranut yritelmät suohon. En ole esimerkiksi tavannut vielä yhtään ”tutkaimen” (s.o. skanneri) käyttäjää, ja varsin harvan yrityksen olen nähnyt ilmoittavan yhteystiedoissaan ”telekopionumeronsa”. No, faksitkin alkavat toki olla jo katoavaa kansanperinnettä.
Faksista taksiin: ajatko sinä pikkujoulupippaloista kotiin vuokra-autolla vai peräti vuokra-hyrysysyllä?
Onhan meillä toki ollut varsin päteviäkin sanaseppoja. Varsinkin monien Elias Lönnrotin 1800-luvulla kehittämien uudissanojen olen havainnut istahtaneen kieleemme luontevasti ja pysyvästi. Toki muutamat hänenkin ehdotuksensa saavat nykyisin hymyn huulille, mutta paljon on myös jäänyt kieltämme rikastuttamaan:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/lonnrot/uudissana.htm
Tuoreiden lehtitietojen mukaan naapurimaassamme Vladimirit Putin ja Žirinovski ovat löytäneet toisistaan paitsi kaiman, myös kielinatsikollegan: kumpikin haluaa kitkeä venäjän kielestä pois uudet, vierasperäiset lainasanat. Haluatko sinä tehdä saman meidän kielellemme?Aloittaja valitsi ehkä huonon esimerkin, mutta muuten olen samaa mieltä hänen kanssaan.
En haluaisi moittia IT-alaa enkä muitakaan erikoisaloja englanninkielisten termien vääntämisestä suomeksi. Tekniikan osaajat ovat harvoin kieli-ihmisiä ja kielenosaajat harvoin tekniikan tuntijoita.
Mutta jos suomalainen normaalissa puheessa sanoo "öbaut" kun hän tarkoittaa "noin", pidän häntä totaalisena junttina.
- Bye bye suomi
Sellaista elämä on. Ei suomi kyllä mihinkään sekakieleen ole vaihtumassa, vaan englantiin. Sanojen ottaminen englannista *hidastaa* tätä, koska se pitää suomea vielä jossain määrin käyttökelpoisena – ainakin siinä mielessä, että lauserakenne ja pikkusanat ovat suomea, sisältösanat enimmäkseen englantia.
Suomen kielen sanastosta on jo kauan ollut yli puolet lainasanoja niin, että niillä on varma lainaetymologia, ja lopuistakin mitä todennäköisimmin suuri osa on lainaa. Ei ole mitään erityistä syytä nyt ruveta itkemään lainasanoista, kun ei itketty silloin, kun kieleen tulivat esimerkiksi sanat ”sata”, ”meri” ja ”sisar” ja monta tuhatta muuta.
Lainasanat kuuluvat kielen elämään. Kielen kuolema on eri asia, ja se tapahtuu sitten, kun muu kieli on huomattu toimivammaksi välineeksi. Eikä sitä estetä julkilausumilla ja toimintaohjelmilla, jotka eivät oikeasti saa aikaan toimintaa. Ei myöskään muuttamalla yleiskielen sääntöjä sallivammiksi, vaan sellainen lepsuilu päinvastoin osoittaa, ettei yhtenäistä yleiskieltä enää pidetä arvokkaana asiana.
Englanti on jo laajasti käyttökieli Suomessa työelämässä ja opetuksessa varsinkin moderneimmilla aloilla. Ja jos ostat kaltevaa tasoa monimutkaisemman teknisen laitteen, kannattaa lukea englanninkielistä käyttöohjetta; suomenkielinen on käännetty kehnosti halpatyövoimalla tai jopa koneella, joten siihen ei voi luottaa.
Sivistyneisyyttä muuten osoitetaan kaikissa kulttuurikielissä muun muassa käyttämällä ”vaikeita” sanoja. Tätä on ihan turha paheksua. Sen sijaan voi tietysti tehdä omat päätelmänsä siitä, että joku käyttelee niitä ylenpalttisesti, kuten muustakin itsetehostuksesta.- Bye bye Finnish
Hakro kirjoitti:
>> - - - lauserakenne ja pikkusanat ovat suomea, sisältösanat enimmäkseen englantia.
Okei, totta kai myös pikkusanoja ja rakenteitakin lainataan, on lainattu maailman sivu. Pitäisikö ja-sana poistaa suomen kielestä lainasanana? Tilallehan sopisi mainiosti "ynnä", joka on alkuperältään puhtaasti uralilainen. Ehkä myös "sekä".
Sellaisetkin lainat rikastuttavat kieltä, tai enintään muuttavat (jos kokonaan syrjäyttävät vanhempia sanoja ja ilmauksia). Kieli kuolee muista syistä. Yhden lisäsyyn mainitakseni: Jos luet suomeksi minkä tahansa uutisen, joka kertoo Suomen ulkopuolella tapahtuneesta, se on jokseenkin varmasti huono käännös kansainvälisestä uutisvirrasta. Se on huono sekä kielellisesti (sen on tyypillisesti tehnyt ylityöllistetty toimittaja, joka ei ole pätevä kääntäjä eikä edes osaa englantia kunnolla) että sisällöllisesti (siitä on jätetty pois olennaisia asioita ja siinä on ymmärretty asioita väärin, koska se on tehty kiireessä, jolloin koko juttua ei ehditä kääntää). Tästä ei voi valittaa minnekään, ei edes Jurvan kuntaan, kun sekin on lakkautettu. Se, mitä voimme tehdä yksilöinä, on lukea alkuperäistä englanninkielistä newsfeediä ja itse suodattaa itsellemme meitä kiinnostavat jutut.
En ole koskaan nähnyt konekäännettyä englanninkielistä käyttöohjetta. Ehkä se johtuu siitä, että en osta kaikkein halvimpia tuotteita. Köyhällä ei ole varaa halpaan (kuten laitteeseen, joka menee heti rikki, jonka valmistajaa ei saa kiinni jne.). Jokseenkin selvää on, että maailmanmarkkinoilla ei menesty tuote, jolla ei ole toimivaa englanninkielistä käyttöohjetta, jos se ylipäänsä tarvitsee käyttöohjeen.
Myytti tai pikemminkin hokema englannin epäselvyydestä ja rakenteettomuudesta on naurettava. Jokaisella kielellä voi ilmaista itsensä selvästi tai epäselvästi (ja usein epäselvyys on tarkoituksenmukaisempaa). Englannin rakenne on hyvin kompleksinen ja tuottaa usein vaikeuksia suomalaisille juuri tämänkin takia. On naiivia suomalaista omakielikeskeisyyttä kuvitella, että vain sanojen morfologinen rakenne on kielellistä rakennetta. - 7+12
Hakro kirjoitti:
>> - - - lauserakenne ja pikkusanat ovat suomea, sisältösanat enimmäkseen englantia.
"Mielestäni ongelmana on se, että yleistyvässä puhekielessä juuri päinvastoin lauserakenne (esim. "paras lause ikinä" jne.) ja pikkusanat ("öbaut" jne.) omaksutaan englannista,"
Mitä ongelmaa tuossa nyt sitten muka on???
Muuten, väitän, että suomenkieli on rakenteeltaan paljon sotkuisempi. Eiköhän tuosta riitä todisteeksi se Suomen Kuvalehden viimeisellä aukeamalla oleva pikkupalsta, johon kerätään "kielikukkasia", kieliopillisesti täysin oikein olevia tekstinpätkiä, joiden merkitys on moniselitteinen.
Tämä ei nyt sitten oikeastaan enää edes liity asiaan ainakaan kovin paljoa, mutta tulipahan nyt mieleeni: käyttämäni parranajogeelipurkin kyljessä lukee "testattu miesten herkällä iholla". En tuota sen kummemmin ole miettinyt, naureskellut vain ajatukselle, että miesten iho olisi jotenkin erityisen herkkä. Vaan satuinpa tuossa päivänä eräänä lukemaan myös ruotsinkielisen tekstin, josta kävikin ilmi, että testaus oli tehty "herkkäihoisilla miehillä". - datanomi666
Tietotekniikan ammattilaisena en vihaa juuri mitään niin paljoa kuin ammattiterminologian suomennoksia. Suuri osa niistä on aivan järjettömiä ja jokainen niistä on tarpeeton, koska englanninkielinen termi on jo olemassa.
Arvaustehtävä: mikä on "vuoronäppäin"? Ja seis, eipäs luntata! ;) - Luulen vain
datanomi666 kirjoitti:
Tietotekniikan ammattilaisena en vihaa juuri mitään niin paljoa kuin ammattiterminologian suomennoksia. Suuri osa niistä on aivan järjettömiä ja jokainen niistä on tarpeeton, koska englanninkielinen termi on jo olemassa.
Arvaustehtävä: mikä on "vuoronäppäin"? Ja seis, eipäs luntata! ;)Tuota samaa mieltä katolinen kirkko on osin edelleenkin, eli miksi puhua teologisista asioista millään rahvaan ymmärtämällä kielellä, kun latina on olemassa.
Taidat vain pyrkiä datakirkon kardinaaliksi? - datanomi666
Luulen vain kirjoitti:
Tuota samaa mieltä katolinen kirkko on osin edelleenkin, eli miksi puhua teologisista asioista millään rahvaan ymmärtämällä kielellä, kun latina on olemassa.
Taidat vain pyrkiä datakirkon kardinaaliksi?Väittävät, että latina olisi yksi maailman loogisimpia ja selkeimpiä kieliä. Joten kerropa, mitä vahinkoa olisi syntynyt siitä, jos rahvaan kielet olisi kerta kaikkiaan heitetty roskakoriin ja opetettu kaikille latinaa?
(Katolinen kirkkohan tietysti ei ajatellut eikä ajattele näin, se ei halunnut rahvaan oppivan. Minä taas ajattelen, että rahvas oppii tai itkee ja oppii. Ja jos ei opi, kärsiköön vajaamielisten kohtelun.) - Tie paratiisiin
Luulen vain kirjoitti:
Tuota samaa mieltä katolinen kirkko on osin edelleenkin, eli miksi puhua teologisista asioista millään rahvaan ymmärtämällä kielellä, kun latina on olemassa.
Taidat vain pyrkiä datakirkon kardinaaliksi?Niinpä. Se olisikin varmaan kielellinen paratiisi, kun olisi vain yksi suuri kieli - englanti tietysti. Kaikkien muitten kielten mahdollisuudet runoutueen, kirjallisuuteen ja vaikkapa komiikkaan, olisi parasta vetää alas viemäristä. Sitten yritettäisiin saada irti vielä jotain yhdestä loppuun kalutusta, kautta maailman.
- Ridibundus
datanomi666 kirjoitti:
Väittävät, että latina olisi yksi maailman loogisimpia ja selkeimpiä kieliä. Joten kerropa, mitä vahinkoa olisi syntynyt siitä, jos rahvaan kielet olisi kerta kaikkiaan heitetty roskakoriin ja opetettu kaikille latinaa?
(Katolinen kirkkohan tietysti ei ajatellut eikä ajattele näin, se ei halunnut rahvaan oppivan. Minä taas ajattelen, että rahvas oppii tai itkee ja oppii. Ja jos ei opi, kärsiköön vajaamielisten kohtelun.)Ne, jotka ovat opiskelleet latinaa, tietävät, että se on sekavaa ja epäselvää. Jostain oudosta syystä oikeaksi latinaksi on määritelty Ciceron ja Caesarin – kieroa retoriikkaa käyttäneen poliitikon ja häikäilemättömän vallankaappaajan – propagandateoksissaan käyttämä kieli. Se on kiemuraista ja sotkuista, yrittäen saada tavalliset asiat näyttämään yleviltä.
Kirjallinen latina viljelee ablatiivirakenteita ja muita hämäriä konstruktioita, joihin verrattuina suomen suttuiset lauseenvastikkeetkin ovat aika ymmärrettäviä. ”Vapaalla” sanajärjestyksellä riehutaan niin, että sanojen järjestys voi olla mikä vain kunhan ei ole looginen.
Hunc scripto animam meam levatoque bonum omnibus annum spero novum. - datanomi666
Tie paratiisiin kirjoitti:
Niinpä. Se olisikin varmaan kielellinen paratiisi, kun olisi vain yksi suuri kieli - englanti tietysti. Kaikkien muitten kielten mahdollisuudet runoutueen, kirjallisuuteen ja vaikkapa komiikkaan, olisi parasta vetää alas viemäristä. Sitten yritettäisiin saada irti vielä jotain yhdestä loppuun kalutusta, kautta maailman.
Yrität ilmeisesti olla sarkastinen, mutta epäonnistut surkeasti. Maailma olisi parempi paikka ihmisille, jos käytössä olisi vain yksi yhteinen kieli. Ei siinä mitään korvaamatonta tai edes järin arvokasta menetettäisi, jos kaikki muut kielet katoaisivat. Tämä on fakta eikä se muuksi muutu, vaikka sirpalekieliä puolustavat juntit miten toivoisivat.
- Suutari ja lesti
datanomi666 kirjoitti:
Yrität ilmeisesti olla sarkastinen, mutta epäonnistut surkeasti. Maailma olisi parempi paikka ihmisille, jos käytössä olisi vain yksi yhteinen kieli. Ei siinä mitään korvaamatonta tai edes järin arvokasta menetettäisi, jos kaikki muut kielet katoaisivat. Tämä on fakta eikä se muuksi muutu, vaikka sirpalekieliä puolustavat juntit miten toivoisivat.
Datanomilla on vain puolen tuuman datanomin putki ympäristönsä tarkastelua varten. Silloin eri kieletkin ja niiden käyttö näyttävät juuri tuolta.
Kaitselmus varjelkoon meitä tuollaisilta "asiantuntijoilta"! - Pro Latine
Ridibundus kirjoitti:
Ne, jotka ovat opiskelleet latinaa, tietävät, että se on sekavaa ja epäselvää. Jostain oudosta syystä oikeaksi latinaksi on määritelty Ciceron ja Caesarin – kieroa retoriikkaa käyttäneen poliitikon ja häikäilemättömän vallankaappaajan – propagandateoksissaan käyttämä kieli. Se on kiemuraista ja sotkuista, yrittäen saada tavalliset asiat näyttämään yleviltä.
Kirjallinen latina viljelee ablatiivirakenteita ja muita hämäriä konstruktioita, joihin verrattuina suomen suttuiset lauseenvastikkeetkin ovat aika ymmärrettäviä. ”Vapaalla” sanajärjestyksellä riehutaan niin, että sanojen järjestys voi olla mikä vain kunhan ei ole looginen.
Hunc scripto animam meam levatoque bonum omnibus annum spero novum.No höpö höpö. On ihan luonnollista, että latina tuntuu sitä opiskeleville sekavalta. Syy tähän on kuitenkin yksinkertainen: kieltä ei osata kunnolla. Latinaa on hankala oppia etenkin siitä syystä, että kieleltä puuttuu luontainen käyttöympäristö.
Ablatiivirakenteet ja muut "hämärät konstruktiot" eivät itsessään ole sen kummempia kuin muidenkaan kielten rakenteet.
Latinan kursseilla käytetään yleensä klassista latinaa. Vaikka Cicero ja Caesar käyttivätkin sitä, klassisen latinan pakonomainen yhdistäminen näihin kahteen on vain erään J. Korpelan pakkomielle. - Toinen datanomi
Suutari ja lesti kirjoitti:
Datanomilla on vain puolen tuuman datanomin putki ympäristönsä tarkastelua varten. Silloin eri kieletkin ja niiden käyttö näyttävät juuri tuolta.
Kaitselmus varjelkoon meitä tuollaisilta "asiantuntijoilta"!No annapa esimerkkejä siitä, mitä jää tuon puolen tuuman putken ulkopuolelle. Mitä eri kielissä on niin tavattomat hienoa, että ne pitää säilyttää vaikka väkisin?
- Suutari ja lesti
Toinen datanomi kirjoitti:
No annapa esimerkkejä siitä, mitä jää tuon puolen tuuman putken ulkopuolelle. Mitä eri kielissä on niin tavattomat hienoa, että ne pitää säilyttää vaikka väkisin?
Muissa kielissä saatetaan keksiä ensiksi uusia sanoja uusille käsitteille, jotka sitten omaksutaan tuohon "ainoaan oikeaan kieleen". Mitä englantikaan on muuta kuin kooste muista kielistä? Miksi tämä mekanismi ei toimisi parhaiten vastaisuudessakin?
Lisäksi miten kuvittelet edes nykyisenä nettiaikana päästävän tilanteeseen, että jonkin yhden kielen käsitteet riittävät paikallisten erikoisuuksien kuvaamiseen? Tietojenkäsittelyn kieli on rajallinen erikoiskieli, jota ei edes pitäisi käyttää mallina maailman kielitarpeille. Pro Latine kirjoitti:
No höpö höpö. On ihan luonnollista, että latina tuntuu sitä opiskeleville sekavalta. Syy tähän on kuitenkin yksinkertainen: kieltä ei osata kunnolla. Latinaa on hankala oppia etenkin siitä syystä, että kieleltä puuttuu luontainen käyttöympäristö.
Ablatiivirakenteet ja muut "hämärät konstruktiot" eivät itsessään ole sen kummempia kuin muidenkaan kielten rakenteet.
Latinan kursseilla käytetään yleensä klassista latinaa. Vaikka Cicero ja Caesar käyttivätkin sitä, klassisen latinan pakonomainen yhdistäminen näihin kahteen on vain erään J. Korpelan pakkomielle.On suorastaan mairittelevaa, että vallitseva ja perusteltu käsitys esitetään minun pakkomielteekseni – minuahan tässä varmaan tarkoitetaan, vaikka koko nimeäni ei kehdata kirjoittaa. Psykiatrisen diagnoosin esittämistä potilasta näkemättä ja mitä todennäköisimmin ilman mitään lääketieteellistä pätevyyttä on ilmeisimmin tarkoitettu solvaukseksi, syynä varmaankin se, että kun ei osata argumenteilla vastustaa toisen käsityksiä, hyökätään henkilöä vastaan, ja kun siihenkään ei ole eväitä, keksitään älyttömyyksiä.
Latinan kursseilla opetetaan sellaista latinaa, mitä opettaja haluaa opettaa, niissä rajoissa, jotka opetuksen maksaja asettaa.
Omasta latinantaidostasi kerrotkin jo ihan riittävästi nimimerkilläsi. Latinaa osaamattomille mainittakoon, että ”Latine” on adverbi, eikä sen eteen voi liittää prepositiota. Se, mitä muotoa minkin preposition kanssa käytetään, on ihan tavanomainen vaikeus kielen oppimisessa, mutta ilmeisesti et ole siitäkään selvinnyt, joten en usko, että pystyt pätevästi arvostelemaan nimimerkin ”Ridibundus” oikeansuuntaista, joskin ehkä hiukan kärjistettyä näkemystä.- Datanomi taas
Suutari ja lesti kirjoitti:
Muissa kielissä saatetaan keksiä ensiksi uusia sanoja uusille käsitteille, jotka sitten omaksutaan tuohon "ainoaan oikeaan kieleen". Mitä englantikaan on muuta kuin kooste muista kielistä? Miksi tämä mekanismi ei toimisi parhaiten vastaisuudessakin?
Lisäksi miten kuvittelet edes nykyisenä nettiaikana päästävän tilanteeseen, että jonkin yhden kielen käsitteet riittävät paikallisten erikoisuuksien kuvaamiseen? Tietojenkäsittelyn kieli on rajallinen erikoiskieli, jota ei edes pitäisi käyttää mallina maailman kielitarpeille.Tarkoitatko siis, että muiden kielten ainoa hyöty on luoda uutta sanastoa englantiin? Entä mitä yleensäkään mikään kieli on kuin kooste muista, vamhemmista kielistä? Toki englanti on tässä suhteessa poikkeuksellinen, joskin vastaavia sekoituskieliä on muitakin.
Tuollaiseen tilanteeseen päästään helposti. Kielellä on näet taipumus täydentyä, mikäli uusia käsitteitä tarvitaan. - ei datanomi
Datanomi taas kirjoitti:
Tarkoitatko siis, että muiden kielten ainoa hyöty on luoda uutta sanastoa englantiin? Entä mitä yleensäkään mikään kieli on kuin kooste muista, vamhemmista kielistä? Toki englanti on tässä suhteessa poikkeuksellinen, joskin vastaavia sekoituskieliä on muitakin.
Tuollaiseen tilanteeseen päästään helposti. Kielellä on näet taipumus täydentyä, mikäli uusia käsitteitä tarvitaan.> Toki englanti on tässä suhteessa poikkeuksellinen
Dataa tai en usko! - Toinen datanomi
ei datanomi kirjoitti:
> Toki englanti on tässä suhteessa poikkeuksellinen
Dataa tai en usko!Siis mitä et usko? Sitäkö, että englannissa on poikkeuksellisen paljon lainasanoja?
Tuossa "dataa":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli#Sanasto Jos lainasanat kuuluvat jokaisen kielen elämään, niin miten islannin kielen tapauksen voi selittää? Nykyislannissa yritetään nimittäin välttää kaikenlaisia vierasperäisiä sanoja, joko käyttäen olemassaolevaa sanastoa uusista vehkeistä/käsitteistä tai sepittäen uudissanoja.
Sanoisin vaan, että kulttuurinen (vuoro)vaikutus kuuluu useimpien kansojen/kansakuntien elämään, mutta tämä vuorovaikutus ei välttämättä heijastu kansa(kunna)n *kieleen*, mikäli vieraskielistä vaikutusta tietoisesti vastustetaan.
Vieraskielisenä oppijana arvostan paljon sitä, minkä verran suomen kielellä on omaperäisiä vaihtoehtoja kansainväliselle sanastolle ja toivon ettei tämä omaperäinen sanasto supistuisi englannin- tai muun kielen vaikutuksesta.
- ota niistin pohjukas
Suomen kieltä on kautta aikain "hävitetty" lainaamalla vierasta. Suomalaiset eivät edes tunnista lainoja vieraiksi, vaikka ne olisivat hyvin nuoriakin kielessä. Vasta meilläkin "porukka" söi "rosollia" ja "kinkkua" "jouluna" -- mitenkäs teillä?
"On hallittava edes oman kielen sanasto" on omituinen vaatimus, jos omassa kielessä ei ole sanaa jollekin asialle. Yleiseurooppalaiseen sivistykseen kuuluvien sanojen käytöstä urputtaminen on mielestäni joutavaa, varsinkin, kun suomessa käytetään niitä vähän. - fytj
> Melkein joka päivä saa lukea uudesta vieraskielisestä sanasta jonka joku on keksinyt vaihtaa oman tilalle
> Jos haluaa osoittaa kykyään käyttää kieltä, se pitää osoittaa hallitsemalla edes oman kielensä sanasto ilman tarpeettomia lainoja.
Myönnän heti ojennetulta kyynärniveleltä, että en tiedä, mitkä ovat suomen omia sanoja. Minulla ei myöskään ole listaa noista sanoista. Niitä ei opeteta koulussa. Pitäisikö mielestäsi jokaisen oma-aloitteisesti kaivaa lista esiin ja alkaa vääntää omia sanoja lainojen tilalle? Mikä on koulu suomeksi? Opinahjo? Koska olet ottanut asiaksesi valittaa, velvollisuutesi on nyt vähintään linkata tänne lista omaperäisistä sanoista, joita on lupa käyttää.- sätiöjarsi
Hakro kirjoitti:
Jäikö lukematta tai ymmärtämättä sana _tarpeettomia_ lainoja?
Mikä on tarpeeton? Kuka sen päättää? On naurettavaa kiihkoilla lainasanoja vastaan. Naurattavia ovat myös monet omaperäiset sanat.
- Merkitys
sätiöjarsi kirjoitti:
Mikä on tarpeeton? Kuka sen päättää? On naurettavaa kiihkoilla lainasanoja vastaan. Naurattavia ovat myös monet omaperäiset sanat.
Keksihän jokin hyvä syy, miksi lainasanat olisvat parempia!
Muistan kerran kun yksi hyvä englantilainen ystäväni katsoi engalanti - suomi- sanakirjasta engalantilaisen sanan merkitystä. Syy: hän tiesi, että suomen sanat on johdettu merkityksistä ja siksi ymmärrettäviä, englannin sanojen merkitys pitää vain tietää, niitä ei voi useimmiten päätellä. Tässäkin tapauksessa asia selvisi heti. sätiöjarsi kirjoitti:
Mikä on tarpeeton? Kuka sen päättää? On naurettavaa kiihkoilla lainasanoja vastaan. Naurattavia ovat myös monet omaperäiset sanat.
Edellä esittämässäni esimerkissä suomalaisen noin-sanan vaihtaminen englantilaisperäiseen öbaut-sanaan on paitsi tarpeeton myös naurettava laina.
Jokainen tietysti päättää itse, mitä sanoja käyttää. Tarpeettomien lainasanojen käyttäminen kertoo paljon puhujan tai kirjoittajan älykkyys- ja sivistystasosta.
Tässä ketjussa kiihkoilua on esiintynyt pääasiassa lainasanojen puolesta. Näissä viesteissä esiintyvä kielenkäyttö kertoo paljon...- englannin puolesta
Merkitys kirjoitti:
Keksihän jokin hyvä syy, miksi lainasanat olisvat parempia!
Muistan kerran kun yksi hyvä englantilainen ystäväni katsoi engalanti - suomi- sanakirjasta engalantilaisen sanan merkitystä. Syy: hän tiesi, että suomen sanat on johdettu merkityksistä ja siksi ymmärrettäviä, englannin sanojen merkitys pitää vain tietää, niitä ei voi useimmiten päätellä. Tässäkin tapauksessa asia selvisi heti.Mikäköhän sana oli kyseessä? Olisit edes yrttänyt keksiä jotain.
Nyt englannin vastainen propagandasi on niin kökköä, ettei se uponne juuri kehenkään. - öpautti
Hakro kirjoitti:
Edellä esittämässäni esimerkissä suomalaisen noin-sanan vaihtaminen englantilaisperäiseen öbaut-sanaan on paitsi tarpeeton myös naurettava laina.
Jokainen tietysti päättää itse, mitä sanoja käyttää. Tarpeettomien lainasanojen käyttäminen kertoo paljon puhujan tai kirjoittajan älykkyys- ja sivistystasosta.
Tässä ketjussa kiihkoilua on esiintynyt pääasiassa lainasanojen puolesta. Näissä viesteissä esiintyvä kielenkäyttö kertoo paljon...Mikä siinä öpautissa niin mättää? On ja on aina ollut täysin normaalia, että ihmiset elävöittävät arkikieltään vierasperäisillä sanoilla ja sanonnoilla. Näitä käytetään huumorimielessä, eivätkä ne uhkaa korvata suomen yleiskielisiä ilmauksia.
- Merkitys
englannin puolesta kirjoitti:
Mikäköhän sana oli kyseessä? Olisit edes yrttänyt keksiä jotain.
Nyt englannin vastainen propagandasi on niin kökköä, ettei se uponne juuri kehenkään.Tarkoitit varmaan kysyä mikähän sana? Sana oli bryology. Englannin vastainen propaganda ?
- Mr. Bryologi
Merkitys kirjoitti:
Tarkoitit varmaan kysyä mikähän sana? Sana oli bryology. Englannin vastainen propaganda ?
Tarkoitin kysyä, että mikäköhän sana se oli. Ja "bryology" on suomeksi "bryologia" silloin kuin puhutaan bryologiasta tieteenä. Peruskoulussa voidaan sanoa, että "tänään biologian tunnilla käsitellään sammaloppia", mutta asiatekstissä tuollaisia ilmaisuja ei käytetä.
öpautti kirjoitti:
Mikä siinä öpautissa niin mättää? On ja on aina ollut täysin normaalia, että ihmiset elävöittävät arkikieltään vierasperäisillä sanoilla ja sanonnoilla. Näitä käytetään huumorimielessä, eivätkä ne uhkaa korvata suomen yleiskielisiä ilmauksia.
Niinkuin sanoin, jokainen päättää itse, mitä sanoja käyttää. Jos jonkun mielestä öbautissa ja vastaavissa möläytyksissä on huumoria tai arkikielen elävöittämistä, niin siitä vain. Minusta se taas antaa hyvin negatiivisen kuvan puhujan älykkyys- ja sivistystasosta.
Valitettavasti tämäntyyppiset ilmaisut ovat pesiytyneet jopa median ammattilaisten kielenkäyttöön, ja tämän seurauksena ne kyllä uhkaavat suomen yleiskielisiä ilmaisuja. Tästä esimerkkinä vaikkapa edellä mainittu anglismi "paras ikinä" ja svetisismi/anglismi "liittyen, koskien". Näissä on vieraskielinen rakenne omaksuttu suomeen täysin kritiikittömästi. Tämä osoittaa selvää kielentajun heikentymistä.- öpautti
Hakro kirjoitti:
Niinkuin sanoin, jokainen päättää itse, mitä sanoja käyttää. Jos jonkun mielestä öbautissa ja vastaavissa möläytyksissä on huumoria tai arkikielen elävöittämistä, niin siitä vain. Minusta se taas antaa hyvin negatiivisen kuvan puhujan älykkyys- ja sivistystasosta.
Valitettavasti tämäntyyppiset ilmaisut ovat pesiytyneet jopa median ammattilaisten kielenkäyttöön, ja tämän seurauksena ne kyllä uhkaavat suomen yleiskielisiä ilmaisuja. Tästä esimerkkinä vaikkapa edellä mainittu anglismi "paras ikinä" ja svetisismi/anglismi "liittyen, koskien". Näissä on vieraskielinen rakenne omaksuttu suomeen täysin kritiikittömästi. Tämä osoittaa selvää kielentajun heikentymistä.Selvä, mutta minä en näe mitään logiikkaa sen oletuksen takana, että ihmiset, jotka sanovat öpaut, olisivat vähemmän älykkäitä tai sivistyneitä. Sen sijaan minusta ihmiset, jotka tuomitsevat muiden kielenkäyttön omien mieltymyksiensä mukaan, ovat juntteja.
öpautti kirjoitti:
Selvä, mutta minä en näe mitään logiikkaa sen oletuksen takana, että ihmiset, jotka sanovat öpaut, olisivat vähemmän älykkäitä tai sivistyneitä. Sen sijaan minusta ihmiset, jotka tuomitsevat muiden kielenkäyttön omien mieltymyksiensä mukaan, ovat juntteja.
>> Sen sijaan minusta ihmiset, jotka tuomitsevat muiden kielenkäyttön omien mieltymyksiensä mukaan, ovat juntteja.
- Finnish sucks
Hakro kirjoitti:
Edellä esittämässäni esimerkissä suomalaisen noin-sanan vaihtaminen englantilaisperäiseen öbaut-sanaan on paitsi tarpeeton myös naurettava laina.
Jokainen tietysti päättää itse, mitä sanoja käyttää. Tarpeettomien lainasanojen käyttäminen kertoo paljon puhujan tai kirjoittajan älykkyys- ja sivistystasosta.
Tässä ketjussa kiihkoilua on esiintynyt pääasiassa lainasanojen puolesta. Näissä viesteissä esiintyvä kielenkäyttö kertoo paljon...Sinunkaltaisellasi aivottomalla kusipäällä ei totisesti ole varaa arvioida kenenkään älykkyys- tai sivistystasoa. Tekisit palveluksen ihmiskunnalle tappamalla itsesi. Ja jos epäonneksi olet hankkinut lapsia, heidät ensin, jottei geenipooliin jäisi enempää kusipäisyysaineksia.
- ....,,,,
Finnish sucks kirjoitti:
Sinunkaltaisellasi aivottomalla kusipäällä ei totisesti ole varaa arvioida kenenkään älykkyys- tai sivistystasoa. Tekisit palveluksen ihmiskunnalle tappamalla itsesi. Ja jos epäonneksi olet hankkinut lapsia, heidät ensin, jottei geenipooliin jäisi enempää kusipäisyysaineksia.
Vihdoin asiallinen kommentti.
Jäänyt "ryyppy" päälle aaton juhlista? - Finnish sucks
....,,,, kirjoitti:
Vihdoin asiallinen kommentti.
Jäänyt "ryyppy" päälle aaton juhlista?Eipä ole jäänyt. Mutta vihaan kusipäitä joka tapauksessa ja tuo hakro kuuluu juuri siihen joukkoon. Niihin, jotka eivät ymmärrä, että kielellä on yksi ainoa olennainen funktio ja se on informaation, datan, välittäminen. Siihen ei tule mitään lisäarvoa useiden kielten olemassaolosta, päinvastoin.
- öpautti
Hakro kirjoitti:
>> Sen sijaan minusta ihmiset, jotka tuomitsevat muiden kielenkäyttön omien mieltymyksiensä mukaan, ovat juntteja.
Eiköhän se yleensä ole niin päin, että lainasojen puolustajat hyväksyvät sekä lainasanat että omakieliset väännelmät. Kielen omaperäisyydestä kiihkoilijat sen sijaan tuomitsevat vaihtoehdoista toisen – eivätkä edes järkiperustein vaan fanaattisen kielikiihkon ohjailema. Miksi lainasanoja muuten edes pitäisi "puolustaa"?
öpautti kirjoitti:
Eiköhän se yleensä ole niin päin, että lainasojen puolustajat hyväksyvät sekä lainasanat että omakieliset väännelmät. Kielen omaperäisyydestä kiihkoilijat sen sijaan tuomitsevat vaihtoehdoista toisen – eivätkä edes järkiperustein vaan fanaattisen kielikiihkon ohjailema. Miksi lainasanoja muuten edes pitäisi "puolustaa"?
Hyvä Öpautti,
Täysin kiihkoilematta täytyy myöntää, että olen itsekin tässä keskustelussa erehtynyt käyttämään virheellisesti termiä lainasana, kun kyse on suomenkielisen puheen tai tekstin sekaan ängetystä vieraskielisestä sanasta. Lainasana on todellakin eri asia.
Kiihkoilua en ole tässä ketjussa nähnyt niinkään oikeakielisyyden puolustajien kuin totaalisen kielikakofonian kannattajien keskuudessa. Ks. esim. "Finnish sucks".- Ave Trolle!
Finnish sucks kirjoitti:
Eipä ole jäänyt. Mutta vihaan kusipäitä joka tapauksessa ja tuo hakro kuuluu juuri siihen joukkoon. Niihin, jotka eivät ymmärrä, että kielellä on yksi ainoa olennainen funktio ja se on informaation, datan, välittäminen. Siihen ei tule mitään lisäarvoa useiden kielten olemassaolosta, päinvastoin.
Trollauksesi on viihdyttävää, mutta ehkä vähän liian ilmeistä trollausta. Laakamatokin tajuaa, ettei kukaan voi olla noin moukkamainen ja tyhmä samanaikaisesti, jos osaa kuitenkin kirjoittaa (tietyssä teknisessä mielessä).
Kielen todellinen funktio on ihmisten ohjaileminen. Joskus siihen on tarkoituksenmukaista käyttää jopa tosiasioiden (ehkä olennaistenkin tosiasioiden!) sanomista, sopivassa yhteydessä ja sopivasti esitettynä. Paljon useammin pyritään harhauttamaan ja syöttämään disinformaatiota ja kokonaan keksittyjä juttuja.
Luepas nyt vaikka aluksi jokin sanomalehti, erityisesti ilmoitukset, pääkirjoitussivu ja kulttuuri- ja viihdesivut ja yritä sitten sanoa vakavalla naamalla se mitä tuossa kirjoitit. - joiijo
Merkitys kirjoitti:
Keksihän jokin hyvä syy, miksi lainasanat olisvat parempia!
Muistan kerran kun yksi hyvä englantilainen ystäväni katsoi engalanti - suomi- sanakirjasta engalantilaisen sanan merkitystä. Syy: hän tiesi, että suomen sanat on johdettu merkityksistä ja siksi ymmärrettäviä, englannin sanojen merkitys pitää vain tietää, niitä ei voi useimmiten päätellä. Tässäkin tapauksessa asia selvisi heti.>Keksihän jokin hyvä syy, miksi lainasanat olisvat parempia!
No ihan vaikka se, että on helpompi ottaa valmis sana kuin ruveta suomen omaperäisten sanojen listasta vääntämään jotakin uutta sanaa, koska jonkun mielestä sanoja ei vain saa lainata. Miksi yrittää keksiä pyörää uudelleen?
Miten esimerkiksi kopio pitäisi suomentaa? Jäljennös? Mistä tietää onko jälki lainasana? Miksi käyttäisin pidempää ja vaikeampaa sanaa lyhyen sijaan?
> Muistan kerran kun yksi hyvä englantilainen ystäväni katsoi engalanti - suomi- sanakirjasta engalantilaisen sanan merkitystä. Syy: hän tiesi, että suomen sanat on johdettu merkityksistä ja siksi ymmärrettäviä, englannin sanojen merkitys pitää vain tietää, niitä ei voi useimmiten päätellä.
Siis bryologian tapauksessa pitää tietää, että bryo ja logia tulevat kreikasta, jossa ne tarkoittavat aivan kirjaimellisesti sammaltutkimus tai -oppi. Eikö suomestakin pidä vain tietää mitä sammal tarkoittaa? Kuka voisi sanan merkitystä tietämättä arvata sen merkityksen? - rhtrth
Hakro kirjoitti:
Niinkuin sanoin, jokainen päättää itse, mitä sanoja käyttää. Jos jonkun mielestä öbautissa ja vastaavissa möläytyksissä on huumoria tai arkikielen elävöittämistä, niin siitä vain. Minusta se taas antaa hyvin negatiivisen kuvan puhujan älykkyys- ja sivistystasosta.
Valitettavasti tämäntyyppiset ilmaisut ovat pesiytyneet jopa median ammattilaisten kielenkäyttöön, ja tämän seurauksena ne kyllä uhkaavat suomen yleiskielisiä ilmaisuja. Tästä esimerkkinä vaikkapa edellä mainittu anglismi "paras ikinä" ja svetisismi/anglismi "liittyen, koskien". Näissä on vieraskielinen rakenne omaksuttu suomeen täysin kritiikittömästi. Tämä osoittaa selvää kielentajun heikentymistä.> Tästä esimerkkinä vaikkapa edellä mainittu anglismi "paras ikinä" ja svetisismi/anglismi "liittyen, koskien". Näissä on vieraskielinen rakenne omaksuttu suomeen täysin kritiikittömästi. Tämä osoittaa selvää kielentajun heikentymistä.
En osta tuota väitettä. Koulussa suomen opettajani kertoi, mitä saa kirjoittaa ja mikä on kiellettyä. Liittyen oli kiellettyjen listalla, koska se on usein substantiivitaudin oire. Se on sitä myös ruotsissa ja englannissa (gällande, pertaining tjsp.) Substantiivitauti vaikeuttaa kielen ymmärtämistä.
Mikä vika on paras ikinässä? Pitäisikö mielestäsi käyttää jotain toista sijamuotoa (kenties temporaalista distributiivia) vai jättää ikinä pois tai korvata jollain toisella sanalla? Paras jakso ikinä voisi olla vaikka kaikista paras jakso tai vain paras jakso. - hiul
Hakro kirjoitti:
Hyvä Öpautti,
Täysin kiihkoilematta täytyy myöntää, että olen itsekin tässä keskustelussa erehtynyt käyttämään virheellisesti termiä lainasana, kun kyse on suomenkielisen puheen tai tekstin sekaan ängetystä vieraskielisestä sanasta. Lainasana on todellakin eri asia.
Kiihkoilua en ole tässä ketjussa nähnyt niinkään oikeakielisyyden puolustajien kuin totaalisen kielikakofonian kannattajien keskuudessa. Ks. esim. "Finnish sucks".Lainasanatko muka inferiöörejä? Olen tähän liittyen denialistisella linjalla.
hiul kirjoitti:
Lainasanatko muka inferiöörejä? Olen tähän liittyen denialistisella linjalla.
Et tainnut ymmärtää lukemaasi.
Lainasanat ovat usein hyödyllisiä ja jopa välttämättömiä. Sen sijaan tavanomaisen suomalaisen sanan tai ilmaisun korvaaminen englanninkielisellä osoittaa kehnoa kielen tajua.
Et tainnut myöskään ymmärtää käyttämääsi sanaa "denialistinen".
Ymmärsitkö sitäkään, että käyttämäsi rakenne "liittyen" on onneton svetisismi/anglismi?rhtrth kirjoitti:
> Tästä esimerkkinä vaikkapa edellä mainittu anglismi "paras ikinä" ja svetisismi/anglismi "liittyen, koskien". Näissä on vieraskielinen rakenne omaksuttu suomeen täysin kritiikittömästi. Tämä osoittaa selvää kielentajun heikentymistä.
En osta tuota väitettä. Koulussa suomen opettajani kertoi, mitä saa kirjoittaa ja mikä on kiellettyä. Liittyen oli kiellettyjen listalla, koska se on usein substantiivitaudin oire. Se on sitä myös ruotsissa ja englannissa (gällande, pertaining tjsp.) Substantiivitauti vaikeuttaa kielen ymmärtämistä.
Mikä vika on paras ikinässä? Pitäisikö mielestäsi käyttää jotain toista sijamuotoa (kenties temporaalista distributiivia) vai jättää ikinä pois tai korvata jollain toisella sanalla? Paras jakso ikinä voisi olla vaikka kaikista paras jakso tai vain paras jakso.>> En osta tuota väitettä.
- joiö
Hakro kirjoitti:
Et tainnut ymmärtää lukemaasi.
Lainasanat ovat usein hyödyllisiä ja jopa välttämättömiä. Sen sijaan tavanomaisen suomalaisen sanan tai ilmaisun korvaaminen englanninkielisellä osoittaa kehnoa kielen tajua.
Et tainnut myöskään ymmärtää käyttämääsi sanaa "denialistinen".
Ymmärsitkö sitäkään, että käyttämäsi rakenne "liittyen" on onneton svetisismi/anglismi?Hakro, älä ota sitä vakavasti. Ymmärsitkö että olen lyönyt tämän `graavin' asian leikiksi jo kolme lainausta sitten?
- 9+10
Hakro kirjoitti:
>> En osta tuota väitettä.
Perustelepa, mitä vikaa/haittaa siitä omaksumisesta on?
Sinä yrität ilmeisesti sanoa, että ei saisi käyttää lainailmausta, jos suomessa on ennestään käytössä jokin muu samaa tarkoittava ilmaus. Perustele, ole hyvä, miksi niin olisi, ts. mitä haittaa lainailmauksesta olisi tai hyötyä vanhemman ilmaisun käytöstä. Ja jos haluat aloittajan tavoin käyttää argumenttina, että lainailmaus jotenkin rapauttaisi/tuhoaisi suomea, tulee sinun perustella, miksi se taas olisi jotenkin haitallista. Toisin sanoen perustella, miksi ihmiskunnalle tai joillekin sen yksilöille olisi jotain konkreettista haittaa siitä, jos vaikkapa sadan vuoden päästä kukaan ei enää käyttäisi suomea aktiivisesti? - joku-lääri
Hakro kirjoitti:
>> En osta tuota väitettä.
> Jälleen esimerkki kritiikittömästä vieraskielisen ilmaisun omaksumisesta.
Tai vain jokuläärisen efektin tavoittelua.
- Kommunikation
Ei mitään väliä vaikka puhuisi siaansaksaa kunhan tulee ymmärretyksi.
- ulkkis mutsi
Hakro kirjoitti:
Tai kunhan edes itse luulee tulevansa ymmärretyksi, vai kuinka?
Mina yritan pitaa suomen kielen taitoani ylla lukemalla tata ja muita suomenkielisia palstoja.
Vaikeata se on kun varsinkin nuorten ihmisten kielenkaytto on lahinna finglishia: Randomisti ignoorataan oman kielen ilmaisuja, you know what I mean.
Toisen vaikeuden aiheuttavat melkein joka sanasta tehdyt vaannokset, makkari, olkkari, karkat, hampilekuri ( kammotus aikuisen ihmisen suusta).
Voin vain kuvitella miten suomea opiskelleen ulkomaalaisen leuka loksahtaa kun kuulee puhekielta. - ulkkis mutsi
ulkkis mutsi kirjoitti:
Mina yritan pitaa suomen kielen taitoani ylla lukemalla tata ja muita suomenkielisia palstoja.
Vaikeata se on kun varsinkin nuorten ihmisten kielenkaytto on lahinna finglishia: Randomisti ignoorataan oman kielen ilmaisuja, you know what I mean.
Toisen vaikeuden aiheuttavat melkein joka sanasta tehdyt vaannokset, makkari, olkkari, karkat, hampilekuri ( kammotus aikuisen ihmisen suusta).
Voin vain kuvitella miten suomea opiskelleen ulkomaalaisen leuka loksahtaa kun kuulee puhekielta."karkat", p.o. harkat
- joiö
ulkkis mutsi kirjoitti:
Mina yritan pitaa suomen kielen taitoani ylla lukemalla tata ja muita suomenkielisia palstoja.
Vaikeata se on kun varsinkin nuorten ihmisten kielenkaytto on lahinna finglishia: Randomisti ignoorataan oman kielen ilmaisuja, you know what I mean.
Toisen vaikeuden aiheuttavat melkein joka sanasta tehdyt vaannokset, makkari, olkkari, karkat, hampilekuri ( kammotus aikuisen ihmisen suusta).
Voin vain kuvitella miten suomea opiskelleen ulkomaalaisen leuka loksahtaa kun kuulee puhekielta.> Mina yritan pitaa suomen kielen taitoani ylla lukemalla tata ja muita suomenkielisia palstoja.
Vaikeata se on kun varsinkin nuorten ihmisten kielenkaytto on lahinna finglishia:
On se niin kauheaa, jopa shokeeraavaa! - ukgy
Hakro kirjoitti:
Tai kunhan edes itse luulee tulevansa ymmärretyksi, vai kuinka?
> Tai kunhan edes itse luulee tulevansa ymmärretyksi, vai kuinka?
No Osmo A. Wiion viestintälakien mukaan viestintä on tuomittu epäonnistumaan kaikissa tapauksissa, joten lainasanat ovat pieni murhe siinä tappiossa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1776660- 322382
- 1872129
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101403Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.1171389- 731097
Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241057Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,291029Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty44961Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke11924