Saksassa lähes neljä miljoonaa islaminuskoista
Saksalaiset pelkäävät äärimuslimien terroria
Saksan on vaihdettava yksi kristillinen vapaapäivä muslimien vapaapäiväksi, jota kaikkien saksalaistenkin tulisi juhlia.
Tämä ehdotuksen teki vihreiden kansanedustaja Hans-Christian Ströbele, ja sitä kannatti heti periaatteessa vihreä ympäristöministeri Jürgen Trittin.
Herrojen provokaatio onnistui. Iltapäivälehti Bild muokkasi Trittin kuvaa täydentämällä sen valkoisella parralla ja istuttamalla huivin päähän. Ja teksti kehotti: lähetään tämä mies aavikolle.
Äärimuslimien Hollannissa tekemät terrori-iskut ja sitä seuranneet levottomuudet ovat aiheuttaneet Saksassa laajan keskustelun ja kiistelyn. Yli puolet saksalaisista pelkää äärimuslimien terrori-iskuja Saksassakin. Kaksi kolmesta vaatii EU:n ulkopuolelta tuleville tiukempaa viisumikontrollia. He haluavat Saksan armeijan taistelevan myös maan sisällä terrorismia vastaan. Yhdeksän kymmenestä vaatii tiukempia turvatoimia, lentohenkilökunnan tarkastuksia ja keskitetyn terrorinvastaisen kortiston laatimista.
Saksan turvallisuusviranomaiset eivät kuitenkaan pidä todennäköisenä levottomuuksien leviämistä Hollannista Saksaan. Tosin Lounais-Saksassa heitettiin viikolla moskeijan oveen polttopullo. Islamilaisten järjestöjen mukaan vastaavia tapauksia on kuitenkin vuoden 1981 jälkeen ollut 61.
Asiantuntijoiden mukaan Saksan synkkä historia synagogien polttamisineen ja juutalaisten joukkomurhineen hillitsee suurinta osaa saksalaisista. Myös viranomaisten valvonta ja herkkyys on suurempaa kuin muualla Euroopassa.
Saksassa elää eri arvioiden mukaan 3,4 - 4,0 miljoonaa islaminsuskoista. Berliinissä heistä elää vajaa 300 000, ja heistä taas 3 700 viranomaiset luokittelevat vaarallisiksi äärimuslimeiksi.
Vihasaarnaajat kuriin
Saksalaisessa keskustelussa muslimien omat koulut ja moskeijat on todettu ongelmiksi. Useat moskeijat päästävät ns. vihasaarnaajat puhumaan. Monet poliitikot ovat valvonnan vuoksi vaatineet, että saarnat olisi pidettävä saksaksi. Samalla he ovat vaatineet tällaisten vihasaarnaajien karkottamista maasta. Kouluihin on vaadittu islamin uskon opetusta, jotta voitaisiin valvoa, ettei siinä lietsota vihaa muita vastaan vaan opetetaan suvaitsevaisiksi muita uskontoja kohtaan. Samasta syystä halutaan Saksan yliopistoihin islamilaista teologista koulutusta.
Vaikeita ovat islamilaisten rahavirrat. Saksalaisten tietoja mukaan suurin osa tukirahoista äärimuslimeille tulee Saudi-Arabiasta.
Moskeijat nousivat keskeisesti esille, kun Saksan kakkostelevisio nauhoitti salaa Kreuzbergin imaamin, ääriturkkilaiseen Milli Görus -järjestöön kuuluvan Yakup Tascin saarnan. Siinä hän sanoi, ettei maailmalla ole koskaan ollut mitään hyötyä saksalaisista, jotka tämän elämän jälkeen ateisteina uskomattomina joka tapauksessa joutuvat helvetin tuleen. Hän kertoi, ettei saksalaisilla juuri ollut toiletteja ennen muslimien tuloa Saksaan, vaan he tekivät jätöksensä ämpäreihin. Saarnamies on joutunut poliisin puheille, ja häntä epäillään saksalaisten loukkaamisesta ja vihan lietsomisesta saksalaisia kohtaan.
Monikulttuurisuus epäonnistunut
Multikulttuurina yhteiskuntaa vuodet ajaneet vihreät ja vasemmisto ovat joutuneet selvälle puolustuskannalle. Baijerin kristillisdemokraattinen sisäministeri Günther Beckstein ja koko Saksan sosiaalidemokraattinen sisäministeri Otto Schily sanovat kuin yhdestä suusta, että monikulttuurinen yhteiskunta on kuollut. Sen epäonnistumista julistaa myös vatikaanin vaikutusvaltainen kardinaali Karl Ratzinger.
Schilyn mukaan vihreät ovat sulkeneet silmät siltä, että muissa kulttuureissa on kohtia, jotka eivät sovi yhteen perusarvojemme kanssa. Siksi hänestä suvaitsevaisuus ei saa olla rajaton. Joka asuu Saksassa, sen on hyväksyttävä ja elettävä maan perustuslain mukaan. Becksteinin mukaan pyhän sodan saarnaaminen Saksassa ei ole Saksan perustuslain mukaista.
Vihreiden puheenjohtaja Claudia Roth on vaatinut asiallisuutta keskusteluun muslimeista ja islamilaisuudesta. Hänestä kaikkia muslimeja ei pidä asettaa epäilyn kohteeksi, sillä suurin osa heistä elää lakien mukaan.
Sosiaalidemokraattinen liittokansleri Gerhard Schröder vaati lauantaisessa puheessaan Berliinin juutalaisessa museossa muslimeilta suurempaa valmiutta integroitua saksalaiseen yhteiskuntaan. Museo luovutti entiselle liittopresidentti Johannes Raulle suvaitsevaisuuspalkinnon. Schröderin mukaan demokratia ei voi sietää laista vapaita alueita eikä rinnakkaisen yhteiskunnan luomista sisälleen.
Saksalaiset pelkäävät äärimuslimien terroria
Saksan on vaihdettava yksi kristillinen vapaapäivä muslimien vapaapäiväksi, jota kaikkien saksalaistenkin tulisi juhlia.
Tämä ehdotuksen teki vihreiden kansanedustaja Hans-Christian Ströbele, ja sitä kannatti heti periaatteessa vihreä ympäristöministeri Jürgen Trittin.
Herrojen provokaatio onnistui. Iltapäivälehti Bild muokkasi Trittin kuvaa täydentämällä sen valkoisella parralla ja istuttamalla huivin päähän. Ja teksti kehotti: lähetään tämä mies aavikolle.
Äärimuslimien Hollannissa tekemät terrori-iskut ja sitä seuranneet levottomuudet ovat aiheuttaneet Saksassa laajan keskustelun ja kiistelyn. Yli puolet saksalaisista pelkää äärimuslimien terrori-iskuja Saksassakin. Kaksi kolmesta vaatii EU:n ulkopuolelta tuleville tiukempaa viisumikontrollia. He haluavat Saksan armeijan taistelevan myös maan sisällä terrorismia vastaan. Yhdeksän kymmenestä vaatii tiukempia turvatoimia, lentohenkilökunnan tarkastuksia ja keskitetyn terrorinvastaisen kortiston laatimista.
Saksan turvallisuusviranomaiset eivät kuitenkaan pidä todennäköisenä levottomuuksien leviämistä Hollannista Saksaan. Tosin Lounais-Saksassa heitettiin viikolla moskeijan oveen polttopullo. Islamilaisten järjestöjen mukaan vastaavia tapauksia on kuitenkin vuoden 1981 jälkeen ollut 61.
Asiantuntijoiden mukaan Saksan synkkä historia synagogien polttamisineen ja juutalaisten joukkomurhineen hillitsee suurinta osaa saksalaisista. Myös viranomaisten valvonta ja herkkyys on suurempaa kuin muualla Euroopassa.
Saksassa elää eri arvioiden mukaan 3,4 - 4,0 miljoonaa islaminsuskoista. Berliinissä heistä elää vajaa 300 000, ja heistä taas 3 700 viranomaiset luokittelevat vaarallisiksi äärimuslimeiksi.
Vihasaarnaajat kuriin
Saksalaisessa keskustelussa muslimien omat koulut ja moskeijat on todettu ongelmiksi. Useat moskeijat päästävät ns. vihasaarnaajat puhumaan. Monet poliitikot ovat valvonnan vuoksi vaatineet, että saarnat olisi pidettävä saksaksi. Samalla he ovat vaatineet tällaisten vihasaarnaajien karkottamista maasta. Kouluihin on vaadittu islamin uskon opetusta, jotta voitaisiin valvoa, ettei siinä lietsota vihaa muita vastaan vaan opetetaan suvaitsevaisiksi muita uskontoja kohtaan. Samasta syystä halutaan Saksan yliopistoihin islamilaista teologista koulutusta.
Vaikeita ovat islamilaisten rahavirrat. Saksalaisten tietoja mukaan suurin osa tukirahoista äärimuslimeille tulee Saudi-Arabiasta.
Moskeijat nousivat keskeisesti esille, kun Saksan kakkostelevisio nauhoitti salaa Kreuzbergin imaamin, ääriturkkilaiseen Milli Görus -järjestöön kuuluvan Yakup Tascin saarnan. Siinä hän sanoi, ettei maailmalla ole koskaan ollut mitään hyötyä saksalaisista, jotka tämän elämän jälkeen ateisteina uskomattomina joka tapauksessa joutuvat helvetin tuleen. Hän kertoi, ettei saksalaisilla juuri ollut toiletteja ennen muslimien tuloa Saksaan, vaan he tekivät jätöksensä ämpäreihin. Saarnamies on joutunut poliisin puheille, ja häntä epäillään saksalaisten loukkaamisesta ja vihan lietsomisesta saksalaisia kohtaan.
Monikulttuurisuus epäonnistunut
Multikulttuurina yhteiskuntaa vuodet ajaneet vihreät ja vasemmisto ovat joutuneet selvälle puolustuskannalle. Baijerin kristillisdemokraattinen sisäministeri Günther Beckstein ja koko Saksan sosiaalidemokraattinen sisäministeri Otto Schily sanovat kuin yhdestä suusta, että monikulttuurinen yhteiskunta on kuollut. Sen epäonnistumista julistaa myös vatikaanin vaikutusvaltainen kardinaali Karl Ratzinger.
Schilyn mukaan vihreät ovat sulkeneet silmät siltä, että muissa kulttuureissa on kohtia, jotka eivät sovi yhteen perusarvojemme kanssa. Siksi hänestä suvaitsevaisuus ei saa olla rajaton. Joka asuu Saksassa, sen on hyväksyttävä ja elettävä maan perustuslain mukaan. Becksteinin mukaan pyhän sodan saarnaaminen Saksassa ei ole Saksan perustuslain mukaista.
Vihreiden puheenjohtaja Claudia Roth on vaatinut asiallisuutta keskusteluun muslimeista ja islamilaisuudesta. Hänestä kaikkia muslimeja ei pidä asettaa epäilyn kohteeksi, sillä suurin osa heistä elää lakien mukaan.
Sosiaalidemokraattinen liittokansleri Gerhard Schröder vaati lauantaisessa puheessaan Berliinin juutalaisessa museossa muslimeilta suurempaa valmiutta integroitua saksalaiseen yhteiskuntaan. Museo luovutti entiselle liittopresidentti Johannes Raulle suvaitsevaisuuspalkinnon. Schröderin mukaan demokratia ei voi sietää laista vapaita alueita eikä rinnakkaisen yhteiskunnan luomista sisälleen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.