Tarvehierarkialla ja rotuopilla on yritetty selittää kehitysmaiden kurjuutta. Molemmat ovat teorioita vahvuuksineen ja heikkouksineen. Mutta kumpi on totta?
Tarvehierarkia selittää yhteiskunnan kehittymättömyyden sillä että ihminen tyydyttää tarpeensa tietyssä järjestyksessä. Ensin tulee nälän tarve ja jos tämän tarpeen tyydyttäminen vie liikaa aikaa eivät ihmiset pysty luomaan kovin kehittynyttä yhteiskuntaa. Tämän teorian todenperäisyyden voi jokainen itse kokeilla esim. olemalla syömättä päivän ja sitten yrittää pohdiskella yhteiskunnallisia epäkohtia. Ei kovin helppoa, ei. Tämän teorian heikkous on siinä että kaikki kehitysmaiden ihmiset eivät kärsi nälänhädästä.
Rotuopilla on selitetty sama ongelma sillä että rotujen geneettiset eroavaisuudet antaisivat eri lähtökohdat eri roduille luoda vaurautta ja hyvinvointia. Rotuopin heikkous on taas siinä että se ei ota huomioon älykkäiden yksilöiden mahdollisuuksia luoda hyvinvointia. Kaikissa roduissa ja kulttuureissa on erittäin älykkäitä yksilöitä, ja ihmiset tunnetusti omaksuvat fiksuja tai fiksuilta kuulostavia yhteiskunnallisia toimintamalleja.
Kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä? sitä emme tiedä. Entä kumpi ihmisten sitten halutaan omaksuvan? Höh. Kumpaakohan kouluissa opetetaan.
Ehkä totuus on jossain noiden teorioiden välimaastossa, ehkä ei kumpikaan pidä paikkaansa.
Vai voisiko olla että Afrikassa fiksuimmat yksilöt asettavat oman etunsa yhteisön edun edelle, ja muuttavat pois? Onhan myös länsimaissa ”minä” keskeinen ajattelutapa kovin suosittu.
Tarvehierarkia selittää yhteiskunnan kehittymättömyyden sillä että ihminen tyydyttää tarpeensa tietyssä järjestyksessä. Ensin tulee nälän tarve ja jos tämän tarpeen tyydyttäminen vie liikaa aikaa eivät ihmiset pysty luomaan kovin kehittynyttä yhteiskuntaa. Tämän teorian todenperäisyyden voi jokainen itse kokeilla esim. olemalla syömättä päivän ja sitten yrittää pohdiskella yhteiskunnallisia epäkohtia. Ei kovin helppoa, ei. Tämän teorian heikkous on siinä että kaikki kehitysmaiden ihmiset eivät kärsi nälänhädästä.
Rotuopilla on selitetty sama ongelma sillä että rotujen geneettiset eroavaisuudet antaisivat eri lähtökohdat eri roduille luoda vaurautta ja hyvinvointia. Rotuopin heikkous on taas siinä että se ei ota huomioon älykkäiden yksilöiden mahdollisuuksia luoda hyvinvointia. Kaikissa roduissa ja kulttuureissa on erittäin älykkäitä yksilöitä, ja ihmiset tunnetusti omaksuvat fiksuja tai fiksuilta kuulostavia yhteiskunnallisia toimintamalleja.
Kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä? sitä emme tiedä. Entä kumpi ihmisten sitten halutaan omaksuvan? Höh. Kumpaakohan kouluissa opetetaan.
Ehkä totuus on jossain noiden teorioiden välimaastossa, ehkä ei kumpikaan pidä paikkaansa.
Vai voisiko olla että Afrikassa fiksuimmat yksilöt asettavat oman etunsa yhteisön edun edelle, ja muuttavat pois? Onhan myös länsimaissa ”minä” keskeinen ajattelutapa kovin suosittu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei se nyt sen kummallisempaa ole.
Afrikka on ollut kaikkea muuta kuin suotuisa suurille populaatioille.
Aavikoita, kuivuutta, sademetsäryteikköjä, suuria petoja, valtavia välimatkoja, laidunmaiden vähyyttä, loisia.
Ei kylä kasva sen suuremmaksi mitä on mahdollisuus ruokkia. Maanviljelys ja karjanhoito, vesistöt, kulkureitit saavat väestön kasvamaan joka taas aiheuttaa painetta tehokkuuteen. Ja eipä sen ruuan perässä enää tarvitse kulkea. Enemmän porukkaa, isompia kaupunkeja ja kaupunkien pitää toimia suunnitelmallisesti tai huonosti käy. Johtajia ja valtiaita. Kauppayhteyksiä kaupunkien välillä. Laskutaito ja kirjoitus on vähän pakko kehittyä.
Yhteiskunta ei jää paikalleen vaan sen on pakko kehittyä samaan tahtiin ympäristön kanssa tai jää jalkoihin. Sodat, kauppa ja tutkimusretket oman valtakunnan menestystä takaamaan levittävät tietoa ja taitoja ja ihmisiäkin laajemmalle.
Eurooppa oli jääkauden jälkeen täynnä puhdasta vettä, ilmasto oli leuto, maaperä oli rehevää, helposti saalistettavaa riistaa vaikka kuinka.
Pedot eivät suurensuuri ongelma olleet, sudet ja karhut vetäytyivät ihmisen leviämisen myötä.
Jokia, helposti hyödynnettäviä metsiä (sademetsä on kaikkea muuta).
Eivät ihmiset tyhmiä olleet, kyllä tänne tultiin ihan syystä. Täällä oli kaikki loistavan menestymisen edellytykset.
Afrikassakin oli rannikkokaupunkeja, lähinnä arabien perustamia.
Turha kysyä mikseivät mustat afrikkalaiset itse rakentaneet kulttuurin ja kaupan kehtoja rannikolle. Arabikulttuuri kehittyi muualla, siellä missä sille oli hyvät edellytykset. Se siirtyi eteenpäin ja toi tietotaitonsa mukanaan.
Mutta suurin osa Afrikkaa oli muutama pienyhteisö siellä täällä.
Kaikille pienyhteisöille on ominaista suullinen perinne, taikausko, muutosten vähäisyyys.
Tällainen kulttuuri on täysin vahvemman kulttuurin armoilla. Ja arabit käyttivät sen hyödykseen ja hoitivat mm. orjakauppaa.
Sitten tulivat eurooppalaiset ja Afrikan hyväksikäyttö nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin.
Koko Afrikka käytännössä oli jaettu suurvaltojen kesken eikä tarkoitus ollut tietenkään paikallisen väestön elinolojen parantaminen teiden, hallinnon ja kaupunkien rakentamisen muodossa vaan silloiset suurvallat olivat Afrikassa jäädäkseen ja hyötyäkseen.
Noh, kyllähän kristinuskoa levitettiin tietysti pakanoiden joukkoon. Luonnonuskonnot olivat uhka, käännyttämällä kristinuskoon saatiin uskollisia alamaisia. Jne jne jne.
Sen sijaan että sokeasti tuijotetaan jotain älykkyyttä (epämääräisiä ÄO testituloskeskiarvoja) yhteiskuntien kehitystä määräävänä tekijänä, voisi vähän miettiä kulttuurien kehitystä yleensä.
Älykkyys ja kehitys -"tiede" on pelkkää puuhastelua ja teorioita, kyllä sen Vanhanenkin tietää.
En ymmärrä miksi älliasioiden pitäisi syrjäyttää kouluopetuksessa se tieto mitä ihan oikeasti on.
"Vai voisiko olla että Afrikassa fiksuimmat yksilöt asettavat oman etunsa yhteisön edun edelle, ja muuttavat pois?"
Kyllä noin käy usein koulutetumman väen suhteen jokapuolella maailmaa, eivät afrikkalaisetkaan mitään erikoistapauksia ole.
Hajanaisesti kirjotettu.
Näin käy kun yrittää tehdä monta asiaa yhtä aikaa.
Mutta idea varmaan tuli selväksi.
Joo, ymmärsin pointin.
Varmasti saadaan parempia vastauksia jos tutkitaan kulttuurien kehitystä eikä yritetä selitellä yksinkertaisilla teorioilla kulttuurieroja.
"En ymmärrä miksi älliasioiden pitäisi syrjäyttää kouluopetuksessa se tieto mitä ihan oikeasti on."
En minä ainakaan väittänyt että pitäisi. Totesin vain miten on. Enkä kyllä kannata minkään rotuteorian opettamista kouluissa. Kyllä jokainen voi päätellä mihin se voisi johtaa.
Noita teorioita vaan ihmettelin. Kun tarvehierarkia selittää hyvin yhden yksilön kyvyttömyyttä mutta ei massojen ja rotuteoria selittää massojen kyvyttömyyden mutta ei ota huomioon yksilön kykyjä. Kumpikaan ei ole täydellinen.